Ajassa
Markku Ollikainen: Muutos tulee nopeasti
Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen eri keinoin on aihe, joka on esillä nykyään päivittäin mediassa. Erityisesti puhuttavat fossiiliset energianlähteet ja niistä luopuminen. Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan siirtymä on iso haaste, mutta muutos pois fossiilisista tapahtuu nopeammin kuin osaamme ymmärtää.
3.5.2021
MARKKU OLLIKAINEN Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, joka on toiminut vuodesta 2014 lähtien Ilmastopaneelin puheenjohtajana. Ilmastopaneelin tehtävänä on tuottaa riippumatonta, tieteellistä ja tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi sekä vastata kansalaisten tiedontarpeisiin. Ollikainen on tutkinut muun muassa EU:n päästökauppaa, bioenergiaa sekä sitä, millaisella politiikalla ja ohjauskeinoilla voidaan parhaiten edistää cleantech-alaa.
Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää tätä tavoitetta täysin realistisena.
– Muutos on tapahtumassa paljon nopeammin kuin tajuammekaan. Suomi on päättänyt ilmastopolitiikan järkevistä peruslinjoista, kuten hiilineutraaliustavoitteesta. Ihmiset ja yritykset voivat luottaa, että valtio toimii tämän mukaan. Julkisen vallan tehtävänä on tarjota puitteet ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen, Ollikainen toteaa.
Esimerkiksi Ollikainen nostaa sähköautot. Jos niiden määrää halutaan lisätä nopeammin, on valtion tuettava nykyistä enemmän yksityistä kuluttajaa sähköauton hankinnassa. Samoin on panostettava enemmän sähköautojen latausasemaverkon laajentamiseen. Myös sähköautojen akkujen kapasiteettia pitää kehittää.
– Suomessa on vanha autokanta, joka pitäisi saada uudistettua päästöttömillä ajoneuvoilla. Olisi hyvä, että markkinoille saataisiin jossain vaiheessa myös käytettyjä sähköautoja, jolloin niiden käyttö yleistyisi. Jos valtion hankintatuki uudelle sähköautolle saataisiin nostettua siirtymäkauden aikana 4 000–6 000 euroon, se voisi ratkaisevasti jouduttaa sähköautojen kauppaa.
Sähköautoihin siirtymisen arvioidaan pienentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä Suomessa 15–20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
ENSIN POIS KIVIHIILESTÄ
Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista fossiilisista energianlähteistä luopuminen tarkoittaa luopumista öljystä, kivihiilestä, maakaasusta ja turpeesta.
– Kivihiilestä ja turpeesta luopuminen on kaikkein helpointa. Maakaasu taas on fossiilisista polttoaineista kaikkein vähiten saastuttavin, mutta siitäkin on päästävä eroon. Öljy on sitten isompi pähkinä purtavaksi. Sitä käytetään liikennepolttonesteiden lisäksi myös petrokemian tuotteiden, kuten muovin, tuotannossa, Ollikainen kiteyttää.
Ensimmäisenä fossiilisista energianlähteistä lopetetaan kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa. Sen käyttö on määrä lopettaa viimeistään vuoden 2029 aikana. Suurimmat kivihiiltä käyttäneet voimalaitokset ovat pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen sulkee Hanasaaren voimalaitoksen viimeistään vuonna 2024.
Öljy on sitten isompi pähkinä purtavaksi.
Turve on ollut merkittävä kaukolämmön energialähde joissakin suuremmissa kunnissa, kuten Oulussa ja Kuopiossa.
– Turpeen energiakäyttö on kuitenkin vähenemässä Suomessa nopeasti jo lähivuosina, ja se pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Siihen vaikutetaan verotuksella ja EU:n päästökaupalla, Ollikainen sanoo.
– Myös teollisuudessa ollaan nyt kääntymässä poispäin fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi metsäteollisuudessa vanhat kattilat ovat nyt tulossa käyttöikänsä päähän. Yritysten suunnitelmissa on siirtyä turpeen käytöstä hyödyntämään sivuvirroista kertyvää biomassaa. Se tarkoittaa puunkuorta, haketta ja sahanpurua.
UUSIUTUVAA SÄHKÖÄ
Kun hiilidioksidipäästöjä halutaan rajoittaa, monet ratkaisut, kuten teolliset lämpöpumput, tarvitsevat sähköä. Silloin tarvitaan hiilivapaata sähköä. Tällaista sähköä tuottavat ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet, kuten vesivoima, tuulivoima ja aurinkovoima.
– Tällä hetkellä hiilivapaan sähkön osuus on Suomessa 85 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa vielä sitäkin korkeampi, tietää Ollikainen.
Vuonna 2020 Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 9,4 megatonnia. Laskua edellisvuoteen oli 24 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana päästöt ovat laskeneet 40 prosenttia.
– Sähkön tuotantokustannukset ovat samalla laskeneet viime vuosina todella paljon, varsinkin jos verrataan kivihiileen perustuvaan sähköntuotantoon. Edullinen sähkö kasvattaa myös yritysten kilpailukykyä.
INNOVAATIOITA TULOSSA
Edullinen energiapohja mahdollistaa Ollikaisen mukaan suuren määrän innovaatioita. Hankkeista mielenkiintoisimpia on ruotsalaisen SSAB-konsernin siirtyminen fossiilivapaan teräksen valmistukseen.
Terästeollisuus on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Sen osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on noin 7 prosenttia. SSAB on Pohjoismaiden suurin raakateräksen tuottaja, joka toimii maailmanlaajuisesti lähes viidessäkymmenessä maassa.
Nyt se haluaa olla edelläkävijä HYBRIT-yhteishankkeessa, jossa teräksenvalmistuksessa perinteisesti käytetty koksi korvataan fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä. Teräksen vetypelkistys vaatii tosin paljon sähköä ja vahvaa sähköverkkoa.
Meillä pitäisi panostaa nykyistä paljon enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen.
Raahen terästehdas, joka siirtyi SSAB:n omistukseen vuonna 2014, tuottaa tällä hetkellä 7,5 prosenttia kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä. Siellä siirtymisen uuteen tuotantomenetelmään on arvioitu tapahtuvan vuosina 2030–2040.
– Vetyinnovaatioita tehdään myös Suomessa. Meillä pitäisi kuitenkin panostaa nykyistä paljon enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Se on pitkän aikavälin kasvun tärkein edellytys. Suomessa on kuitenkin vähennetty tutkimusrahoitusta huomattavasti viimeisen viidentoista vuoden aikana, Ollikainen huomauttaa.
MYÖNTEISIÄ UUTISIA
Vaikka Suomella on tavoitteet korkealla ja se on menossa oikeaan suuntaan, näkee Ollikainen kuitenkin Britannian mallimaana ilmastoasioissa. Kakkosena tulevat Pohjoismaat, joita seuraavat Hollanti, Saksa ja Ranska.
– Britannia päätti jo vuosia sitten, että se lähtee joka tapauksessa tekemään muutosta, ovat muut siinä mukana tai ei. Ohjelmalle on siellä vahva kansan tuki ja laaja puoluekannatus, Ollikainen selvittää.
– Myös Norja ja Ruotsi ovat Suomea pitemmällä. Ruotsi on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jo pitemmän aikaa. Siellä on enemmän metsänieluja, sähköntuotannossa käytetään paljon vesivoimaa ja liikenteen päästöt ovat myös paljon pienemmät, Ollikainen luettelee.
Ilmastopaneelin omien tutkimusten mukaan suomalaisen hiilijalanjälki hiilinielut huomioiden on lähes seitsemän kertaa suurempi kuin länsinaapurilla, sillä suomalaisen hiilijalanjälki on 6,8 tonnia ja ruotsalaisen yksi tonni.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen lyhyellä tähtäimellä on Pohjoismaille myös kilpailuetu, ei pelkkää altruismia, pyyteetöntä toimintaa.
Norjassa on päätetty, että polttomoottoriautojen myynti kielletään kokonaan vuoteen 2025 mennessä, ja Ruotsissa ja Tanskassa vuoteen 2030 mennessä.
– Ilmastotavoitteiden saavuttaminen lyhyellä tähtäimellä on Pohjoismaille myös kilpailuetu, ei pelkkää altruismia, pyyteetöntä toimintaa, Ollikainen toteaa.
Yhdysvallat ja Kanada ovat asettaneet tavoitteeksi olevansa hiilineutraaleja vuonna 2050 ja Kiina 2060.
– Globaalin tilanteen kannalta meillä on nyt monia hyviä uutisia. Yhdysvallat palaa takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Kiina, joka on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, otti helmikuun alussa käyttöön kansallisen päästökauppajärjestelmän. Erittäin tärkeää on myös Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden tarkistaminen.
TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVA PEKKA ELOMAA
