IG Metall hakee 8,2 prosen­tin koro­tusta Saksassa

Kulut­ta­ja­hin­nat nouse­vat jyrkästi Saksassa. Maan tilas­to­toi­mis­ton mukaan touko­kuun inflaa­tio oli 7,9 prosent­tia. Eniten nousi ener­gian hinta, mutta elin­tar­vik­keet­kin kallis­tu­vat jyrkästi.

Samalla maan teräs- ja rauta­teol­li­suu­della menee hyvin, IG Metall sanoo. Vuonna 2020 alan liike­vaihto oli 26,6 miljar­dia euroa, viime vuonna 36,1 miljar­dia euroa.

Palk­ka­kus­tan­nuk­set ovat vain 10,9 prosent­tia yhtiöi­den liike­vaih­dosta. Siksi IG Metall linjaa, että nyt tarvi­taan prosent­teja palkkoihin.

– Jäse­nemme huomaa­vat inflaa­tion, kun he ajavat huomenna tank­kaa­maan bensa-asemalle, tiivisti maan luoteis­osan neuvot­te­lu­vas­taava Knut Gies­ler.

Työnan­ta­jat vasta­si­vat tarjoa­malla 2 100 euron kerta­kor­vausta vuoden sopi­muk­sella. Liitto pitää sitä liian mata­lana tarjouksena.

– Vuoden 2021 jälki­puo­lisko oli teräs­yri­tyk­sille vastoin kaik­kia odotuk­sia erin­omai­nen. Tänä­kin vuonna useim­mat teke­vät todella liha­via voit­toja, eräät yrityk­set ovat jo nosta­neet voitto-odotuk­si­aan, Gies­ler sanoo.

Jäse­nemme huomaa­vat inflaa­tion, kun he ajavat huomenna tank­kaa­maan bensa-asemalle.

– Se ilah­dut­taa meitä, sillä viime vuosina teräs­teol­li­suus oli usein murheenk­ryyni. Nyt on toisin. Ja siitä on työn­te­ki­jöi­den­kin saatava jotakin.

Liitto huomaut­taa, että se toimi vastuul­li­sesti koro­na­pan­de­mian aikana. Palk­koja nostet­tiin lähinnä kerta­kor­vauk­silla epävar­man tilan­teen vuoksi. Nyt on pysy­vien koro­tus­ten aika.

Työrau­ha­vel­voite loppui touko­kuun lopussa, ja jo kesä­kuun ensim­mäi­senä päivänä IG Metall järjesti varoi­tus­lak­koja. Nämä lyhyet täsmä­la­kot ovat liiton tapa vauh­dit­taa neuvotteluja.

IG Metal­lin sopi­mus on tärkeä suun­nan­näyt­täjä Saksassa ja monessa muussa maassa aina Suomea myöten. Oleel­li­nen kysy­mys on, jääkö inflaa­tio työn­tekijän maksettavaksi.

Touko­kuussa IG Metall järjesti tule­vai­suus­kon­fe­rens­sin Leipzi­gissa. Liiton jäsen­määrä on laske­nut hienoi­sesti. Yksi syy lienee auto­teol­li­suu­den murros. Kun tuotanto siir­tyy sähkö­au­toi­hin ja työn digi­ta­li­suus etenee, teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den tarve vähe­nee ja tieto­ko­neoh­jel­moi­jien tarve kasvaa.

Sano­ma­lehti Der Tagess­pie­ge­lin mukaan liitossa harki­taan osana moder­ni­soin­tia kahden puheen­joh­ta­jan järjes­tel­mää kuten Saksan Vihrei­den puolue­joh­dossa. Tällöin toinen puheen­joh­ta­jista olisi nainen. Vahvin ehdo­kas on nykyi­nen vara­pu­heen­joh­taja Chris­tiane Benner.