Vesa Kota­viita: Koro­nan jälkei­nen työelämä

Kesä on jo täällä, mutta koro­nasta on edel­leen avoi­mia kysy­myk­siä. Olem­meko syksyllä suojassa viruk­selta? Onko roko­te­kat­ta­vuus hyvällä tasolla? Onko epide­mia voitettu?

Työpai­koilla tärkeitä kysy­myk­siä vastat­ta­vaksi ovat: Miten jatkamme toimi­vaa työtur­val­li­suus- ja työter­veys­työtä? Miten varmis­tamme kriit­tis­ten riskien hallin­nan? Mitä tämä eletty aika on meille opet­ta­nut? Työpai­koilla on tärkeintä käydä yhdessä läpi koettu epide­mia ja varmis­taa tervey­den säily­mi­nen jatkos­sa­kin. Keskus­te­luissa voi pohtia, miten me toimimme ja missä asioissa voimme paran­taa tekemistämme.

Tämä keskus­telu pitää käydä kaikilla työpai­koilla pian. Osa työpai­koista on jo tehnyt suun­ni­tel­mia, mutta toisissa vielä odotel­laan. Työelä­mässä tarvi­taan yhteis­työtä ja inno­va­tii­vi­suutta, jotta korona-ajan opit saadaan käytän­töön ja pidet­tyä pyörät pyöri­mässä. Siitä alkaa matka tule­vai­suu­den työelämään.

Luot­ta­muk­sen ja yhteis­työn kautta voimme edetä kohti parem­paa työelämää.

Jokai­sella työpai­kalla on suun­ni­tel­tava, miten työt järjes­te­tään koro­nan jälkei­sessä työelä­mässä. Ennen linjaus­ten teke­mistä on tärkeää kuulla henki­lös­töä, sillä odotuk­set vaih­te­le­vat. Suosit­te­len vahvasti, että koko orga­ni­saa­tio otetaan mukaan suun­nit­te­luun. Henki­lös­töä aidosti kuun­te­le­malla voidaan päästä loppu­tu­lok­seen, joka jous­taa erilais­ten työs­ken­te­ly­olo­suh­tei­den ja elämän­ti­lan­tei­den mukaan.

SAK teki jäsen­tut­ki­muk­sen ammat­ti­liit­to­jen 1 200 jäse­nelle. Tutki­muk­sessa selvi­tet­tiin korona-ajan vaiku­tuk­sia työpai­kalle, jaksa­mi­seen ja työil­ma­pii­riin. Tulos­ten mukaan juuri läsnä­töissä oli fyysis­ten kontak­tien myötä pelkoa sairas­tu­mi­sesta. Naisilla pelko oli selvästi ylei­sem­pää kuin miehillä. Tätä tulosta selitti työn luonne nais­val­tai­silla aloilla, kuten yksi­tyi­sillä ja julki­silla palve­lua­loilla sekä sote-aloilla.

Lähes puolet liit­to­jen jäse­nistä kokee työnsä muut­tu­neen aiem­paa kuor­mit­ta­vam­maksi. Korona-aika on näky­nyt myös työn­te­ki­jöi­den ahdis­tuk­sena. SAK:n kyse­lyn perus­teella syynä ovat olleet erityi­sesti sosi­aa­li­seen kans­sa­käy­mi­seen vaikut­ta­vat koro­na­ra­joi­tuk­set. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­man tervey­del­li­sen uhan vuoksi ahdis­tusta on koke­nut reilu puolet vastanneista.

Koro­na­vuo­den aikana lähi­työtä tehnei­den työn­te­ki­jöi­den jaksa­mi­son­gel­mat saat­ta­vat tulla viiveellä esiin. Siksi työn­te­ki­jöi­den tuke­mi­seen työyh­tei­söissä on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomioita myös pahim­man tilan­teen mentyä. Työpai­koilla on syytä lähteä liik­keelle psyyk­kis­ten kuor­mi­tus­te­ki­jöi­den riski­nar­vioin­nista ja varmis­taa yksi­löi­den ja työyh­tei­sön työkyky.

Tutki­muk­sen mukaan selkeä enem­mistö SAK:n liit­to­jen jäse­nistä kertoo työnan­ta­jan huoleh­ti­neen riit­tä­västi työpai­kan turval­li­suu­desta koro­na­vuo­den aikana. Tosin SAK:n luot­ta­mus­hen­ki­lö­pa­nee­liin vastan­neista luot­ta­mus­mie­histä ja työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuista vain puolet koki, että heitä on kuultu riit­tä­västi työtur­val­li­suutta koske­vissa kysymyksissä.

Yhteis­työn tasoa on yhteis­toi­min­nan keskei­sissä kysy­myk­sissä kehi­tet­tävä edel­leen. Se vahvis­taa luot­ta­musta ja sitä työpai­koilla nyt tarvi­taan. Luot­ta­muk­sen ja yhteis­työn kautta voimme edetä kohti parem­paa työelämää.

VESA KOTAVIITA
Teol­li­suus­lii­ton työympäristöpäällikkö

KUVA KITI HAILA

8.6.2021