TEKIJÄ 20200727 UPM Jyväskylän vaneritehdas suljetaan. Tehtaan portilla vasemmalta Jari Savolainen, Milja Torstensson, pääluottamusmies Jarno Kemiläinen ja Matti Väänänen. Heillä on yhteensä 105 työvuotta tehtaalla takanaan. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

UPM sulkee Jyväs­ky­län vane­ri­teh­taan – Pääluot­ta­mus­mies: ”Ketään ei jätetä yksin”

UPM sulkee vane­ri­teh­taansa Jyväs­ky­lässä heinä­kuun lopussa ja jättää 147 ihmistä työt­tö­mäksi. Pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemi­läi­nen toteaa, että huonossa tilan­teessa hyvää on perus­tur­vaa parempi paketti uudel­leen työl­lis­ty­mi­seen ja koulut­tau­tu­mi­seen. Eikä ketään jätetä yksin, Kemi­läi­nen lupaa.

KUVA YLLÄ: UPM Plywoo­din vane­ri­teh­taan portilla vasem­malta Jari Savo­lai­nen, Milja Tors­tens­son, pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemi­läi­nen ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Matti Väänä­nen. Heillä on taka­naan yhteensä 105 työvuotta tehtaalla.

28.7.2020

Vane­ri­teh­taa­lai­set ovat pääluot­ta­mus­mie­hen mukaan tavat­to­man petty­neitä siihen, että UPM päätyi lopet­ta­maan tehtaan, vaikka UPM Plywood tahkosi viime vuonna kovaa tulosta ja koko konser­nilla oli ennätysvoitot.

– Mutta se on sanot­tava, että saimme hyvässä hengessä neuvo­tel­tua työnan­ta­jan kanssa perus­tur­vaa parem­man pake­tin, pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemi­läi­nen kertoo.

”NYT JOS KOSKAAN!”

– Jos yhtään on miet­ti­nyt opis­ke­le­mista uuteen ammat­tiin, kannat­taa opis­ke­lu­kortti katsoa nyt!

Vane­ri­teh­taa­lai­silla ei ole lomien jälkeen työvel­voi­tetta irti­sa­no­mi­sa­jal­taan eikä palkan­maksu katkea, vaikka saisi töitä tai lähtisi opis­ke­le­maan. Jos opis­ke­lu­paikka tutkin­toon heltiäisi heti syys­kuussa, opin­toja voisi suorit­taa täydellä palkalla seuraa­vat kuusi kuukautta.

– Tämän perään voisi vielä opis­kella 200 päivää koro­te­tulla ja sitten vielä 200 päivällä taval­li­sen suurui­sella ansio­si­don­nai­sella työttömyyskorvauksella.

Jari Savo­lai­nen on työs­ken­nel­lyt tehtaalla 31 vuotta.

Tutkin­toa opis­ke­le­valle UPM korvaa tieto­ko­ne­ku­luja, kirjoja ja kurs­si­mak­suja 2 000 euron edestä.

– UPM maksaa myös maksul­li­sia koulu­tuk­sia 5 000 euroon asti, jos se auttaa työl­lis­ty­mään jos haluaisi lähteä vaikka taksia­jo­lu­paa hankkimaan.

Kemi­läi­nen kertoo, että vane­ri­teh­taalla saatiin muutos­turva katta­maan kaikki vaki­nai­set työn­te­ki­jät, ei vain viisi vuotta talossa olleet kuten laki määrittelee.

VALMENNUSTA TULEVAAN, KAIKILLE

Jokai­nen saa halu­tes­saan tavata konsult­tiy­ri­tyk­sen henki­lö­koh­tai­sen muutos­val­men­ta­jan. Työn­te­ki­jöille on myös jo pidetty infor­maa­tio­ti­lai­suuk­sia, joissa ovat olleet mukana Teol­li­suus­liitto, Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kassa ja TE-keskus.

Pääluot­ta­mus­mies tietää, että jotkut aktii­vi­sim­mat lähti­vät jo heti yt-neuvot­te­luista uuti­sen kuul­tu­aan soit­te­le­maan Jyväs­seu­dun työnan­ta­jille. Ja hyvä niin. Kaikille ei työn hake­mi­nen ole kuiten­kaan help­poa, kun viimei­sim­mästä opis­ke­lusta on jo vuosikymmeniä.

– Jotkut ovat tehneet täällä 20–30 vuotta työtä. Oma tehtävä ja rutii­nit osataan. Mutta ihan kaikilla ei ole edes pank­ki­tun­nuk­sia, vaikka yhteis­kun­nassa luote­taan, että kaikilla on. On todella haas­ta­vaa etsiä töitä, jos ei ole älypu­he­linta eikä voi selata TE-palve­lu­jen sivuilta vapaita työpaik­koja. Ja jos ei ole pank­ki­tun­nuk­sia, ei pysty edes ilmoit­tau­tu­maan netissä työn­ha­ki­jaksi TE-toimis­toon eikä muiden­kaan viran­omais­ten sivuille.

– Mutta jokai­sen kanssa käydään läpi kaikki, ihan perus­asiat­kin, jos tarvetta on. Jokai­sen kanssa katso­taan, mitä koulu­tusta tarvi­taan. Ja jos ei tiedä, mitä CV tarkoit­taa, ei sitä tarvit­se­kaan tietää ja osata. Ketään ei jätetä yksin, Kemi­läi­nen alleviivaa.

Milja Tors­tens­son on työs­ken­nel­lyt tehtaalla 14 vuotta.

Pääluot­ta­mus­mies toteaa, että ylimää­räistä tukea anne­taan heille, jotka työl­lis­tyäk­seen sellaista tarvitsevat.

Toisaalta tehtaan väessä on heitä­kin, joilla on jo pitkään ”muhi­nut päässä” oman yrityk­sen perustaminen.

– Vaikka en olekaan sitä mieltä, että kaik­kien suoma­lais­ten työn­te­ki­jöi­den pitäisi ryhtyä mikro­y­rit­tä­jiksi, oma yritys on varmasti hyvä vaih­toehto joil­le­kuille. Henki­löllä on mahdol­li­suus saada 10 000 euron start­ti­raha, jos hän käy TE-toimis­ton yrit­tä­jä­kurs­sin ja saa Gradiasta yrityk­sen perus­ta­mis­neu­von­nasta myön­tei­sen lausun­non liikei­deal­leen ja ‑suun­ni­tel­mal­leen. Onhan se tuntuva summa.

KAUPUNKI JA YRITYKSET HEREILLE

– Kaik­ki­han tietä­vät, missä jamassa kuntien talou­det ovat. Samaan aikaan hoiva-aloilla on huutava pula käsistä.

Kemi­läi­nen – Jyväs­ky­län kaupun­gin­val­tuu­tettu – kaavai­lee, että nyt kannat­taisi koota kiin­nos­tu­neista vane­ri­teh­taan työn­te­ki­jöistä 20–30 hengen oppi­so­pi­mus­kou­lu­tet­ta­vien ryhmä. Opis­ke­li­jat saisi­vat itsel­leen lähi­hoi­ta­jan koulu­tuk­sen, ja kaupun­gin koti­hoito lisää työntekijöitä.

– Kaupun­ki­kin saisi kiil­lo­tet­tua kuvaansa, Kemi­läi­nen arvioi ja kertoo olevansa näinä päivinä kaupun­gin johtoon yhteyksissä.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Matti Väänä­nen on työs­ken­nel­lyt tehtaalla 40 vuotta ja viisi kuukautta.

Pääluot­ta­mus­mies alle­vii­vaa sitä­kin, että vane­ri­teh­taalta vapau­tuu nyt proses­si­teol­li­suu­den ammat­ti­lai­sia, jotka ovat tottu­neet vuorotyöhön.

– Pienellä muun­to­kou­lu­tuk­sella yrityk­set saisi­vat itsel­leen hyviä työn­te­ki­jöitä, olipa mate­ri­aa­lina puun sijasta muovi tai metalli, kun proses­si­teol­li­suus on sinänsä jo tuttua.

Vane­ri­teh­taalta on jo yksit­täi­siä ihmi­siä hyväk­sy­nyt siir­ron UPM:n muille tehtaille. Kemi­läi­nen kertoo, että samoin jotkut ovat saaneet työtä muista puualan yrityk­sistä, joita seutu­kun­nalta onneksi löytyy. Työnan­taja avus­taa muut­to­ku­luissa, samoin loka­kuu­hun asti vuokrassa ja työmat­ka­ku­luissa, jos asunto jää vielä Jyväs­ky­län seudulle.

– Mutta on aivan luon­nol­lista, että kaikki eivät voi lähteä kauaksi Jyväs­ky­lästä, perhe- tai muista syistä.

UPM, HÄIRIKÖINNIN KUNINGAS

Hyväksi hiottu muutos­pa­ketti ei poista vane­ri­teh­taa­lais­ten tava­tonta petty­mystä UPM:n toimin­taan. UPM Plywoo­din liike­toi­min­ta­joh­taja Mika Sillan­pää on puhu­nut ”työmark­ki­na­häi­riöistä” yhtenä taus­ta­syynä Jyväs­ky­län tehtaan sulke­mi­seen viita­ten työn­te­ki­jä­puo­leen, vaikka UPM on ollut ajamassa Metsä­teol­li­suus ry:n kovaa linjaa. Työnan­ta­ja­puoli esimer­kiksi esti työn­te­ki­jöitä teke­mästä töitä viime vuoden tes-neuvot­te­lu­jen aikaan kuuden päivän työsulullaan.

Pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemi­läi­nen on työs­ken­nel­lyt tehtaalla 20 vuotta. Kemi­läi­nen on nähnyt vane­ri­teh­taalla viet­tä­mänsä kahden vuosi­kym­me­nen työru­pea­man aikana, miten kovaa linjaa UPM on ryhty­nyt vetä­mään suoma­lai­sen sopi­musyh­teis­kun­nan murentamiseksi.

– UPM on itse ollut työmark­ki­noi­den häirikkö isoim­masta päästä. Sen toimin­nan takia Teol­li­suus­liitto on joutu­nut puolus­ta­maan työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia. Meitä Jyväs­ky­län vane­ri­teh­taalla käyte­tään nyt sijais­kär­si­jöinä, kun Teol­li­suus­lii­tolle halu­taan antaa näpäytys.

– UPM:n ylim­mälle johdolle työn teet­tä­mi­nen halvem­malla olisi muka avain kannat­ta­vuu­teen. Tähtäi­messä on ollut jo pitkään 37:n eli keskey­ty­mä­töntä kolmi­vuo­ro­työtä teke­vien työn­te­ki­jöi­den palk­ko­jen alen­ta­mi­nen, Kemi­läi­nen toteaa miljar­di­voit­toja tahkoa­van konser­nin suhtau­tu­mi­sesta suoma­lai­seen sopimusyhteiskuntaan.

”Jos yhtään on miet­ti­nyt opis­ke­le­mista uuteen ammat­tiin, kannat­taa opis­ke­lu­kortti katsoa nyt”, kehot­taa pääluot­ta­mus­mies Jarno Kemi­läi­nen (toinen oikealta). Tehtaan portilla myös Jari Savo­lai­nen, Milja Tors­tens­son ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Matti Väänänen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN