TYÖYMPÄRISTÖ: Oival­linen ”Oira” – teitkö jo tuttavuutta?

Espoon Länsi­Au­tossa otetaan käyttöön korjaa­moalan uusi riskin­hal­linnan työkalu, OiRA. Oival­lista ei ole vain maksuttomuus.

7.4.2021

EU:n työsuo­je­lu­vi­raston hallin­noima vuoro­vai­kut­teinen riski­nar­vioinnin verkko­työ­kalu on täsmäl­li­seltä nimel­tään OiRA (Online Interac­tive Risk Assess­ment). Suomeksi käännetyt ja mukau­tetut OiRAt ovat saata­villa nyt myös autoalan huolto- ja korjaa­mo­toi­min­taan sekä graafi­selle alalle.

Korjaa­moalan OiRAssa on 10 valin­naista pääot­sikkoa, joiden väittei­siin vasta­taan riskien paljas­ta­mi­seksi. OiRA opastaa hyvin käytän­nön­lä­hei­sesti, miten vaaroja torju­taan. Kaikki dokumen­toituu, myös helposti päivit­tyen, ja yritys saa tästä vain omaan tietoon jäävän loppuraportin.

”HELPPOA, JÄSENNELTYÄ”

– Tässä on selvä, jäsen­nelty kirjasto. Kenen­kään ei tarvitse enää lähteä etsimään asioita muualta. Tämän kautta pystyy etene­mään niissä asioissa, jotka eivät ole kunnossa.

Korjaa­mo­pääl­likkö Jouko Hakka­rainen Espoon Länsi­Au­tosta vakuuttaa, että heillä asiat ovat jo valmiiksi tip-top. Esimer­kiksi laadun ISO 9001 ja ympäristön ISO14001 ‑standardit ovat olleet käytössä jo vuodesta 1997. Hakka­rainen arveleekin, että Länsi­Auto Espoo sai toimia korjaa­moiden pilot­tiy­ri­tyk­senä nimeno­maan siksi, että kokemusta ja näkemystä on.

– Toivon, että kaikki yritykset korjaa­moa­lalla täyttäi­sivät OiRAn. Puhui­simme kaikki samaa kieltä. Mieles­täni tämä sopii kaiken­ko­koi­sille yrityk­sille. OiRAn maksut­to­muus on se iso etu ja houkutus pienille yrityk­sille, joissa ei ole paljoa resurs­seja. On kiirettä, eikä ehkä lähdetä hakemaan tietoja. OiRAa on yksin­ker­taista käyttää ja siitä on helppo lähteä syven­tä­mään asioita, Hakka­rainen alleviivaa.

Pilot­ti­vai­heen jälkeen Länsi­Auto Espoo ryhtyy nyt toden teolla käyttä­mään työkalua. Hakka­rainen vielä korostaa, että kaikki tehdään yhdessä työnte­ki­jöiden edusta­jien kanssa.

Toivon, että kaikki yritykset korjaa­moa­lalla täyttäi­sivät OiRAn. Puhui­simme kaikki samaa kieltä. 

Tuomas Löytty­järvi on tuore pääluot­ta­mus­mies eikä siksi ole ollut vielä kuin ”pinta­raa­paisun” verran OiRAn kanssa tekemi­sissä. Mutta työka­luun sisään­kir­joi­tettu työnan­tajan ja työnte­ki­jöiden yhteistyö kelpaa kyllä.

– Yhdessä, tietenkin! Työsuo­jelu on kaikkien yhteinen hyvä.

Löytty­järvi on ammatil­taan autosähköasentaja.

– Uusi tekniikka, sähkö­autot ja hybridit, tuovat mukanaan aika paljon vaara­te­ki­jöitä tekniikan monimut­kai­suuden takia. Jokaisen on korjaa­molla tutus­tut­tava sähkö­auton vaaroihin, olipa talon­mies tai siivooja. Ja minusta se on nykypäivää, että kaikkien näkökannat otetaan huomioon. On myös muistet­tava ikäpol­vien kirjo. Vanhempi asentaja voi olla tarkempi työsuo­je­lu­asioissa, nuori on innokas eikä hänelle kaikki riskit ennätä tulla mieleen. Kaikkien näkökulmat on saatava mukaan.

TIETOKONEVELHOJA EI TARVITA

– Tämä työkalu ei paljon pereh­dy­tystä vaadi. Eikä kaikkea tarvitse tehdä kerralla. Hyvää OiRAssa on myös se, että ohjel­maan voi kirjoittaa huomioita omasta työpai­kasta ja että OiRA antaa selkeät toimin­taoh­jeet. Kaikki tiedot kerätään yhteen paikkaan, ja sitten tiedot voi tulostaa yhteen raporttiin.

Näin kuvaa graafisen alan OiRAa liiton media- ja painoalan sopimus­asian­tun­tija Riitta Koskinen. Ala on hyvässä mielessä jäljessä muun teolli­suuden tapatur­ma­lu­kuja. Mutta alan työnte­ki­jöistä 70 prosenttia on niissä yrityk­sissä, jotka edustavat vain 7 prosenttia kaikista alan 750 toimijoista.

– Toimialan yrityk­sistä valtaosa on alle 20 hengen pieniä yrityksiä. Toivomme, että pk-yritykset tarttui­sivat tähän maksut­to­maan työkaluun.

Koskinen muistuttaa, että työsuo­je­luun sijoi­tetut rahat tulevat monin­ker­tai­sina takaisin. Kyse ei ole vain sairaus­lo­mien vähene­mi­sestä, vaan työhy­vin­vointi kertautuu euroina monessa muussakin asiassa.

– On todis­tettu vaikka kuinka moneen kertaan, että huomion kiinnit­tä­minen työsuo­je­luun tuo yrityk­selle nopeas­tikin merkit­täviä talou­del­lisia vaikutuksia.

VALMISTA, RÄÄTÄLÖITYÄ

– OiRAssa voi valita valmiista ehdotuk­sista niitä toimen­pi­teitä, joilla riskiä voidaan pienentää tai poistaa.

Näin kehuu Työter­veys­lai­tok­sella OiRA-työka­luista vastaava vanhempi asian­tun­tija Susanna Visuri. Hän muistuttaa, että neuvot on nimeno­maan räätä­löity kunkin toimialan olosuhteisiin.

Vaikka OiRAn täysi­mää­räinen käyttö vaatii rekis­te­röi­ty­misen, työkalun sähköi­seen muistiin kirjatut tiedot pysyvät vain ja ainoas­taan yrityksen omassa tiedossa, ja ne on helppo päivittää. Tätä Visuri pitää maksut­to­muuden ohella työkalun tärkeänä etuna. Myös palaute on eri toimia­lojen OiRA ‑työka­luista ollut hyvin myönteistä. OiRA-sovellus on Euroopan työter­veys- ja turval­li­suus­vi­raston hallin­noima, ja Suomessa jokaisen OiRAn sisältö on tehty yhdessä toimialan työnan­taja- ja työnte­ki­jä­jär­jes­töjen ja sidos­ryh­mien kanssa.

– Riski­nar­vioin­teja on tehty EU-maissa jo 157 000, Suomessa tähän mennessä 550.

Kun riski­nar­viointi tehdään yhdessä, esiin voi nousta muutakin hyödyl­listä, esimer­kiksi koulutustarpeet.

Visuri pitää työkalua soveli­aana nimeno­maan pienille ja keski­suu­rille yrityk­sille tai sitten isompien yritysten pienem­mille toimi­pis­teille. Oli kokoluokka mikä tahansa, yhteis­työssä on voimaa.

– Vaikka riski­nar­viointi on työnan­tajan vastuulla, näkisin, että tämä on hyödyl­li­sintä tehdä yhdessä johdon ja henki­löstön edusta­jien kesken. Eri ammat­ti­ryh­mien on oltava edustet­tuina. Ja jos kyseessä on yli 10 hengen yritys, silloin työsuo­je­lu­val­tuu­tetun on luontevaa olla mukana. OiRAa voidaan käyttää myös ryhmässä, jossa voi olla vaikka 2–3 työnte­kijää mukana.

– Kun riski­nar­viointi tehdään yhdessä, esiin voi nousta muutakin hyödyl­listä, esimer­kiksi koulutustarpeet.

Löydä TTL:n sivuilta oma OiRAsi!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM