Sotaa pakenevat ovat työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa

Arvioiden mukaan vuonna 2021 suomalaisilla työmarkkinoilla oli 15 000–17 000 ukrainalaista työntekijää. Viime vuonna Suomessa asui ja työskenteli pysyvästi noin 3 600 ukrainalaista. Arvioiden mukaan kausitöissä Suomessa vieraili noin 10 000 ukrainalaista.

– Maatalouden kausityöntekijät ovat lähes poikkeuksetta ukrainalaisia, Teollisuusliiton maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja turkistuotantoalan sopimusasiantuntija Riikka Vasama kertoo.

Teollisuusliiton sopimusaloilla ukrainalaiset työskentelevät yleensä alkutuotannossa esimerkiksi marja-, maito- ja eläintiloilla, turkistarhoilla, puu- ja taimitarhoilla sekä metsäpalveluyrityksissä. Ukrainalaisia työskentelee myös teollisuudessa sekä rakennus- ja palvelualoilla.

– Maatalous- ja puutarha-aloilla puolet työntekijöistä on ulkomaalaisia, Vasama sanoo.

Venäjän aloitettua Ukrainassa hyökkäyssodan ukrainalaisia on saapunut Suomeen arviolta 10 000–20 000 henkeä. Tällä hetkellä arvioidaan, että saapuvien ukrainalaisten määrä voi nousta 40 000–80 000 henkeen.

EUROOPAN MEKSIKO

Ukrainalaisten työskenteleminen muissa Euroopan maissa on erittäin yleinen ja kiihtymään päin oleva ilmiö.

Vasama kertoo, että Ukrainasta on alettu puhua “Euroopan Meksikona”. Pohjois-Amerikassa meksikolainen työvoima on yleistä Yhdysvalloissa.

Ukrainassa ei ole lainkaan julkista työnvälitystä, joten maksullinen työnvälitys on ollut maan tapa. Ulkomaille lähtevien työntekijöiden suuri määrä on tehnyt välityksestä suuren bisneksen. Suomessa maksullinen työnvälitys on laitonta.

– Kokemus on, että Ukrainasta tulevat lähes poikkeuksetta maksavat työnvälityksestä, Vasama kertoo.

Maatalouden kausityöntekijät ovat lähes poikkeuksetta ukrainalaisia.

Hämäräperäiset työnvälittäjät ja työnantajat, heikko tietämys Suomen oloista ja puutteellinen kielitaito asettavat ukrainalaiset haavoittuvaan asemaan Suomen työmarkkinoilla.

– Pelko on läsnä monissa keskusteluissa ukrainalaisten kanssa, Vasama kertoo.

Työntekijöiden hyväksikäyttö liittyy muun muassa alipalkkaukseen, palkan lisien maksamatta jättämiseen ja huonoihin työoloihin. Työntekijät ovat myös riippuvaisia työnantajista, jotka voivat estää jatkoluvan saannin työlupaan.

– Teollisuusliittona meidän haasteenamme on, että murretaan pelko. Meihinkin suhtaudutaan varauksella, Vasama sanoo.

Teollisuusliitto saa parhaiten tietoa työpaikkojen tilanteista luottamushenkilöiden kautta.

Alkutuotannon alat ovat hyväksikäytön suhteen riskialttiita, sillä luottamusmiehiä ei useinkaan ole ja järjestäytymisaste on matala. Lisäksi työpaikat sijaitsevat usein syrjässä ja aloilla on paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Tekijä-lehti kertoi keväällä 2021 Ukrainalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä suomalaisilla maatiloilla.

HYVÄKSIKÄYTÖN UHKA KASVAA

Ennen Ukrainan sotaa Suomeen tulleet ukrainalaiset olivat ensi sijassa työn perässä saapuvia nuoria miehiä. Venäjän hyökkäyssotaa pakoon lähteneet ukrainalaiset ovat isolta osin naisia ja lapsia.

Työperäisen hyväksikäytön uhat ovat pääosin vastaavia kuin ennenkin, mutta hyväksikäytön kohteet ovat entistä haavoittuvaisemmassa asemassa olevia.

– Työnantajien pitää nyt kantaa eritystä vastuuta työoloista ja työehtojen noudattamisesta, Vasama sanoo.

Sotaa pakoon lähteneille on tarjottu Suomessa majoitus- ja muuta apua, mikä on positiivinen asia, kunhan apu ei ole ehdollista.

– Työsuhde on työsuhde ja auttaminen on auttamista. Ne täytyy pitää visusti erillään, Vasama sanoo.

Jos kuka tahansa havaitsee epäasiallista kohtelua tai työsuhteen ehtojen polkemista, kannattaa asiasta kertoa eteenpäin. Ammattiliitot ja työsuojeluviranomaiset vievät asiaa eteenpäin.

– Emme halua nähdä yhtään ukrainalaista työntekijää hyväksikäytettynä Suomessa, Vasama sanoo.

Teollisuusliitto auttaa muun muassa tarjoamalla tietoa maatalousalan työehdoista myös ukrainaksi. Liiton verkkosivuilta löytyy myös ukrainankielinen maaseutuelinkeinojen työehtosopimus.

Teollisuusliiton hallinnoimassa Hermes-hankkeessa kehitetään puhelinsovellus, josta kausityöntekijät saavat tietoa muun muassa ukrainaksi.

PITKÄAIKAINEN ONGELMA

Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että sodan alkuvaiheessa valtiohallinnossa keskustelua käytiin lähinnä huoltovarmuuden näkökulmasta, eli pohdittiin kausityöntekijöiden riittävyyttä.

– Nyt työ on laajenemassa ja esiin on nousemassa myös hyväksikäytön näkökulma, Sorainen kertoo.

Suunnitteilla on esimerkiksi tiedotuskampanja, jolla saataisiin aktiivisesti kerrottua suomalaisesta järjestelmästä ja oloista yleensä. Lisäksi epäkohtien tunnistamiseen pitää kohdistaa resursseja.

Soraisen mukaan Suomeen saapuu ukrainalaisia, joilla ei välttämättä ole tarkkaa käsitystä, minne on päädytty. Rahaa vastaan toimivat kuljettajat saattavat tuoda ihmisiä satamaan pakettiauton rahtitilassa.

– On käyty huutokauppaa Puolassa, kuka lähtee ja kuka jää, Sorainen kertoo.

Työperäinen hyväksikäyttö on yleinen ilmiö, johon Suomessa on herätty viiveellä. Pitkään ajateltiin, ettei ilmiö koske Suomea. Sorainen toteaa, että hyväksikäytön vastainen työ sai viimein vauhtia nykyisen hallituskauden alussa, mutta 20 vuotta myöhässä.

– Kyseessä on pitkäaikainen ongelma, joka muuttaa muotoaan, kuten työperäinen hyväksikäyttö yleensäkin. Pelissä on muitakin konnia kuin ne työnantajat, jotka toimivat epäeettisesti, Sorainen sanoo.

Hän muistuttaa, että aina kun on kyse isojen ihmisjoukkojen liikkumisesta yli rajojen, paikalla on myös niitä, jotka etsivät taloudellista hyötyä. Työnantajat Suomessa eivät näistä rahastajista välttämättä edes ole tietoisia.

Ukrainalaiset voivat työskennellä Suomessa, kun ovat saaneet päätöksen tilapäisestä suojelusta. Päätöksen saaminen kestää tällä hetkellä noin kuukauden. Tilapäisen suojelun mahdollisuus otettiin käyttöön maaliskuun alkupuolella.

– Oikeus työntekoon tulee vasta, kun oleskelulupa on myönnetty. Ukrainasta paenneilla perheillä on kuitenkin tarve saada toimeentuloa heti, mikä altistaa heidät myös hämäräperäisille maksullisille työtarjouksille, Sorainen kertoo.

EHKÄISYKEINOJA TARVITAAN LISÄÄ

Suomen lakiin ei ole säädetty minimipalkkaa, joten työehtosopimuksissa määriteltyjen palkkojen alittaminen on hankalaa määritellä rikolliseksi. Nykyisellään alipalkkauksesta kiinni jääminen johtaa vain maksamatta jääneiden palkanosien suorittamiseen, jos niitä osataan hakea esimerkiksi palkkaturvan kautta.

Nykyisin työsuojeluviranomainen voi vain antaa työnantajalle toimintaohjeen, jos tarkastuksella on havaittu minimipalkan alitus.

Sorainen kertoi, että osana hallituksen työllisyyspakettia on parhaillaan selvitettävänä se, että voisiko työsuojeluviranomainen alipalkkaustilanteissa sakon uhalla kehottaa hoitamaan alipalkkauksen kuntoon. Iso uhkasakko voisi motivoida nostamaan palkat kohdilleen.

Toinen hyväksikäytön ehkäisykeino voisi olla, että ulkomaalaislakiin kirjattaisiin työnantajille sanktioiden uhalla velvollisuus pitää huolta, ettei hämäräperäisiä työvoiman välittäjiä ole käytetty.

– Todennäköisesti ongelman ratkaisuun ei ole yhtä keinoa, vaan niitä pitää olla pakissa paljon, Sorainen sanoo.