Esko Hakulinen: Päivittäin työtä huoltovarmuuden eteen

Lähes kaikki teollisuuden sektorit työntekijöineen vaikuttavat Suomen huoltovarmuuteen. Eri alat ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan ja siksi kaikkien on oltava varautuneita myös häiriötilanteisiin.

Huoltovarmuuden ytimessä olevien alojen kirjo on laaja aina maanpuolustusta tukevasta teollisuustuotannosta jokaisen ihmisen arkeen vaikuttavaan elintarvikealaan ja vesihuoltoon. Eri alojen täytyy toimia luotettavasti päivästä toiseen, jotta elämä voi jatkua mahdollisimman häiriöttä. Arvoketjut ovat pitkiä ja toimialat toisistaan riippuvaisia. Jos pakkausteollisuus ei saa materiaalia muoviteollisuudelta, elintarviketeollisuus ei saa tuotteitaan ihmisten ruokapöytiin. Suomalainen huoltovarmuus on monien eri alojen ammattilaisten käsissä joka päivä.

Yhteistyössä teollisuuden ja sen henkilöstön kanssa tehdään merkittävää työtä huoltovarmuuden eteen.

Yritysten kyky jatkaa toimintaansa kriiseissä on Suomen huoltovarmuuden kannalta elintärkeää. Tässä niitä tukevat Huoltovarmuuskeskus sekä Huoltovarmuusorganisaation poolit. Ilmastonmuutoksesta johtuva energiamurros on digitalisaation ohella suurimpia muutostekijöitä, joita suomalainenkin teollisuus kohtaa. Yhteiskunta sähköistyy ja teollisuus sen mukana. Tämä edellyttää prosessien muutoksia, uusia investointeja ja henkilöstön kouluttamista. Teollisuuden aloille on tärkeää sekä sähkön luotettava saatavuus että sähkökustannusten ennustettavuus. Muutokset eivät liity pelkästään energian käyttöön, vaan myös raaka-aineiden toimittamiseen, jolloin mukaan astuu vety ja sen käyttö. Yksittäisiä esimerkkejä ovat SSAB:n fossiilivapaan teräksentuotannon laajat muutokset tai Nesteen ratkaisut tuottaa polttoaineita ilman fossiilisia raaka-aineita.

Teollisuudella on merkittävä rooli ilmastohaasteen ratkaisussa. Suuret yritykset ovat kehittäneet ratkaisuja, joilla voidaan vähentää merkittävästi Suomen hiilidioksidipäästöjä. Lopullista tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, ellei myös pieni- ja keskisuuriteollisuus ole mukana tässä tärkeässä tehtävässä. Keinoina ovat fossiilienergiaan perustuvan tuotannon muuttaminen hiilivapaaksi sekä energian säästöön tähtäävät toimenpiteet kaikissa teollisuusyrityksissä. Energian säästöön voi jokainen vaikuttaa työpaikallaan etsimällä yhdessä kehityskohteita ja muuttamalla työskentelytapoja. Sama koskee myös teollisuuden alihankkijoita ja niiden henkilöstön toimia muun muassa kuljetuksiin liittyvissä valinnoissa.

Huoltovarmuuden näkökulmasta sähköistyminen tarkoittaa haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Fossiilienergia on tuontienergiaa ja vaatii suuria varmuusvarastoja. Sähköistyminen mahdollistaa kotimaassa tehdyn energian ja lisää kotimaisia työpaikkoja. Toisaalta energian varastointiin ja jakeluun sisältyy uusia haasteita.

Huoltovarmuudessa perinteisen varmuusvarastoinnin rinnalle on tullut yhä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin turvaaminen ja yritysten jatkuvuuden tukeminen. Maailma muuttuu ja huoltovarmuus sen mukana. Uskomme, että vaikka tämä vaatii meiltä kaikilta paljon, pystymme yhdessä huolehtimaan Suomen varautumisesta entistä paremmin. Opimme uutta ja pidämme huolen osaamisestamme. Moni muutos parantaa meidän kaikkien hyvinvointia ja Suomen kilpailukykyä. Tähän sisältyy myös parempaa jatkuvuuden hallintaa ja kehittyvää huoltovarmuustoimintaa.

Kirjoittaja on Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies, jonka tehtäviin kuuluu valtion varmuusvarastojen kehittäminen teollisuuden käyttämien materiaalien ja raaka-aineiden osalta.