Kun oppimiseen liittyy ilo, muuta motivaatiota ei tarvita

Murikassa ollaan valmiita jatkamaan työntekijöiden tarpeisiin ja työelämän muutoksiin vastaavaa koulutusta.

Tampereen Teiskossa sijaitseva työelämän kansanopisto Murikka täyttää tänä vuonna 41 vuotta. Taipaleen kunniaksi järjestetyssä juhlaseminaarissa opiston aikaisempi rehtori Aki Ojakangas arvioi kansanopistolla olevan lukuisia muitakin tehtäviä kuin suoranainen opetustyö.

– Opisto on kansanliike. Se on ympäristö, jossa opiskelijat voivat luoda ja laajentaa verkostojaan ilman, että ne liittyisivät liittoon tai sen hallintoon. Toisaalta tehtävämme on edistää ennakoivaa edunvalvontaa ja työmarkkinavaikuttavuutta työntekijöiden näkökulmasta sekä kehittää suomalaista työelämää.

– Lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on tärkeä muistaa, mikä merkitys yhteiskuntarauhalla ja sen ylläpitämisellä on. Sivistys- ja opetustyö on yksi keino yhteisyyden ja yhteiskunnallisen integraation edistämisessä, Ojakangas sanoi viimeisenä työpäivänään Murikassa ja Teollisuusliitossa.

OPISTOJEN ASEMA VAHVISTUMASSA?

Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Kirsi Kangaspunta avasi aikuiskoulutuksen näkymiä Suomessa. Hänen mukaansa avoimen ammattiopiston toimintamallin muokkaaminen on osa laajempaa aikuiskoulutuksen kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on valmistella kansanopistoille ja niiden antamalle koulutukselle nykyistä vankempi asema ilman, että se sotkee vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan lähtökohtia.

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Murikalla voisi osana koulutus- ja sivistystehtäväänsä olla roolinsa myös työttömien työmarkkinoilla selviytymisen tukemisessa.

– Murikka-opiston tarjoamia kursseja voitaisiin sisältöjen ja laadun puolesta lukea sellaisiksi, että työttömät voisivat niiden perusteella osoittaa aktiivisuutensa siten, kuin maan hallitus on aktiivimallissaan määritellyt. Mikään muu taho ei tarjoa Murikan kaltaista työelämäsidonnaista aikuiskoulutusta. Hyvin koulutettu palkansaajien edunvalvonnan ja yritysten menestymisen päälle ymmärtävä luottamusmies tai työntekijä on myös työnantajan edun mukainen, Aalto sanoi.

MURIKOISTA OSAAJIKSI

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen muistutti opiston oivaltavasta nimestä.

– Murikka tarkoittaa työstämätöntä kappaletta. Opistossa on jalostettu ja tullaan jalostamaan tämän maan kärkikaartin luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, edunvalvojia ja järjestötoimijoita. Murikka on ollut ja tulee olemaan edelläkävijä, Lehtonen arvioi.

Kuinka niitä opiston ovesta vuosikymmenten aikana sisään marssineita kenties kielteisiäkin koulutuskokemuksia sisällään kantaneita murikoita sitten on autettu opintiellä eteenpäin? Siihen yhden vastauksen antoi tilaisuudessa ensi-iltansa saanut Kiljavan opiston Voionmaan koulutuskeskuksen av-linjalla oppilastyönä tehty Murikan nykyhetkeä ja historiaa luotaava lyhytelokuva.

– Kun oppimiseen liittyy ilo, muuta motivaatiota ei tarvita, erityisopettaja Marjo Nurmi lausahtaa elokuvan loppusanoiksi, ja tiivistää olennaisen osan Murikan hengestä.
Murikan juhlaseminaari pidettiin 27. huhtikuuta.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Jutun pääkuvassa Murikan auditoriossa istuvat Kirsi Kangaspunta, Aki Ojakangas ja Riku Aalto määrittelivät kukin puheenvuoroissaan avointen kansanopistojen asemaa, tehtäviä ja mahdollisuuksia.