Suomen talous saattaa kääntyä pian hulppeaan kasvuun, jos rajoitustoimista on mahdollista luopua. Kasvun edellytykset voidaan kuitenkin tuhota julkisia menoja leikkaamalla.

19.4.2021

– Ennen kuin koron­akri­isiä oli edes ole­mas­sa, päämin­is­teri San­na Marinin hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa osat­ti­in ennakoi­da ja varautua mah­dol­lisi­in talouskri­i­sei­hin, Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen johta­ja Eli­na Pylkkä­nen sanoo.

Hänen mielestään hal­li­tuk­sen ohjel­ma ansait­see tun­nus­tuk­sen siitä, että se antoi ensim­mäistä ker­taa Suomes­sa luvan poike­ta talousarvion menoke­hyk­sistä ja siten mah­dol­lisu­u­den vauhdit­taa talouskasvua julk­isia meno­ja lisäämäl­lä.

Pylkkä­nen muis­tut­taa, että hal­li­tu­so­hjel­man yhden mil­jardin elvy­tys­vara ei olisi riit­tänyt alku­unkaan koron­akri­isin yri­tyk­sille aiheut­tamien tap­pi­oiden kor­vaamiseen. Hänen mukaansa tämän joh­dos­ta Suomes­sa, kuten useim­mis­sa muis­sa mais­sa, talouden äkkipysähdyk­seen on vas­tat­tu ennen­näkemät­tömän voimakkail­la val­tion tuk­i­toimil­la.

– Suo­mi on ollut rahali­iton talouskurisään­töjä pilkun­tarkasti nou­dat­ta­va malliop­pi­las. Koron­akri­isin alka­es­sa EU:n tahol­ta annet­ti­in kuitenkin siimaa julk­isten meno­jen lisäämiseen, kun tiukoista ali­jäämäsään­nöistä päätet­ti­in luop­ua tilapäis­es­ti.

Ennustei­den mukaan Suomen talous voi tänä vuon­na kas­vaa noin kolmel­la pros­en­til­la.

Pylkkäsen mukaan yli 10 mil­jardin kohden­netut elvy­tys­toimet ovat toim­i­neet niin kuin oli tarkoi­tus, ja Suomen talous on tois­taisek­si selvin­nyt pan­demi­as­ta parem­min kuin talousvi­isaat uskalsi­vat toivoa.

– Elvy­tys­toimia voi silti aina kri­ti­soi­da. Löy­tyy esimerkke­jä huonon osumatarkku­u­den elvy­tys­toimista ja riit­tämät­tömistä avus­tuk­sista. Päätösperäiset toimet ovat aina vaikei­ta ja eri­tyisen vaikei­ta näin nopeal­la aikataul­ul­la tehty­inä, Pylkkä­nen toteaa.

Hänen mukaansa yleiset tuet, kuten palka­nsaa­jien työeläke­vaku­u­tus­mak­sun alen­nus, on hyvä toi­mi, kos­ka se on kaikille työ­nan­ta­jille helpo­tus ja ylläpitää kaut­ta lin­jan työl­lisyyt­tä.

– Siihen ei voi olla tyy­tyväi­nen, että Suomes­sa har­joitet­tu koronatukien jakopoli­ti­ik­ka on kohdel­lut epäoikeu­den­mukaises­ti monia yri­tyk­siä ja eri­tyis­es­ti palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöitä.

Pylkkäsen mukaan palkkatuk­i­jär­jestelmä olisi ollut oikeu­den­mukaisem­pi, mut­ta myös paljon kalli­impi tapa aut­taa palka­nsaa­jia ja yri­tyk­siä selviy­tymään pan­demi­an yli.

ONKO TALOUSOPTIMISMILLE KATETTA?

– Ennustei­den mukaan Suomen talous voi tänä vuon­na kas­vaa noin kolmel­la pros­en­til­la vien­tikysyn­nän kasvun ja koti­talouk­sien patoutuneen kulu­tuskysyn­nän vetämänä. Marinin hal­li­tus on varautunut elpymiseen siten, että val­tion bud­jetin menoke­hyk­ses­tä on päätet­ty pitää tiukasti kiin­ni heti tästä vuodes­ta alka­en, Pylkkä­nen arvio talous­näkymiä.

Pan­demia on edelleen pääl­lä, ja koronara­joi­tusten purkamisen aikataulus­ta ei vielä tiede­tä. Kan­nat­taako talous­poli­ti­ikan vir­i­tyk­siä lyödä lukkoon näin epä­var­mas­sa tilanteessa?

– Bud­jet­tike­hyk­si­in sitou­tu­misen voi tulki­ta sig­naa­lik­si markki­noille. Sen tarkoituk­se­na on viestiä, että Suomen hal­li­tus on sitoutunut pitämään huol­ta julkisen talouden tas­apain­os­ta myös tule­vaisu­udessa.

Pylkkäsen mielestä se ei kuitenkaan tarkoi­ta, ettei bud­jet­tike­hyk­sistä olisi mah­dol­lista poike­ta, jos talouden näkymät synkistyvät.

Rahat tai henki vai molemmat?

– Pan­demi­an alus­sa ja sen jäl­keenkin julkises­sa keskustelus­sa on usein väitet­ty, että talous kehit­ty­isi rivakam­min, jos tar­tun­to­jen lev­iämistä ei yritet­täisi ehkäistä rajoi­tus­toimin. Väite siitä, että talouden kehi­tyk­sen tur­vaamisen ja ihmishenkien pelas­tamisen välil­lä olisi ris­tiri­ita perus­tuu väärinkäsi­tyk­si­in, STTK:n pääekon­o­misti Patrizio Lainà lin­jaa.

Hänen mukaansa Suomen talous on pär­jän­nyt tois­taisek­si kaikkia mui­ta EU-mai­ta parem­min pitkälti juuri sik­si, että tar­tun­talu­vut ovat jääneet aika mata­lik­si ja sen ansios­ta yhtä tiukkoi­hin rajoi­tus­toimi­in kuin monis­sa muis­sa mais­sa ei ole ollut tarvet­ta.

Lainà pain­ot­taa, että toinen keskeinen syy siihen, mik­si Suomen kansan­talouden tuotan­to on supis­tunut odotet­tua vähem­män, on se, että hal­li­tus on ymmärtänyt elvyt­tää reip­paasti mak­samal­la val­tion tukia yri­tyk­sille, palka­nsaa­jille ja kun­nille.

VERONMAKSAJIEN SUBVENTOIMIA ENNÄTYSVOITTOJA

Monis­sa muis­sa mais­sa yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja on pyrit­ty tur­vaa­maan val­tion mak­samil­la palkka­tu­il­la. Suomes­sa val­tion tuet on suun­nat­tu pääasi­as­sa yri­tyk­sille ja työt­tömyy­den kasvua on pyrit­ty tor­ju­maan lomau­tusjär­jestelmän avul­la.

– Meil­lä lomau­tusjär­jestelmä oli jo valmi­ina. Sitä vain täy­den­net­ti­in lyhen­tämäl­lä lomau­tusajoista sopimista. Sen lisäk­si työ­markki­na­jär­jestö­jen kesken sovit­ti­in työeläke­mak­su­jen alen­tamis­es­ta mil­jardil­la eurol­la.

Lainà pain­ot­taa, että talouden pelas­tamisek­si käyt­töön otet­tuun malli­in jäi kuitenkin paljon val­u­viko­ja. Hänen mielestään oli vikatik­ki, ettei tukia saav­il­ta yri­tyk­siltä kiel­let­ty osinko­jen mak­sua.

– Val­tion tuet menevät koko yri­tyskent­tään, vaik­ka läh­eskään kaik­ki yri­tyk­set eivät ole hätää kär­simässä. Mon­et erit­täin hyvin men­estyneet yri­tyk­set ovat saa­neet val­ti­ol­ta tukea ja takoneet kri­isin keskel­lä muhkeampia voit­to­ja kuin vuosikymme­neen.

Jos vien­ti alkaa vetää, niin oras­tavaa kasvua ei kan­na­ta tap­paa ryhtymäl­lä sopeut­ta­maan julk­ista talout­ta.

Lainà korostaa, että tukien olisi pitänyt olla enem­män vastik­keel­lisia. Hänen mukaansa vastik­keet­tomille tuille löy­tyy tietysti aina otta­jia, mut­ta hyvin kan­nat­tavien yri­tys­ten ylimääräisiä voit­to­ja on jär­jetön­tä mak­saa val­tion kas­sas­ta.

– STTK peräänku­u­lut­ti val­tion tuke­maa työa­jan lyhen­tämistä lomau­tusjär­jestelmän rin­nalle. Työa­jan puolit­tamien lomau­tusten sijas­ta olisi ollut palka­nsaa­jien etu­jen mukainen ratkaisu.

Lainà pain­ot­taa, että puolen työa­jan palk­ka yhdis­tet­tynä ansiosi­don­naisen työt­tömyys­ra­haan olisi aiheut­tanut selvästi pienem­mät tap­pi­ot palka­nsaa­jille kuin kokoaikaiset lomau­tuk­set pelkän työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen varas­sa.

JÄITÄ HATTUUN

– Jos vien­ti alkaa vetää, niin oras­tavaa kasvua ei kan­na­ta tap­paa ryhtymäl­lä sopeut­ta­maan julk­ista talout­ta. Vielä ei tiede­tä, mitä paluu nor­maali­in tarkoit­taa, STTK:n Lainà sanoo.

Lainà korostaa, että nyt tarvi­taan malt­tia reagoi­da tarkoituk­sen­mukaises­ti suh­dan­neti­lanteen edel­lyt­tämil­lä keinoil­la ja vält­tää ajau­tu­mista aikaisem­mis­sa kri­i­seis­sä tuhoisak­si osoit­tau­tuneelle julk­isten meno­jen leikkausten tielle. Hänen mielestään väestön ikään­tymi­nen ja ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta luo­vat painei­ta julk­isten meno­jen lisäämiseen.

”TYÖPAIKKAVAKUUTUKSELLE” OLISI TARVE

– Suomen talous on tähän men­nessä selviy­tynyt koron­akri­i­sistä melko pie­nil­lä vau­ri­ol­la, mut­ta taan­tu­man aiheut­ta­mat tap­pi­ot ovat jakau­tuneet hyvin epä­ta­sais­es­ti niin yri­tys­ten kuin palka­nsaa­jien kesken, kansan­talousti­eteen pro­fes­sori Mat­ti Tuo­ma­la arvioi.

Hänen mukaansa joidenkin toimi­alo­jen yri­tyk­set ovat jopa hyö­tyneet kri­i­sistä, ja etätöi­hin ”komen­netut” palka­nsaa­jatkin ovat säi­lyt­täneet tulota­son­sa, mut­ta palvelu­alo­jen yri­tyk­set ja niiden työn­tek­i­jät ovat joutuneet taloudel­lis­es­ti ahtaalle.

Tuo­ma­lan mukaan koron­akri­isin aiheut­tamien tap­pi­oiden epä­ta­saista jakau­tu­mista olisi voitu lieven­tää, jos Suo­mi olisi kopi­oin­ut Tan­skan koronatuki­mallin.

– Tan­s­ka otti ensim­mäisenä maana käyt­töön tuk­i­toimet, joil­la val­tio kor­vaa koron­a­pan­demi­an rajoi­tus­toimista kär­sivien yri­tys­ten palkkaku­luista 90 pros­ent­tia ja suuren osan kiin­teistä kuluista. Täl­laista tuki­mallia voi pitää kri­isi­a­jan työ­paikkavaku­u­tuk­se­na.

Jot­ta tule­vaisu­us muut­tuisi ratkai­sev­asti parem­mak­si, pitäisi val­tion ottaa keskeinen rooli inno­vaa­tiopoli­ti­ikas­sa.

Tuo­ma­lan mielestä palkkatuki­malli olisi ollut hallinnol­lis­es­ti yksinker­tainen ja tukien jakau­tu­misen kannal­ta tehokas ja oikeu­den­mukainen sekä yri­tyk­sille että työn­tek­i­jöille.

– Kos­ka palkka­sum­ma ei tuk­i­toimien ansios­ta olisi vähen­tynyt merkit­tävästi, vero­tu­lois­sa ei olisi tapah­tunut merkit­tävää laskua, jol­loin tarve tukea kun­tia olisi jäänyt pienem­mäk­si. Palkkatuki­mallil­la olisi väl­tet­ty myös nopei­den irti­san­omis­ten aiheut­ta­ma työt­tömyyskas­so­jen ruuhkau­tu­mi­nen.

Tuo­ma­lan mukaan Tan­skan malli olisi tur­van­nut kaikkien irti­san­o­tuik­si ja lomaute­tuik­si joutunei­den työn­tek­i­jöi­den talouden parem­min kuin Suomes­sa käyt­töönote­tut tuk­i­toimet. Malli olisi taan­nut kaikille pahiten kri­i­sistä kärsineille palvelu­alo­jen pieni­palkkaisille työn­tek­i­jöille läh­es palkkat­u­lo­jen tasoisen toimeen­tu­lon riip­pumat­ta siitä, kuu­lu­vatko he työt­tömyyskas­saan vai eivät.

TULEVAISUUTEEN JULKISTEN INVESTOINTIEN VETÄMÄNÄ

Tuo­ma­la muis­tut­taa, että tähän men­nessä Suomen talout­ta on pidet­ty pystyssä kohden­netul­la finanssipoli­ti­ikalla. Hänen mukaansa kokon­aiskysyn­tää kas­vat­ta­van elvy­tyk­sen aika tulee vas­ta kun kri­isi on ohi ja talouden rajoi­tus­toimista voidaan luop­ua.

– Kri­isin jäl­keen talout­ta voitaisi­in ensin vauhdit­taa pien­i­t­u­loisille kohdis­te­tu­il­la vero­jen alen­nuk­sil­la, mut­ta elvy­tyspoli­ti­ikan ja pidem­män tähtäi­men poli­ti­ikan johtotäht­enä pitäisi olla julkisen sek­torin koulutus‑, tutkimus- ja kehi­tys­meno­jen lisäämi­nen.

Tuo­ma­lan mielestä uusi teknolo­gia pitäisi val­jas­taa palvele­maan parem­min taval­lis­ten ihmis­ten tarpei­ta.

– Mata­lat palkat ja vähän työn­tek­i­jöitä on ollut Ama­zonin ja muiden suurten teknolo­giayri­tys­ten men­estyk­sen kaa­va. Niiden toim­inta perus­tuu siihen, että työn­tek­i­jöitä kor­vataan algo­rit­meil­la ja keinoä­lyl­lä. Täl­lainen liike­toim­inta­malli sor­sii aina työn­tek­i­jöitä.

Tuo­ma­lan mukaan on vaikea nähdä, mik­si yri­tyk­set itse ryhty­i­sivät muut­ta­maan tätä omis­ta­jien näkökul­mas­ta hyvin toimi­vaa kon­sep­tia.

– Jot­ta tule­vaisu­us muut­tuisi ratkai­sev­asti parem­mak­si, pitäisi val­tion ottaa keskeinen rooli inno­vaa­tiopoli­ti­ikas­sa. Se loisi edel­ly­tyk­set sel­l­aisille tek­nol­o­gisille muu­tok­sille, jot­ka syn­nyt­täi­sivät ekol­o­gis­es­ti kestäviä ja hyvin palkat­tu­ja työ­paikko­ja.

TEKSTI MARKKU VUORIO
KUVITUS TUOMAS IKONEN