Sote-uhkapelin voittajat selvillä

Pääministeri Juha Sipilän hallitus väittää, että sen valmistelema sote-uudistus turvaisi nykyistä paremmat terveyspalvelut yhdenvertaisesti kaikille ja leikkaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Asiantuntijat eivät väitettä allekirjoita.

12.5.2018

Kunniahimoiset tavoitteensa hallitus lupaa lunastaa siirtämällä vastuun sote-palveluista kunnilta maakunnille ja luovuttamalla noin kolmasosan sote-palvelujen tuotannosta voittoa tavoitteleville yrityksille.

Valittu strategia perustuu pitkälti uskomukseen, jonka mukaan yksityinen sektori tuottaa sote-palvelut julkista sektoria laadukkaammin ja halvemmalla.

Hallituksen kärkiministerit ovat perustelleet sote-uudistuksen markkinavetoisia linjauksia vetoamalla Ruotsin sote-palvelujen tuotannon laajamittaisesta yksityistämisestä ja valinnanvapaudesta saatuihin hyviin kokemuksiin.

Kyse on kuitenkin pelkästään vaihtoehtoisten faktojen varaan rakentuvasta mielikuvamainonnasta. Sen tarkoituksena on markkinoida asiantuntijoiden lähes yksimielisesti tyrmäämää ”sekundasotea” priimauudistuksena.

RUOTSI EI KELPAA ESIKUVAKSI

Ruotsissa harjoitetun terveyspalveluiden tuotannon yksityistämispolitiikan epäonnistumisesta saa kouriintuntuvan käsityksen tutustamalla Euro Health Consumer Powerhousen vuodesta 2005 lähtien julkaisemiin vertailuihin eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien tuloksista.

Näissä terveydenhoitojärjestelmien ”suorituskykyä” mittaavissa tutkimuksissa Ruotsin sijoitus on heikentynyt dramaattisesti saman ajanjakson aikana, kun terveyspalvelujen tuotannon yksityistämien on vyörynyt eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla.

Vielä kymmenen vuotta sitten Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä rankattiin kuudenneksi parhaaksi. Tuoreimmassa tutkimuksessa Ruotsi löytyy vasta sijalta 12. Suomi puolestaan on parantanut juoksuaan ja kirinyt Ruotsin ohi kymmenenneltä sijalta kuudenneksi.

ERIARVOISUUS SYÖ TERVEYTTÄ

Suomalaisen terveydenhuollon suurin ongelma on palvelujen saannin eriarvoisuus. Yleislääkärin vastaanotolle pääsevät jonottamatta vain työterveydenhuollon palveluihin oikeutetut palkansaajat ja ne, joilla on varaa maksaa omasta pussistaan yksityisten lääkäriasemien palveluista.

Kroonisesta resurssipulasta kärsivien julkisten terveyskeskusten palvelujen varassa olevat työttömät, pienyrittäjät ja eläkeläiset sen sijaan joutuvat odottamaan usein liian pitkään vastaanotolle pääsyä.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus lupaa poistaa nykyjärjestelmän eriarvoisuuden kopioimalla Ruotsin porvarihallituksen vuonna 2010 perustason terveyspalveluissa ja tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa pakolliseksi tekemän raha seuraa potilasta -mallin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan kansalaisten mahdollisuus valita itselleen mieluisin palvelutuottaja julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin pyörittämistä sote-keskuksista on alueellisten ja sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen tärkein väline.

Sote-palvelut ”pörriäisten” rahasammoksi

Sipilän hallituksen aloittaessa valinnanvapaus ei ollut vielä tiekartalla. Päätös Ruotsin porvarihallituksen vuonna 2010 perustason terveyspalveluissa ja tietyissä erikoissairaanhoidon palveluissa pakolliseksi tekemän raha seuraa potilasta -mallin Suomeen kopioimisesta tehtiin 7.11.2015 yön pimeille tunneille venyneissä kriisineuvotteluissa.

Tuolloin kokoomus myöntyi keskustan vaatimukseen 18 maakunnasta ja sai vastalahjaksi lupauksen siitä, että sote-uudistusta viedään eteenpäin kokoomuksen ”märkänä unena” tunnetun raha seuraa potilasta -mallin pohjalta.

Tämän poliittisen kaupankäynnin seurauksena terveysbisnes on saamassa lähes kuuden miljardin euron lisäsiivun verovaroin kustannettujen hyvinvointipalvelujen pienten riskien, mutta varmojen tuottojen markkinoista.

VALINNANVAPAUDEN VAIKUTUKSET

Vain pari kuukautta lehmänkaupan solmimisen jälkeen vallinnanvapaustyöryhmän vetäjäksi valittu professori Mats Brommels julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan seminaarissa, että Ruotsissa valinnanvapauden ansioista oli saatu samalla rahalla enemmän ja parempia palveluja kuin aikaisemmin.

Hänen mukaansa pelot mallin eriarvoisuutta lisäävistä vaikutuksista ovat osoittautuneet turhiksi.

Tutkimusten mukaan raha seuraa potilasta -mallin vaikutukset ovat olleet suurelta osin päinvastaisia, kuin mallin Suomeen kopioimisen puolesta esitetyt argumentit.

”Hallituksen sote-mallilla yksikään uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista ei tule toteutumaan.”

Ruotsissa valinnanvapausmalli on kasvattanut alueiden ja yhteiskuntaluokkien välistä eriarvoisuutta. Hoitoa ovat saaneet entistä enemmän hyväosaiset potilaat, jotka tarvitsevat sitä vähiten. Paljon hoitoa tarvitsevien potilaiden tilanne on heikentynyt entuudestaan. Tämä käy ilmi Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2015 julkaisemasta raportista.

Terveyspalvelujen tarjonnan lisääntyminen on lisännyt kustannuksia. Päivälehti Svenska Dagbladetin vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan julkisten palvelujen yksityistämisen ”koelaboratorioksi” muuttuneessa Tukholmassa valinnanvapausvalikkoon kuuluvien terveyspalvelujen menot kasvoivat vuonna 2014 jopa useilla sadoilla prosenteilla. Saman vuoden aikana terveydenhuollon kustannukset kasvoivat keskimäärin noin 4,1 prosentilla.

KELVOTON TEKELE

– Hallituksen sote-mallilla yksikään uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista ei tule toteutumaan. Siksi sen maaliin viemisessä ei ole olisi mitään järkeä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja sote-uudistusta seuraavan asiantuntijaryhmän jäsen Lasse Lehtonen linjaa.

Lehtosen mukaan Ruotsissa ovat toteutuneet monet niistä markkinaehtoisen palvelujärjestelmän riskeistä, joista asiantuntijat ovat varoittaneet Suomen päättäjiä.

– Hoitojonot ovat pitemmät kuin koskaan, ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroiminen on pahasti kesken. Jonot ovat siirtyneet perusterveydenhuollon puolelta erikoissairaanhoitoon. Tämä on johtanut siihen, että sairaalat ovat tupaten täynnä, Lehtonen sanoo.

Lehtonen painottaa, että terveystaloustieteen näkökulmasta hoitoresursseja pitäisi suunnata sinne, missä niiden tarve on suurin.

– Valinnanvapaus lisää palvelujen käyttöä ja voi jossain tapauksessa parantaa niiden saatavuutta. Kokonaiskustannukset tuppaavat kuitenkin nousemaan ja palvelujen kohdistaminen niitä eniten tarvitseville on osoittautunut vaikeaksi.

EPÄUSKOTTAVAT SÄÄSTÖTAVOITTEET

Talouspolitiikan arviointineuvoston hiljattain sote-uudistuksesta antaman lausunnon mukaan sote-lakiesityksestä ei käy ilmi, miten kolmen miljardin sotemenojen säästötavoitteeseen on päädytty.

Siinä ei myöskään perustella uskottavasti, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta voitaisiin säästää miljarditolkulla.

– Meidän arviomme mukaan säästötavoitteet eivät tule tällä mallilla todennäköisesti toteutumaan, talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen, professori Kaisa Kotakorpi toteaa.

”Säästötavoite ja tavoite palvelujen saatavuuden parantamisesta ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.”

Hänen mukaansa palvelujen saatavuuden parantuminen lisää niiden käyttöä ja kustannuksia. Kotakorpi muistuttaa, että kustannusten kasvupaineita luo sen lisäksi markkinaehtoisen valinnanvapausmallin edellyttämä kallis säätelykoneisto ja yritysten mahdollisuudet ”kermankuorintaan”.

– Säästötavoite ja tavoite palvelujen saatavuuden parantamisesta ovat lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Kotakorven mukaan, sote-uudistuksen säästötavoite perustuu uskomukseen, jonka mukaan palvelujen tuotanto tehostuu markkinamekanismin välityksellä.

– Toiveena on, että jos kilpailua syntyy, niin myös heikompien tuottajien tuottavuus paranisi, Kotakorpi sanoo.

Hänen mukaansa terveyspalvelujen markkinat poikkeavat niin paljon muista hyödykemarkkinoista, ettei kilpailu takaa yhteiskunnan kannalta tehokasta lopputulosta.

– Jos yritys onnistuu karsimaan kustannuksiaan, sen voitot kasvavat, Kotakorpi toteaa.

Hänen mukaansa lakiesityksestä ei kuitenkaan selviä, millaisten mekanismien kautta yritysten toiminnan tehostuminen kanavoituisi julkisten menojen säästöiksi.

MAHDOTON TEHTÄVÄ

Terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen olisi ilman uudistukselle annettua suurta säästötavoitettakin haastava tehtävä tilanteessa, jossa palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Säästötavoitteiden saavuttamisen vaikeuskerrointa lisää vielä se, että Suomen terveydenhuollon laatu ja kustannustehokkuus ovat kehittyneiden teollisuusmaiden absoluuttista huippua.

Tammikuussa ilmestyneen Consumer Powerhousen raportin mukaan Suomen terveydenhuolto päihittää kustannustehokkuudessa kaikki vertailussa mukana olleet 35 Euroopan maata.

”Kun sosiaalipolitiikan merkitystä kokonaisuuden kannalta ei tajuta, se johtaa tällaisiin valintoihin.”

– Säästötavoitteessa ei ole pätkääkään järkeä. Pyrkimys pudottaa Suomen kustannusten kansantuoteosuus Bulgarian tai Kreikan tasolle vaarantaa perustuslain kansalaisille lupaamat riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, Lehtonen lataa.

Hänen mukaansa soten säästötavoite on vedetty valtiovarainministeriön sosiaali- ja terveyspolitiikkaa heikosti ymmärtävien virkamiesten hatusta.

– Kun sosiaalipolitiikan merkitystä kokonaisuuden kannalta ei tajuta, se johtaa tällaisiin valintoihin, että leikataan sosiaalista turvallisuutta ja terveyttä ylläpitävistä menoista, jotta rahaa riittäisi enemmän muihin kohteisiin, Lehtonen sanoo.

SOTE OLISI LOTTOVOITTO TERVEYSYRITYKSILLE

Lehtonen arvioi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset tulevat kasvamaan noin kymmenellä prosentilla vain siksi, että hallitus haluaa muuttaa radikaalisti maailman todennäköisesti tehokkainta terveydenhuoltoa.

– Uudistuksen toteutuminen repisi rikki vuosien kovalla työllä sujuvammaksi saadut hoitoketjut, erottamalla sote-keskukset muusta terveyspalvelujen tuotannosta.

Lehtosen mukaan järjestelmän rikkomisen aiheuttamien tehokkuustappioiden lisäksi sote-palveluista veronmaksajille myöhemmin lähetettävää laskua paisuttaisi se, että raha seuraa potilasta -mallissa lievien ja usein itsestään paranevien sairauksien hoidon kysyntä kasvaa.

”Uudistuksen toteutuminen repisi rikki vuosien kovalla työllä sujuvammaksi saadut hoitoketjut.”

Kustannuspaineita luovat lisäksi järjestelmän edellyttämä raskas säätelykoneisto ja yritysten mahdollisuus siirtää paljon hoitoa tarvitsevat, kalliit potilaat julkisen sektorin palvelutuottajin vastuulle.

– Jos säästötavoitteista päätettäisiin pitää kiinni heikentämällä palvelujen laatua ja saatavuutta, ihmiset alkaisivat ostaa yksityisiä terveysvakuutuksia.

Hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen toteutuminen olisi kestolottovoitto terveysyrityksille. Heti kättelyssä ne saisivat haltuunsa entistä suuremman osuuden sote-palvelujen tuotannosta, ja ironista kyllä, sitä paremmaksi muodostuvat terveysbisneksen voitontaonnan mahdollisuudet, mitä huonommin sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat.

Verovaroin kustannettujen terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden heikentyessä kaikki kynnelle kykenevät hankkisivat yksityisiä terveysvakuutuksia turvatakseen itselleen nopean pääsyn hyvään hoitoon. Se olisi kulta-aikaa terveys- ja vakuutusyhtiöille.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN