Sopimisen monta tietä

Miltä työeh­doista sopimisen suunta näyttää maail­malla? Suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Kunkin maan työeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmä on kokonai­suus, jota ei voi siirtää paloina maasta toiseen.

27.8.2021

Saksan sopimus­jär­jes­telmä on erittäin hajau­tettu, työeh­to­so­pi­muksia on 80 000. Jokai­sessa osaval­tiossa tehdään omat sopimukset ja yritykset liittyvät niihin usein erikseen.

Työeh­to­so­pi­mukset kattavat Saksassa puolet työnte­ki­jöistä. Vielä 20 vuotta sitten katta­vuus oli kaksi kolmas­osaa. Sopimuksia noudat­ta­villa yrityk­sillä on selkeästi paremmat edut työntekijöilleen.

Suoma­lainen UPM ilmoitti joulu­kuussa 2012 irtau­tu­vansa Saksan paperi­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­sesta. Liitoille se ei käynyt ja työnte­kijät järjes­tivät varoi­tus­lak­koja. UPM joutui perumaan puheensa ja pysymään työehtosopimuksessa.

Yleis­si­tovat sopimukset ovat vähen­ty­neet liki olemat­to­miin. Niihin tarvi­taan sekä työnan­ta­jien että ammat­ti­liit­tojen puolto, eivätkä työnan­tajat anna niitä enää juuri koskaan.

Bremenin, Berliinin ja Thürin­genin osaval­tiot esitti­vätkin tänä vuonna, että lakia muutet­tai­siin. Toisenkin osapuolen puolto ja yleinen etu riittäi­sivät yleissitovuuteen.

Tes-järjes­tel­mämme horju­minen leikkaisi rajusti työnte­ki­jöiden sanan­valtaa työoloihinsa.

Suuri osa työnte­ki­jöiden vaikut­ta­mi­sesta hoituu Saksassa jo sata vuotta toimi­neiden lakisää­teisten yritys­neu­vos­tojen kautta. Koska sopimusten katta­vuus on vähen­tynyt, Saksa kohensi touko­kuussa yritysneuvostolakiaan.

Neuvos­tojen perus­ta­mista yksin­ker­tais­te­taan, edusta­jien irtisa­no­mis­suojaa paran­ne­taan ja neuvos­tojen vaiku­tus­valtaa lisätään. Vastaan äänes­tivät populis­tinen laita­oi­keisto AfD sekä liberaa­lien FDP.

Meillä vain työeh­to­so­pi­mukset takaavat yritys­neu­vos­toja vastaavat toimin­ta­mah­dol­li­suudet. Siksi tes-järjes­tel­mämme horju­minen leikkaisi rajusti työnte­ki­jöiden sanan­valtaa työoloihinsa.

Muissa pohjois­maissa sopimus­toi­minta on yhä kattavaa. Korona-aika osoitti toimivan neuvot­te­lu­jär­jes­telmän tarpeen. Tanskassa kolmi­kantaa kehut­tiin, koska tilan­teen vaatimat sopimukset tehtiin nopeasti ja joustavasti.

Pohjo­lassa pelkona on sen sijaan mahdol­linen EU:n vähim­mäis­palk­ka­säädös. Sen pelätään muren­tavan sopimusvapautta.

Euroopan unioni ymmärtää työeh­doista sopimisen tärkeyden. Euroopan parla­mentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaa­li­ra­hasto ESF+:n 90 miljardin euron budje­tista on osoitet­tava riittä­västi rahoi­tusta työmark­ki­naos­a­puolten ja kansa­lai­syh­teis­kunnan valmiuk­sien kehit­tä­mi­seen. Tämä summa on vähin­tään 0,25 prosenttia maan ESF+-rahoista, mikäli komissio niin maakoh­tai­sesti edellyttää.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN