Öljyä, korrup­tiota ja sortoa Kazakstanissa

Vuosi toisensa jälkeen Kazaks­tan löytyy ay-liik­keen maail­man­jär­jestö ITUC:n vuosi­ra­por­teista maail­man kymme­nen työn­te­ki­jöille huonoim­man maan joukosta. Maan johto on vainon­nut pitkään riip­pu­mat­to­mia ammattiliittoja.

6.5.2021

Liit­toja on kiel­letty, niiden johta­jia vangittu ja lakkoja murs­kattu kovin ottein. Joulu­kuussa 2011 poliisi tulitti lakkoi­le­vien öljy­työ­läis­ten miele­no­soi­tusta Zhanaoze­nin kaupungissa.

Polii­sit eivät ampu­neet ilmaan eivätkä jalkoi­hin vaan tappaak­seen, kertoi­vat silmin­nä­ki­jät. Viral­lis­ten tieto­jen mukaan 16 ihmistä kuoli ja tois­ta­sa­taa haavoit­tui. Lukuja pide­tään ylei­sesti väärinä. Tois­ten tieto­jen mukaan 64 ihmistä kuoli ja yli 400 haavoittui.

Tapah­tu­mat herät­ti­vät niin laajaa huomiota, että maan johdon oli muutet­tava tapo­jaan. Avoin väki­valta väheni, ja ay-aktii­veille alet­tiin jakaa tuomioita oikeu­dessa. Ne olivat kuiten­kin mielivaltaisia.

Vuodesta 2014 työlain­sää­däntö asetti liitot ja niiden johta­jat rikos­vas­tuuseen jokai­sen yksit­täi­sen jäse­nen toimin­nasta. Näin lakoista saatiin lait­to­mia, ja useita ay-johta­jia lähe­tet­tiin vankilaan.

Tunne­tuim­pia heistä on öljy- ja ener­gia­teol­li­suu­den työläis­ten liiton puheen­joh­taja Erlan Balta­bai. Hänet tuomit­tiin seit­se­mäksi vuodeksi vankeu­teen. Laajan kansain­vä­li­sen soli­daa­ri­suus­kam­pan­jan vuoksi Balta­bai armah­det­tiin 2019, mutta lähe­tet­tiin uudel­leen viideksi kuukau­deksi vankilaan.

Nyt Balta­bai on vapaana, mutta ei saa osal­lis­tua liiton toimin­taan. Muita­kin ay-johta­jia sai vankeus­tuo­mioita tai kotia­res­tia, ja ammat­ti­liit­to­jen keskus­liitto lakkautettiin.

Kansain­vä­li­sen paineen vuoksi maa kohensi ammat­ti­liit­toja koske­via lake­jaan viime vuonna. Vaiku­tus näyt­tää olevan vähäi­nen: helmi­kuussa öljy­työ­läis­ten liit­toja lähdet­tiin lakkaut­ta­maan. Syyt­teen takana olivat öljy-yhtiöt.

Liit­to­jen, muun vapaan kansa­lais­toi­min­nan ja jour­na­lis­tien laaja vaino kytkey­tyy­kin tiiviisti öljy­teol­li­suu­teen. Öljy pyörit­tää maan taloutta ja vien­tiä. Maata vuodesta 1991 hallin­neen, vuonna 2019 presi­den­tin tehtä­vät jättä­neen Nursul­tan Nazar­ba­je­vin lähi­pii­rillä ja suvulla on mitta­vat intres­sit öljy­teol­li­suu­dessa. Korrup­tio on massiivista.

Kiina­lai­set yhtiöt inves­toi­vat nyt kasva­vasti Kazaks­ta­niin. Ne ovat usein valtio­nyh­tiöitä ja suhtau­tu­vat kiel­tei­sesti ay-toimin­taan. Maan nousu pois maail­man kymme­nen työn­te­ki­jälle huonoim­man maan joukosta ei ole helppoa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ VASILY SHAPOSHNIKOV