Koro­na­kriisi vahvis­taa ammat­ti­liit­toja – monessa maassa uusien jäsen­ten määrä vahvassa nousussa

Koro­na­kriisi on saanut ammat­ti­lii­tot kasva­maan monessa maassa. Epävar­moina aikoina kaiva­taan tukea, ja sen tarjoa­mi­nen on liit­to­jen perusasia.

6.8.2020

Ruot­sissa ammat­ti­lii­tot saivat 58 000 uutta jäsentä maalis- ja huhti­kuussa. Puualoja ja painoja edus­tava GS-liitto keräsi maalis­kuussa 464 uutta jäsentä. Vuoden 2019 maalis­kuussa vastaava luku oli 269.

Teol­li­suu­den IF Metall kasvoi pelkäs­tään huhti­kuun kahtena ensim­mäi­senä päivänä 1 350 jäse­nellä, kun koko tammi­kuussa uusia jäse­niä tuli 1 308. Liit­to­jen työt­tö­myys­kas­soi­hin liit­tyi koro­na­ke­vään aikana 175 000 uutta jäsentä.

Ammat­ti­lii­tot menet­ti­vät 245 000 jäsentä Ruot­sissa vuosina 2007 ja 2008. Syy oli päämi­nis­teri Rein­feld­tin porva­ri­hal­li­tuk­sen, joka ensi töik­seen nosti kasso­jen jäsen­mak­sua, lyhensi työt­tö­myys­kor­vauk­sen kestoa sekä leik­kasi rajusti kasso­jen ja liit­to­jen jäsen­mak­su­jen verovähennysoikeutta.

Vaikka maksut palau­tet­tiin seit­se­män vuotta myöhem­min liki aiem­malle tasolle, jäi järjes­täy­ty­mi­nen paljon mata­lam­maksi. Nyt suunta saat­taa kääntyä.

Porva­ri­hal­li­tuk­sen ideoi­mat maksu­ko­ro­tuk­set onnis­tui­vat pudot­ta­maan järjes­täy­ty­mistä erityi­sesti työläi­sam­ma­teissa. Ennen muutok­sia, vuonna 2006 SAK:ta vastaa­van keskus­jär­jestö LO:n järjes­täy­ty­mi­saste oli 77 prosent­tia. Viime vuonna se oli vain 60 prosent­tia, toimi­hen­ki­löillä yhä 72 prosenttia.

Korona-aika nosti esiin jo osin kadon­neen yhtei­syy­den tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme.

Britan­niassa hiljak­seen kutis­tu­neet ammat­ti­lii­tot ovat kasva­neet nyt kolme vuotta peräk­käin, yhteensä yli 200 000 ihmi­sellä. Ahke­rim­min mukaan ovat tulleet naiset ja julki­sella sekto­rilla työskentelevät.

Koro­na­krii­sin myötä kasvu on kiih­ty­nyt. Julki­sen alan Unison-liitto sai 65 000 uutta jäsentä vuoden­vaih­teen jälkeen. Siitä netto­li­säys on 16 000. Selvä piikki näkyi päämi­nis­teri Boris John­so­nin keho­tet­tua 10. touko­kuuta ihmi­siä palaa­maan työpaikoilleen.

Moni britti oli huolis­saan: onko töihin turval­lista mennä? Liit­toon liityt­tiin, koska sen asian­tun­te­muk­seen työym­pä­ris­tö­asioissa usko­taan. Kenties jopa enem­män kuin Boris Johnsonin.

Britan­nian keskus­jär­jestö TUC:n liity liit­toon ‑verk­ko­si­vuilla käytiin touko­kuussa 500 prosent­tia enem­män kuin vuotta aiem­min toukokuussa.

Korona-aika nosti esiin jo osin kadon­neen yhtei­syy­den tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme. Se on vasta­pai­noa pirs­tou­tu­neessa työelä­mässä lisään­ty­neelle usko­muk­selle, että jokai­nen meistä kamp­pai­lee yksin.

Me-koke­muk­sen myötä ihmi­set oival­ta­vat laajem­min, että työelä­mäs­sä­kin etujen puolus­ta­mi­nen käy yhdessä parem­min. Ja liit­ty­vät ammattiliittoon.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA /​ TT /​ JONAS EKSTRÖMER