Työssä
TYÖYMPÄRISTÖ: Glyfosaatti vaikuttaa eläimiinkin
Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava kemikaali, jonka käyttö vaatii tarkastuksia työterveyshuollossa. Uraauurtavat suomalaistutkimukset paljastavat, että glyfosaatti vaikuttaa myös eläimiin ja jää pitkäksi aikaa maaperään.
Biologi ja tutkija Marjo Helanderin johtama ryhmä Turun yliopistossa sai vuonna 2017 Suomen Akatemialta rahoituksen neljän vuoden kokeellisiin tutkimuksiin. Haluttiin selvittää, miten glyfosaatti vaikuttaa ei-kohde-organismeihin. Arkikielellä siis etsittiin vaikutuksia muihin kuin rikkakasveihin.
Viiriäisille syötettiin rehun mukana glyfosaattijäämiä, jotka alittavat kirkkaasti EU:n viranomaisten sallitut pitoisuudet rehussa. Verrokkiviiriäisten ryhmät saivat luomurehua. Samoin tutkittiin maaperään jäävän glyfosaatin vaikutuksia viljelykasvien siementen itävyyteen ja kasvuun.
– Viiriäisnaaraiden sulkien kehitys hidastui ja niiden munista kehittyi hieman vähemmän poikasia. Kun eläimet 12 kuukauden ikäisinä lahdattiin, löytyi niiden maksasta, munuaisista ja lihaksista glyfosaattia. Suurin osa glyfosaatista poistui ulosteiden mukana.
– Pelloista taas havaittiin, että pienetkin glyfosaattimäärät vähensivät siementen itävyyttä ja hidastivat taimien kasvua.
MERKITTÄVÄÄ, MYÖS IHMISELLE
Helanderin mukaan koskaan aiemmin ei ole julkaistu vertaisarvioitua tutkimusta, jossa selkärankaisille olisi tehty muutamaa päivää tai viikkoa pidempää tutkimusta glyfosaatin vaikutuksista. Viiriäinen ei ole vain ”mallilintu” eli siipikarjatuotannon kanoihin vertautuva tuotantoeläin. Viiriäinen on myös selkärankainen, kuten olemme me ihmisetkin.
Helander allekirjoittaa aiemmin julkaistun lausuntonsa siitä, että tutkimusten puute on ”hämmästyttävää”. Julkisuuteen yhdysvaltalaisten oikeusistuinten kautta paljastuneet asiakirjat osoittavat, että valmistava yritys on estänyt monella tavalla akateemista glyfosaattitutkimusta omaksi kaupalliseksi hyödykseen. Tällä on ollut Helanderin mielestä vaikutusta tutkimusten vähäisyyteen. Tarvetta olisi.
– Glyfosaatti on maailman eniten käytetty torjunta-aine. 90 prosenttia maailman geenimuunnelluista kasveista on muutettu sietämään glyfosaattia. Suomessa ainetta käytetään lähinnä suorakylvössä, mitä harjoitetaan 13–15 prosentilla maan pelloista. Rikkakasvit hävitetään ennen kylvöä ja toinen satsi laitetaan sadonkorjuun jälkeen. Suomessa ainetta käytetään myös vesakontorjunnassa, taimitarhoilla, puistoissa ja ulkoilualueilla.
Tutkija kertoo, että aiemmin oletettiin, ettei glyfosaatti voisi vaikuttaa muihin kuin kasveihin. Eläimiltä nimittäin puuttuu biokemiallinen kierto, eli niin sanottu sikimaattikierto, johon glyfosaatti vaikuttaa. Sen sijaan sikimaattikierto löytyy bakteereilta – ja niitä on kaikessa ja kaikkialla.
– Esimerkiksi meidän suolistomme on täynnä mikrobeja, ja niiden soluja on siellä enemmän kuin ihmisen omia soluja. Tämänkin takia glyfosaatin vaikutusten tutkiminen selkärankaisilla on mielenkiintoista ja tärkeää.
Glyfosaatin vaikutukset hyönteisiin ja niiden mikrobeihin on tutkimuksissa jo havaittu. Mehiläisten suoliston bakteereissa glyfosaatti vaikuttaa niin, että vastustuskyky heikkenee ja lento häiriintyy. Suomeenkin levinneen “pörriäiskadon” yhtenä mahdollisena taustatekijänä on Helanderin mukaan glyfosaatti.
TILANNE HYVÄ SUOMESSA
Tutkija luottaa lujasti ammatikseen glyfosaattia käyttävien taitoihin ja tietoihin maa- ja metsätaloudessa. Glyfosaatin ohjeistuksen mukaista käyttöä noudatetaan. Tavallisia kuluttajia Helander sen sijaan kehottaa lopettamaan kaiken Roundupin tapaisten glyfosaattivalmisteiden käytön. Rikkaruohot pitää puutarhassa jaksaa torjua käsin tai maata muokkaamalla tai kattamalla. Tai sitten pitää antaa niiden kasvaa, ovat usein kauniitakin, Helander naurahtaa.
Suomessa glyfosaattia ei saa käyttää viljojen pakkotuleennuttamiseen toisin kuin muualla maailmassa yleisesti tehdään.
– Suomalaisesta viljasta tehtyä leipää tai pienpanimoiden oluita pitäisi mainostaa sillä, että niissä ei ole glyfosaattia. Se olisi hieno suomalaisen ruoan myyntivaltti.
OHJEISTUSTA SUOJAUTUMISEEN GLYFOSAATILTA
Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen ja opetusvideon suojautumiseen. Laitos toteaa, että glyfosaatilla on epäilty olevan syöpävaarallisia vaikutuksia, mutta pitää näitä kiistanalaisina. WHO:n kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen eli IARC:n mukaan glyfosaatti on todennäköisesti syöpää aiheuttava aine.
Glyfosaatille altistuminen tapahtuu ihon kautta, hengitysteitse ja käsistä suuhun. Altistumista on helpointa arvioida tutkimalla sen määrää virtsanäytteestä, laitos ohjeistaa. Saman laitoksen erityisasiantuntija Susanna Mäki muistuttaa yleisellä tasolla siitä, että suojainten valinta tulee tehdä työpaikan riskinarvioinnin mukaisesti.
Kemikaalien tiedot on Mäen mukaan tarkistettava niiden käyttöturvallisuustiedotteista, varsinkin suojautumisen kannalta tärkeät vaara- ja turvalausekkeet. Myös töihin tulevat kesätyöntekijät tulee perehdyttää ja heille tulee antaa tietoa kemikaalien haitoista ja suojainten käytöstä, asiantuntija muistuttaa.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS EMILIE UGGLA
Lue lisää:
