Paneelikeskustelu: Teollisuuden murros vaatii uusia ideoita ja työuran läpi jatkuvaa koulutusta

Teollisuuden murros ja tulevaisuuden näkymät olivat paneelikeskustelun aiheena Tampereella Konepaja-messuilla järjestetyssä Pirkanmaan teollinen tulevaisuus -seminaarissa 30.11.2022.

Tapahtuman tervetulosanat lausunut pääluottamusmies Jari Roslöf Cargotec Finland Oy:stä kertoi teollisen työn muutoksesta.

– Läppäri on tullut työkaluksi. Digiaika tuo tullessaan isoja muutoksia, Roslöf totesi.

Muutoksiin sopeutuminen vaatii uudenlaista osaamista, eli koulutusta tarvitaan. Parhaimmillaan oppiminen on mahdollista läpi koko työuran.

– Työtehtävien rajat alkavat hämärtyä. Vastuuta tulee koko ajan lisää, Roslöf sanoi.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, pääluottamusmies Markus Haataja Sandvik Mining and Construction Oy:stä, Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Lauri Lyly, Tampereen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio, kansanedustaja Arto Pirttilahti, valtiotieteiden tohtori Arja Haapakorpi Tampereen yliopistosta ja Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n toimitusjohtaja Peer Haataja.

UUSIA IDEOITA TARVITAAN

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä haastavat kehittämään tuotteita ja toimintatapoja. Uusia ideoita tarvitaan, joten niiden syntyä kannattaa edistää kaikin tavoin.

– Yrityksillä itsellään on valtavasti potentiaalia kehittää toimintaansa. Sitä tukien saadaan innovaatioita liikkeelle, Aalto sanoi.

Suomalaiset vientiyritykset ovat maantieteellisesti kaukana markkinoista, joten kilpailukyvyn pitää olla kunnossa.

– Ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä asiat fiksummin ja paremmin kuin muut. Usein työntekijä on työn ja tuotteen paras asiantuntija, Markus Haataja sanoi.

Valveutuneet yritykset kouluttavat työntekijöitä.

Osaamisen ylläpidon suhteen työelämä on jakautunut. Aalto kertoi SAK:n selvityksestä, jonka mukaan puolet työntekijöistä ei ole saanut yrityksen järjestämää koulutusta työuransa aikana.

– Valveutuneet yritykset kouluttavat työntekijöitä. Sitten on iso joukko yrityksiä, joka ei kouluta, Aalto kertoi.

Mustakallio arvioi, että kyse on usein yrityksessä vallitsevasta kulttuurista. Peer Haataja puolestaan liitti innovaatioiden synnyn yrityksen kasvuhalukkuuteen. Kyse on luonnollisesti myös kehitystyöhön varatuista resursseista, joita isoilla yrityksillä on suhteessa eniten.

– Kun ollaan kädet savessa jokapäiväisessä työssä, on vaikea irrottautua uudistamaan, Haapakorpi pohti pienempien yritysten tilannetta.

KOULUTUSTA TYÖN OHELLA

Paneeli oli yksimielinen siitä, että koulutukseen pitää panostaa kaikilla tasoilla. Oppia pitäisi pystyä jakamaan oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeille henkilöille.

– Koulutuspolitiikkaan pitäisi saada ketteryyttä, että pystyttäisiin vastaamaan haasteisiin, Markus Haataja sanoi.

Peer Haatajan arvio oli, että opetussuunnitelmiin on vuosien mittaan lisätty paljon, mutta juuri mitään ei ole otettu pois. Opintojen ydin voi hämärtyä, jos kokonaisuudessa on liikaa asiaa.

– Palattaisiin vähän taaksepäin perusasioihin, Peer Haataja toivoi.

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Opintosisältöjä pitäisi pystyä muokkaamaan yritysten tarpeiden mukaan.

– Muuntokoulutus pitäisi rakentaa niin, että pystytään nostamaan osaamistasoa työn ohella, Lyly sanoi.

Muuntokoulutus pitäisi rakentaa niin, että pystytään nostamaan osaamistasoa työn ohella.

Nykyistä hallitusta kiiteltiin aiemmin tehtyjen koulutusleikkausten paikkaamisesta. Resurssit ovat silti edelleenkin niukat.

– Oppilaitokset on vedetty niin tiukalle, etteivät ne pysty vastaamaan yritysten tarpeisiin, Peer Haataja totesi.

Kun koulutus ja tukitoimet saadaan kuntoon, tarvitaan vielä halua käyttää koulutusmahdollisuudet hyväksi.

– Yrityksillä on vastuu, mutta myös henkilöillä itsellään on vastuu, Aalto sanoi.

TUOTANTO SUOMESSA ON EKOTEKO

Paneelikeskustelun laajimmassa teemassa pohdittiin, miten pidämme maapallon elinkelpoisena jatkossakin.

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, ettei Suomi voi yksin ratkaista ilmasto-ongelmia, mutta voimme olla merkittävä osa ratkaisua.

– Meillä on maailmanluokan kyky tehdä tuotteita, joilla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, Aalto sanoi.

Ilmastonmuutoksen torjunta on myös iso mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle. Suomalaiset tuotteet ja tuotantotavat kestävät maailmanlaajuisen vertailun.

– On ekoteko, että pidetään tuotantolaitokset Suomessa, Markus Haataja sanoi.

Kysymys on myös siitä, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillintä pitää saada kärkitavoitteeksi kaikkialla maailmassa.

– Keinot ovat olemassa. Kyse on siitä, että työskennellään oikeaan suuntaan, Lyly totesi.