Uutinen
Taitajien tarinat
Mitä vaaditaan, että pääsee edustamaan Suomea muiden maailman taitavimpien nuorten joukkoon? Kolme Teollisuusliiton alojen nuorta kuvaa oman polkunsa vuoden 2022 ammattitaidon MM-kisoihin. Kisat järjestetään koronapoikkeamana hajautetusti, 15 eri maassa kolmella eri mantereella.
RASMUS JOKI
Puualan ammattitutkinto, Ylöjärvi
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalinen
Huonekalupuuseppä
”Ei uskoisi, mitä puusta pystyy tekemään”
Rasmus Joki on jo nähnyt, miten hämmästyttäviä asioita puusta luodaan, tavoitteena saada ne vielä kestämään vuosikymmeniä. Joki kilpailee MM-kisoissa huonekalupuuseppänä.
– Ukki oli ammatiltaan kirvesmies. Kun kotona on tehty remontteja, olen ainakin vieressä seisoskellut ja yrittänyt auttaa, vaikka en ehkä hirveän hyödyllinen ole ollut. Näin olen ainakin itse järkeillyt sitä, miksi ala alkoi kiinnostaa, Rasmus Joki kertoo.
Näpeissä näyttäisi olleen jo nuorena aika lailla taitoja.
– Ryhdyin kasailemaan omaa verstasta iskän autotalliin. Ja tasaisen tappavaa tahtia tuli kerättyä kaikkia työkaluja. Yläasteen alussa alkoi tulla tilauksia sukulaisilta, kun nämä kuulivat, että se Rasmus osaa jotain tehdäkin. Senkkejä, kaappeja, pöytiä, mitä siellä tallissa nyt mahtui tekemään.
KOKEILUSTA VIEHTYMISEEN
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta Joella on jo valmiina puualan perustutkinto viime keväältä, ja nyt hän opiskelee ammattitutkintoa. Kilpailemiseen ei aluksi mitään omaehtoista hinkua ollut.
– Ihan alun alkaen opettaja vähän painosti, että menkää nyt kokeilemaan. Se on mielenkiintoista ja kannattaa! Kun menestystäkin alkoi tulla, alkoi kilpailu viehättää. Saa kilpailla lajissa, jossa on oikeasti hyvä ja samalla pääsee vertailemaan, mikä oma taitotaso on muihin verrattuna.
Vuonna 2019 Joki selvitti tiensä Taitaja-kisojen finaaliin, mutta korona pisti stopin kisaamiselle. Viime vuonna tuli Taitajissa jo pronssia, ja tänä vuonna mitali kirkastui kullaksi.
– Minusta on hienoa, että saa edustaa Suomea alle kaksikymppisenä MM-tasolla. Se on iso asia, ja kyllä sen eteen nyt pitää töitä tehdäkin, Joki sanoo paikastaan maajoukkueessa.
Varsinaisia tavoitteita sijoittumiselle ei ole, mutta itse kisoissa puuseppä lupaa ”tehdä niin täysillä hommia kuin vain pystyn”.
Olen lukuvuoden alusta asti harjoitellut noissa töissä tarvittavia eri tekniikoita.
Tämän vuoden alussa julkaistiin kolme eri ehdotusta MM-kisojen töiksi, joista sitten yksi arvotaan tehtäväksi itse kisoissa.
– Olen lukuvuoden alusta asti harjoitellut noissa töissä tarvittavia eri tekniikoita. Nyt olen valmennussuunnitelmani mukaisesti kuusi viikkoa intensiiviharjoitusjaksolla Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Harjoittelen esimerkiksi viilutusta, listoitusta ja intarsiaa. Intarsia on sitä, että ohuista viiluista leikataan tai sahataan kuvioita, jotka liimataan levyyn.
– Vähän ennen MM-kisaa arvotaan yksi työ, johon julkaistaan täydet tekniset kuvat. Täällä Lahdessa katsotaan syvällisesti, mitä tekniikoita siihen tarvitaan ja tehdään se vielä muutamaan kertaan läpi, jos ehditään. Mutta itse kisoissa 30 prosenttia työstä muutetaan, Joki kertoo.
Varsinaista kilpatehtävää ei siis mitenkään pysty harjoittelemaan täydellisesti etukäteen. Ja aikapaine on kisoissa ”tajuton”, mikä ei Joesta ole huono asia, vaan vain lisää mielenkiintoa kilpailemiseen.
MERKILLISIÄ, INNOSTAVIA ESINEITÄ
– Tammirunkoinen ulko-ovi, jossa on maalattu ulkopintaan alumiinilevyt ja jossa on 60 metriä messinkiupotuksia.
Tuossa on yksi esimerkki niistä innostusta herättävistä ja taitoa vaativista ”hienoista projekteista”, joissa Joki on saanut olla mukana harjoittelupaikassaan Mestaripuuseppä Tingander Oy:ssä Kangasalla.
– Olen saanut tehdä hommia laidasta laitaan ja nähnyt, että siellä käytetään myös Suomessa aika uusia materiaaleja, kuten ristiinlaminoitua bambulevyä. Saa käyttää luovuutta ja harjoittaa ongelmanratkaisua. On mietittävä, mitenkä tuote saadaan ylipäänsä valmistettua johonkin vähän epätavallisempaan käyttötarkoitukseen. Ja miltä se tuote näyttää 10, 20 tai 80 vuoden päästä!
Joki ei aio heittää taitojensa hiomista sikseen edes ammattitutkinnon opintojen aikanaan päättyessä.
– Puuseppämestarin ammattitutkinto kiinnostaa. Ja onhan niitä opiskelumahdollisuuksia vielä siitä pidemmällekin.
Hienosyisiä valmiuksia vaativa huonekalupuusepän ammatti taitaa olla Joelle oikea valinta. Eivätkä jo olemassa olevat esineet kertone mitään siitä, mitä voitaisiin tehdä.
– Ei uskoisi, mitä puusta pystyy tekemään!
JENNA MAUKONEN
Vaatturiopiskelija, Jyväskylä
Gradia, Jyväskylä
Muoti ja vaatetus
”Oma juttu”
”Kyllähän sinne voittamaan lähdetään”, sanoo taitomaajoukkueessa muoti- ja vaatetusalan edustajaksi lähtevä Jenna Maukonen. Käsityöala tuntui omalta jutulta jo pikkulapsena, kun mummon kanssa virkkuuksia väsättiin.
– Kun yläasteella tehtiin pari vaatekappaletta käsityötunnilla, silloin mielenkiinto tähän alaan ammattina alkoi herätä. Käsityöt ja taideaineet olivat minulle se oma juttu, Jenna Maukonen kertoo syitä siihen, miksi hän lähti opiskelemaan Gradiaan mittatilausompelijaksi.
Keväällä valmistunut Maukonen voitti muoti- ja vaatetusalan SM-hopeamitalin tämän vuoden Taitaja-kisoissa. Karsinnan kautta Maukoselle avautui paikka Suomen maajoukkueeseen ammattitaidon MM-kisoihin. Kilpailu on opettanut, mitä menestyminen vaatii.
– Harjoittelua, harjoittelua, harjoittelua.
Maukosen alan kilpailuissa vaadittavat tehtävät julkaistaan myös etukäteen. Hopeamitalisti siis käytti koulupäivänsä valmentajan kaitsennassa hioten tarkkuutta ja siistiä jälkeä. Taitaja-kisoissa tehtävänä oli naisten urheilullinen yläosa. Maukonen suunnitteli anorakin.
– Mallin sai suunnitella itse, mutta määrättyjä asioita piti olla mukana, vetoketjuja ja taskuja.
Käytän kaikki arkipäivät eli oppitunnit yhdeksästä neljään harjoittelemiseen.
Itse kisoissa sama malli piti tehdä asiakkaan mittojen mukaan.
– Mukaan sai ottaa omia koristeita. Parissa kohtaa minulla oli valmiissa vaatteessa leveitä koristenauhoja ja niiden väreihin sopivat taskujen vetoketjut.
Elokuussa alkaneet jatko-opinnot vaatturiksi nivoutuvat harjoitteluun, sillä MM-kisojen tehtäviin valmistautuminen on aivan samaa kuin vaatturiopintojen tekeminen.
– Käytän kaikki arkipäivät eli oppitunnit yhdeksästä neljään harjoittelemiseen, Maukonen toteaa.
”VARMUUTTA TEKEMISEEN”
– Kaikki käydään tarkkaan läpi. Opitaan uusia tekniikoita. Paljon on tullut jo lisää omaan osaamiseen, ja olen saanut varmuutta tekemiseen.
Tällaisia bonuksia Maukonen kertoo saaneensa ammattitaitomittelöistä. Urahaaveena on sitten aikanaan perustaa oma yritys, joka tekee asiakkaille vaatteita tilauksesta, ehkä myös itse suunniteltuina.
Mittatilausompelija on itse asiassa useiden areenoiden kilpailija, sillä hän kertoo harrastavansa edelleen myös yleisurheilua SM-tasolla asti.
– Kilpailu on tullut vähän rutiiniksi elämään. Kilpailuihin on helppo lähteä, Maukonen luonnehtii.
Gradian opiskelija arvioi, että parhaiten kisoissa menestyy se, joka on ”aika kärsivällinen eikä ota asioista liikaa stressiä”.
MM-kisojen tehtävät on julkaistu muutama viikko sitten: hameen kuosittelua, takki hevosurheiluun erilaisin kauluksin ja taskuin, monen eri tyylin piirtotehtäviä… Maukonen kertoo, että itse kisoissa ja paikan päällä eri versioista arvotaan juuri sinä päivänä valmistettaviksi tulevat tehtävät. Kaikki pitää siis osata; kuosillensa, päärmeellensä ja tikillensä.
– Eihän sitä tiedä, miten juuri sinä päivänä onnistuu, mutta kyllä sinne voittamaan lähdetään.
HANNU HELVE
Koneistaja, Siilinjärvi
Savon ammattiopisto, Kuopio
CNC-sorvaus
Mopojen rassaamisesta taivaan rajalle
”Olen aina ollut käytännön tekijä, mopoja sun muuta rakentelin.” Hannu Helve pääsee vihdoin kilpailemaan MM-tasolla CNC-sorvauksessa, jonka mahdollisuuksissa vain taivas on rajana.
– Tämä on pitkäkestoinen yritys. Nyt sitten pääsee ihan oikeasti yrittämään kilpailemista, kuvailee Hannu Helve polkuaan Suomen edustajaksi.
Korona näet kampitti Helveen osallistumisen vuoden 2020 Taitaja-kisojen finaaleihin, ja CNC-sorvauksen ainoana suomalaisehdokkaana tämän vuoden MM-kisoihin Helve suoritti ”osaamisen todentamisen”.
– Annettiin kuva ja materiaalit, ja sanottiin, että tee tuo. Ja nopeasti.
MIELI VIRKEÄNÄ HIENOLLA ALALLA
Helveellä on jo plakkarissa koneistuksen perustutkinto ja oppisopimuksella suoritettu kone- ja tuotantotekniikan ammattitutkinto. Hän työskentelee tällä haavaa Hydroline Oy:ssä Siilinjärvellä.
– Tämä on ala, jota ilman ei nykymaailma pyörisi, ja materiaaleja on äärettömän paljon. Vain taivas on rajana, mitä tällä alalla pystyy tekemään.
– Kahta samanlaista työpäivää ei ole. Mieli pysyy virkeänä, Helve vakuuttaa.
Tämä on ala, jota ilman ei nykymaailma pyörisi.
MM-kisoihin valmistautumiseen Helve saa töistä enimmillään kaksi vapaapäivää viikossa, jotka hän käyttää Kuopiossa Savon ammattiopiston laitteilla harjoitellen.
– Treenaaminen onnistuu vain oman määränsä verran, koska olen töissä. Ohjelmointia olen pystynyt aika hyvin harjoittelemaan kotona omalla koneella.
JOS 10-SAKKIIN YLTÄISI?
Tämän vuoden MM-kisat on hajautettu eri maihin. CNC-sorvauksen kilpailut käydään lokakuussa Saksan Leonbergissä. Helve on tietoinen siitä, että on maita, joissa on miljardi ihmistä ja rahaakin pistettävissä joltisenkin rutkemmin kisoihin valmentautumiseen.
– Suurvalloilla on kilpailijoita, joita koulutetaan vuosikausia vain tätä varten. Näin olen kuullut. Mutta henkilökohtaisena tavoitteena on päästä kymmenen sakkiin, Helve tuumailee.
CNC-sorvaus vaatii syvällistä materiaalien tuntemusta ja äärimmilleen vietyä tarkkuutta. Helve on kokeillut kaikenlaisten kappaleiden tekemistä, vaikka periaatteessa sorvaus onkin hänen omien sanojensa mukaan ”materiaalin poistamista aineesta”.
– Minulla on kirjan kokoinen, alumiinista tehty auto ja samasta metallista sorvattu Puijon torni.
Tulevaisuuden uranäkymistään Helve toteaa hyväntuulisen yksinkertaisesti:
– Tartutaan niihin tilaisuuksiin, mitä sattuu eteen tulemaan!
