Kansainväliset asiat eivät ole mikään erillinen saareke vaan olennainen osa työelämää ja edunvalvontaa. Ammattiosaston kansainvälinen vastaavan tehtävä lähteekin osaston omista tarpeista.
Tästä on kyse
- Teollisuusliiton kansainvälinen toiminta tähtää parantamaan teollisuustyöntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja ulkomailla.
- Kansainvälinen vastaava toimii ammattiosastossaan yhteyshenkilönä osaston ja Teollisuusliiton kansainvälisen yksikön välillä.
- Ammattiosaston kv-vastaavana toimiminen ei edellytä tiettyä osaamista tai kielitaitoa. Teollisuusliitto järjestää vuosittain kolutusta kansainvälisistä kysymyksistä kv-vastaaville ja muille kansainvälisistä asioista kiinnostuneille.
Teollisuusliittolaisen Johanna Sandbergin tie ay-liikkeen ja kansainvälisten kysymysten parissa alkoi, kun hänet valittiin työpaikkansa eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) edustajaksi kolmisen vuotta sitten.
Sandbergin työpaikka, kuiva- ja sukelluspukuja valmistava turkulaisyhtiö Ursuit, kuuluu belgialaisomisteiseen tekstiilialla toimivaan Sioen-konserniin. Noin 4 500 henkilöä työllistävällä yritysryppäällä on toimintaa yli kahdessakymmenessä maassa.
Ensimmäiseksi Sandbergia odotti Teollisuusliiton EWC-kurssi.
– Hyppäsin aivan tuntemattomaan, en tiennyt mitä tulen tekemään. Tultiin yhdessä pääluottamusmiehen kanssa kurssille ja siitä olemme pikkuhiljaa alkaneet kehittää tätä EWC-toimintaa.
Jos on vähänkään sosiaalinen ihminen ja tykkää tutustua uusiin ihmisiin niin pärjää hyvin.
Sandbergin ensimmäinen EWC-kokous oli Ranskan Amiensissa. Sen jälkeen niitä on tullut useampia.
– Kokouksissa on puhuttu englantia ja ranskaa, mutta simultaanitulkkaus toimii. On ollut mielenkiintoista tavata porukkaa eri puolilta Eurooppaa ja välillä vähän ihmetelläkin eroja eri maiden välillä.
Joskus voi olla kyse hyvin pienistäkin asioista, kuten että Suomessa lähestulkoon jokaisesta tehtaasta löytyvä ensiapulaukku ja sidostarpeet löytyvät helposti.
– Se oli monille yllätys, että laastarit voivat olla seinässä kiinni. Sellaisia pikkujuttuja, Sandberg sanoo.
EWC-toiminnasta kansainvälistä kokemusta saanut Sandberg valittiin ammattiosastonsa kansainväliseksi vastaavaksi vuosi sitten.
– Olemme vielä aika alkutekijöissä, mutta näkisin, että osastossamme on kiinnostusta kansainvälisiin kysymyksiin. Olemme kutsuneet tilaisuuteemme SASKin kertomaan toiminnastaan maailmalla.
Erityisen tärkeäksi Sandbergille on noussut Kaakkois-Aasian Myanmarin tekstiilityöntekijöiden tilanne. Sotilasjuntan hallitsemassa diktatuurissa ammattiyhdistysliike toimii demokratian perusarvojen puolesta ja pyrkii saamaan kansainväliset yritykset pois maasta sotilasjunttaa rahoittamasta.
Sandberg teki aiheesta päättötyön Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan niin sanotulla pitkällä kurssilla viime keväänä. Kurssiin kuuluvalla vierailulla Brysseliin Sandberg tapasi maanpaossa elävän Myanmarin teollisuusliiton puheenjohtajan Khaing Zar Aungin.
– Minusta on tärkeä, että hänen sanomansa tulee kuulluksi myös täällä Suomessa. Pieniä askeleita oikeaan suuntaan on jo nähtykin, kun esimerkiksi H&M on lähtenyt Myanmarista. Mutta paljon työtä on vielä tehtävänä.
Sandberg vieraili kurssin yhteydessä järjestetyllä matkalla Brysselin ja Strasbourgin EU-hallinnossa ja tutustui suomalaisten ay-keskusjärjestöjen ”Brysselinlähetystön” FinUnionsin toimintaan.
Sandbergin mielestä kansainvälisiä tehtäviä ei tarvitse arkailla, eikä reissaaminenkaan ole aina välttämätöntä.
– Jos on vähänkään sosiaalinen ihminen ja tykkää tutustua uusiin ihmisiin niin pärjää hyvin. Tämä on ollut kauhean mielenkiintoista eikä tuntunut minusta raskaalta.
”on kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun parantaa koko maailman työntekijöiden oloja”
Muuramelainen Kimmo Halmetoja on aina ollut kiinnostunut kielistä ja maailman menosta. Työurastakin on muodostunut varsin kansainvälinen entiselle matkatöissä kiertäneelle paperikonasentajalle.
– Saksassa tuli oltua yhteensä kolme vuotta, Belgiassa puoli vuotta, Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, aika paljon tullut kierreltyä, Halmetoja sanoo.
Lisäksi valmennustyöt salibandyn ja jalkapallon parissa ovat vieneet miestä maailmalle. Tällä hetkellä Halmetoja työskentelee CNC-koneistajana virtausmittareita valmistavan Kytola Instrumentsin tehtaalla Muuramessa.
Halmetoja toimii toista vuotta ammattiosastonsa kansainvälisenä vastaavana.
– Ammattiosastotasolla voisi kansainvälinen toiminta jalkautua vieläkin enemmän. Se ei ole kovinkaan näkyvää. Tällä hetkellä tärkeintä olisi aluksi kasvattaa kv-vastaavien määrää ja saada heidät koulutuksiin, että myös ymmärtäisivät mitä maailmalla tapahtuu.
Teollisuusliiton ammattiosastoissa on tällä hetkellä noin sata kansainvälistä vastaavaa. Halmetoja seuraa liiton kansainvälisestä yksiköstä tulevaa sähköpostia ja pyrkii aina silloin tällöin virittelemään keskustelua kansainvälisistä asioista työpaikan kahvipöydissä.
– Tiedottamista siitä, että miksi teemme työtä myös ulkomailla, olisi lisättävä.
Halmetoja toimii kansainvälisten kysymysten parissa myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuukeskus SASKissa.
SASK-lähettiläiden tehtävä on tehdä työntekijöiden oikeuksia ja SASKin työtä tunnetuksi Suomessa. Vapaaehtoiset osallistuvat viestintään ja vaikuttamistyöhön pitämällä globaalin työelämä kysymyksiä esillä.
– Teollisuusliiton jäsenristeilyllä pidimme SASKin infopistettä parin kollegan kanssa. Lisäksi olen saanut omani lisäksi yhden ammattiosaston liittymään kannattajajäseniksi. Kun kertoo asioista eikä tuputa, niin vastaus on yleensä positiivinen.
Teollisuusliitto tekee kansainvälisiä hankkeita yhteistyössä SASKin kanssa. Liitto on mukana hankkeissa muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa-Amerikassa. SASKilla on ollut yhteensä noin 30 eri hanketta maailmalla.
Suomalaiset ammattiliitot tukevat SASKin työtä ja pääosa rahoituksesta tuleekin Suomen kehitysyhteistyövaroista. Joulukuussa 2025 kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio (ps) ilmoitti päättäneensä virkahenkilöiden esityksen vastaisesti leikata SASKin rahoitusta lähes 40 prosenttia.
Halmetoja näkee päätöksessä kaikuja ajattelusta missä kansainvälistä työtä pidetään toisarvoisena ja ”rahan lappaamisena ulkomaille”.
Hyödyimme itse siitä, mitä me olimme kehitysmaiden olojen parantamista varten suunnitelleet.
– Nyt kun tuli työelämäheikennykset Orpon hallituskauden alussa, niin pahimmat pysähtyivät YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO perussopimukseen, mitä Suomikin ollut mukana valmistelemassa. Me itse hyödyimme siitä, mitä me olimme tavallaan kehitysmaiden olojen parantamista varten suunnitelleet.
– Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun parantaa maailman työntekijöiden asemaa. Sitä paitsi sehän parantaa Suomen kilpailukykyä, koska jos palkkataso ja työlot paranevat ympäri maailmaa, niin silloin kilpailukin on reilumpaa, Halmetoja sanoo.
Kansainvälisyys näkyy myös työpaikkojen arjessa yhä enemmän monella Teollisuusliiton sopimusalan työpaikalla eikä kaksinumeroinen määrä kieliä ja kansallisuuksia työpaikalla ole mikään harvinaisuus.
– Täytyy muistaa, että monet täällä työskentelevät ulkomaalaiset tulevat maista, missä ammattiliittoon kuuluminen voi olla vaarallista. Siksi he eivät ole ensimmäisenä liittymässä Suomessakaan.
Halmetoja pitääkin Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön Jäsenlähettiläitä hyvänä aloitteena.
”Olen oppinut paljon”
– Jos aivan rehellisiä ollaan niin kai voi sanoa, että nakki napsahti. Joku tarvittiin tehtävään ja se oli tällä kertaa minä. Mutta haluan sanoa, että tämä on ollut mielenkiintoisempaa kuin mitä ehkä ennalta odotin, vaasalainen Andreas Toppar luonnehtii kv-vastaavaan tehtäväänsä.
Toppar työskentelee erilaisia ruuveja ja kiinnikkeitä valmistavalla Botnia Boltilla Vaasassa ja Kristiinankaupungissa.
Ammattiosastonsa kansainvälisenä vastaavana hän osallistuu muutaman kuukauden välein järjestettäviin kv-vastaavien kokouksiin verkon välityksellä.
Kokouksissa jaetaan tietoa ja kerrotaan kuulumisia.
– Minusta tuntuu, että olen oppinut paljon viimeisen vuoden aikana siitä, miten ay-liike toimii kansainvälisesti. On ollut mielenkiintoista kuulla eri hankkeista ja kuulla ihmisiltä, jotka ovat olleet matkoilla tutustumassa siihen mitä liitto ulkomailla oikeasti tekee, Toppar sanoo.
Kurssille hän ei ole vielä kerennyt, mutta suunnitelmissa on käydä tulevaisuudessa.
Toppar on seurannut muun muassa Pohjanlahden toisella puolella Ruotsissa ammattiliitto IF Metallin jo kolmatta vuotta jatkuvaa työtaistelua sähköautojätti Teslaa vastaan. Taistelun intensiteetti ja sen saama mediahuomio on vaihdellut.
Maailman rikkaimman miehen Elon Muskin ja pohjoismaisen työmarkkinamallin välisenä kamppailuna usein kuvattu lakko jatkuu, vaikka ei uutisotsikoissa viihdykään.
– On aivan uskomatonta, että he eivät ole vielä päässeet minkäänlaiseen sopimukseen työehtosopimuksesta. Se on kuitenkin ollut pohjoismainen malli.
Tämä on ollut mielenkiintoisempaa kuin mitä ehkä ennalta odotin.
Ruotsinkieliselle Topparille Pohjoismaat on muutenkin tuttua aluetta.
Noin miljoonaa työntekijää edustava Nordic-In toimii pohjoismaisten teollisuusalojen liittojen yhteistyöelimenä.
– Elämme pimeitä aikoja tällä hetkellä, kun maailmallakin päättäjät sekoilevat, mutta näen tunnelin päässä valoakin, Toppar sanoo.
”Kiinnostus riittää”
Teollisuusliiton ammattiosastoissa toimii tällä hetkellä noin 100 jäsentä osastonsa kansainvälisenä vastaavana.
– Lähes jokaisessa liiton ammattiosastossa on jäseniä yrityksissä, joiden liiketoiminta on kansainvälistä. Silti vain joka neljännessä ammattiosastossa jäsenet ovat valinneet kv-vastaavan, Emmi Levander Teollisuusliiton kansainvälisestä yksiköstä kertoo.
Levander painottaa, että kuka tahansa Teollisuusliiton jäsen voidaan valita kv-vastaavaksi ja tehtävästä voi muokata itselleen sopivan. Kaikki lähtee ammattiosaston omista tarpeista.
– Kv-vastaavalta ei vaadita mitään erityistä osaamista tai kielitaitoa. Kiinnostus kansainvälisen työelämän kysymyksiin riittää hyvin.
Kv-vastaavat nimetään yleensä ammattiosastojen syyskokouksissa, mutta osaston jäsenet voivat milloin vain valita kv-vastaavan. Kansainväliselle vastaavalle löytyy oma kohta Teollisuusliiton toimihenkilöilmoituksista.
Teollisuusliiton kansainvälisen toiminnan peruskurssi järjestetään kolmipäiväisenä Murikassa alkuvuodesta, niin myös ensi vuonna.
– Tarkoituksena on vahvistaa jäsenten kesken ymmärrystä kansainvälisten päätösten vaikutuksesta työntekijöihin.
Tarkoituksena on vahvistaa jäsenten kesken ymmärrystä kansainvälisten päätösten vaikutuksesta työntekijöihin.
– Lisäksi ammattiosastot ja työpaikat voivat tilata omiin tarpeisiinsa räätälöityjä koulutuksia eri kansainvälisistä teemoista. Ne voivat olla vaikka kansainvälinen edunvalvonta tai työelämäsäännökset eri maissa ja vertailu Suomeen, Levander sanoo.
Levander ottaa esimerkin julkisuudessa paljon olleesta telakkateollisuudesta. Kanadalainen laivanrakennusyhtiö Davie osti Helsingin telakan loppuvuonna 2023.
Suomen telakoilta on jo tilattu useita jäänmurtajia Pohjois-Amerikkaan, mutta amerikkalaisilla on tavoitteena viedä osaamista omalle mantereelle ja rakentaa tilaukset loppuun kotimaiden telakoilla.
– Helsingin telakan ammattiosaston kansainvälisellä vastaavalla on tässä yhtistyössä ollut tärkeä rooli.
LUE MYÖS NÄMÄ:
Indonesiassa naisaktiivit rakentavat uudenlaista ay-liikettä
Opintomatka Kolumbiaan muistutti, että toimiva yhteiskunta on aidosti yhteinen
Filippiineillä liitot vaativat tasavertaisia työehtoja
Blogi: Lakko-oikeus Haagin puntarissa
Blogi: EWC – Alikäytetty voimavara yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa
