Ajassa
Petettyjä lupauksia ja kauaskantoisia ongelmia – Vaaleilla haetaan muutosta heikkoon työllisyyteen
Eduskuntavaalit ovat vuoden päästä. Suomalaisten vaikea työllisyystilanne on yksi vaalien keskeisistä teemoista. Asiantuntijat ja Teollisuusliiton jäsenet tarjoavat keinoja vaikean solmun avaamiseen.
TÄSTÄ ON KYSE
- Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2027. Yksi vaalien kärkiteemoista on työllisyys.
- Suomessa työttömyysaste on Euroopan korkein. Pitkäaikaistyöttömiä ja työtä vailla olevia nuoria on ennätyksellisen paljon.
- Asiantuntijat tarjoavat heikon työllisyystilanteen ratkaisuksi talouskasvua tukevia toimia sekä osaamisen ja koulutuksen lisäämistä.
Vuosi on aikaa. Ensi vuoden huhtikuussa suomalaiset voivat kertoa mielipiteensä, ketkä vievät ja mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa seuraavat neljä vuotta.
Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. huhtikuuta 2027, ja ennakkoäänestys alkaa jo 7. huhtikuuta 2027.
Suomalaisilla on paikka valita, haluavatko he jatkaa kokoomuksen Petteri Orpon ja perussuomalaisten Riikka Purran johtaman hallituksen linjalla, vai onko aika muutokselle.
Muutostarpeita on erityisesti työllisyydessä. Orpon-Purran hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa, että se parantaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä hallituskauden loppuun mennessä.
Toisin on käynyt. Tilastokeskuksen mukaan Orpon hallituksen aloittaessa työnsä kesäkuussa 2023 15–74-vuotiaiden työllisten määrä oli runsaat 2,7 miljoonaa henkeä.
Helmikuussa 2026 työllisiä oli yli 2,5 miljoonaa. Työllisten määrä on siis vähentynyt yli 200 000 hengellä.
Työttömyysasteen trendiluku oli helmikuussa 10,5 prosenttia. Se on korkein lukema EU:n alueella.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli 139 800. Se on eniten 20 vuoteen.
TYÖMARKKINOITA KEHITETTÄVÄ
Työttömyyden ja työllisyyden tilastot ovat karut Orpon hallitukselle. Suomen korkeaa työttömyyttä seuraa huolestuneena myös EU, joka viime vuonna asetti Suomen talouden tarkkailuluokan lisäksi sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle.
Hallituksen tarjoama tarina työllisyyteen on hajoamassa, sanoo Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkö Timo Nevaranta. Nevarannan mukaan sekä hallituksen että elinkeinoelämän lupaukset ovat osoittautuneet tyhjiksi.
– Hallitus lupasi suomalaisille, että tekemällä muutoksia työmarkkinoihin ja heikentämällä ansiosidonnaista- ja sosiaaliturvaa tämä kansakunta kääntyy nousuun. Nyt näyttää, että tämä ideologia on osoittautunut vääräksi. Samoin lupaukset, joita elinkeinoelämä antoi näiden toimien vaikuttavuudesta maan hallitukselle, on petetty, Nevaranta sanoo.
Huolestuttavinta Nevarannan mielestä on se, että hallituksen toimien seurauksena köyhyys on lisääntynyt selvästi.
– Ei tullut 100 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, kuten Orpo ennen vaaleja lupasi, vaan tuli 100 000 uutta köyhää. Ja mikä raadollisinta, näistä 31 000 on lapsia.
Köyhyyden lisääntymisen lisäksi suomalaisista kotitalouksista on tullut aiempaa varovaisempia. Turvaverkkojen heikentyminen on saanut suomalaiset säästämään kuluttamisen sijaan. Tämä taas toimii talouskasvun jarruna.
– Kun tätä kokonaisuutta katsoo, että valtiovarainministeriön mukaan Suomi ottaa yli 14 miljardia euroa lisää velkaa, on tullut 100 000 uutta köyhää, meillä on Euroopan korkein työttömyysaste ja samaan aikaan pitää tehdä puolustushankintoja ja ikääntyvästä väestöstäkin pitäisi pitää huolta eli menopaine vain kasvaa, voidaan sanoa, että tämä on yksi Suomen poliittisen historian suurimmista epäonnistumisista.
TALOUSKASVUA ON TUETTAVA
Suomalaisten työmarkkinoiden nostaminen synkkyyden alhosta on talouskasvun, ihmisten toimeentulon ja jopa valtiontalouden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Teollisuusliitto tuo omat lääkkeensä ongelman ratkaisemiseksi.
– Meillä on ajatuksia siitä, miten yleissitovuutta vahvistettaisiin niin, että valtakunnallisilla työehtosopimuksilla katetaan laajasti työntekijöiden turva. Myös työperäinen hyväksikäyttö on saatava kuriin rangaistuksia kiristämällä. Lisäksi meillä on tavoitteita työelämän laadun kehittämiseksi sekä muitakin työsuhdeturvan parantamiseksi tähtääviä toimia.
Suomessa on vahvistettava niin olemassa olevan kuin uudistuvan teollisuuden pohjaa.
Nevarannan mukaan työmarkkinoiden parantaminen edellyttää myös talouskasvua tukevia toimia. Nämä painottuvat erityisesti teollisuuteen.
– Suomessa on vahvistettava niin olemassa olevan kuin uudistuvan teollisuuden pohjaa. Keskeiseen rooliin nousevat niin ammattikoulutus kuin osaamisen kehittäminen tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia ja lupaprosesseja unohtamatta. Myös halvan energian saatavuus on keskeisiä kysymyksiä.
TYÖTTÖMYYDEN ONGELMAT OVAT ISOT
Suomen vaikeaan työttömyystilanteeseen on useita syitä. Johtava tutkija Merja Kauhanen Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboresta muistuttaa, että talouden heikko suhdanne ja laimea työvoiman kysyntä selittävät osin työttömien määrän lisääntymistä. Työttömyyslukuja ovat pahentaneet myös työvoiman ulkopuolelta työvoimaan siirtyneiden määrän kasvu heikon suhdanteen aikana. Heistä iso osa ei ole onnistunut työllistymään.
Myös hallituksen isot julkisen sektorin leikkaustoimet sekä muut sopeutustoimet ovat pahentaneet tilannetta.
– Totta on, että Suomen työllisyysluvut ovat vielä heikot. Eikä tuoreimmista työttömyysasteen ja työllisyysasteen trendiluvuistakaan näy, että käänne parempaan olisi tapahtunut, Kauhanen sanoo.
– Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Heitä on jo yli 40 prosenttia työttömistä työnhakijoista.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä pidemmäksi työttömyys pitkittyy, sitä vaikeampaa henkilön on ponnistaa takaisin työelämään.
– Työttömyyden pitkittyminen voi vanhentaa osaamista. Myös työnantajat saattavat suosia heitä, joilla ei ole pitkittyneitä työttömyysjaksoja.
Huomionarvoista heikoissa työmarkkinoissa on myös se, että se on koskettanut työllisiä laajalla rintamalla. Edes korkea koulutustaso ei ole välttämättä taannut työpaikan saantia tai sen säilymistä.
Toinen erityisen huolestuttava piirre on nuorten työttömien suuri määrä ja sen kasvu. Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n mukaan helmikuussa 2026 15–24-vuotiaita työttömiä oli yli 42 000. Se on yli 12 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista.
– Tutkimusten mukaan sillä voi olla kauaskantoisia, negatiivisia vaikutuksia nuoren työuraan, jos hän aloittaa uransa tällaisessa heikossa suhdanteessa. Siksi pitäisi miettiä, miten nuoria autetaan työelämään.
OSAAMISTA PITÄÄ PÄIVITTÄÄ
Näköpiirissä ei ole, että korkea työttömyys olisi nopeasti helpottumassa. Labore arvioi, että työttömyys säilyy korkeana tänä ja ensi vuonna. Kauhanen muistuttaa, että vaikka talous lähtisi elpymään, työllisyydessä vaikutukset näkyvät vasta viiveellä, yleensä noin puolen vuoden kuluttua.
Keskeisessä asemassa työllisyyden parantamisessa ovat työvoiman kysynnän parantaminen ja talouskasvun edellytysten tukeminen.
Seuraavalle hallitukselle on jäämässä iso urakka työllisyyden parantamisessa. Orpon-Purran hallituksen toimissa työllisten määrän lisäämiseksi on ollut vahva painotus työvoiman lisäämisessä eli työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan heikennyksillä ihmisiä on haluttu kannustaa töihin. Näiden toimien tulokset ovat toistaiseksi olleet laihat.
– Näkisin, että keskeisessä asemassa työllisyyden parantamisessa ovat työvoiman kysynnän parantaminen ja talouskasvun edellytysten tukeminen, Kauhanen sanoo.
– Myös ihmisten osaamiseen ja koulutukseen pitää panostaa. Kun työmarkkinat muuttuvat nopealla tahdilla myös työpaikkojen tehtäväsisällöt muuttuvat, osaamisen päivittämisen merkitys korostuu. Tästä syystä esimerkiksi poistetulle aikuiskoulutustuelle pitäisi löytää jonkin vaihtoehto.
TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ ENEMMÄN HEIKOMMAN PUOLELLE
Työllisyyden parantamisen nimissä hallitus on tehnyt joukon muutoksia, joilla vaikutetaan työntekijän asemaan. Lakko-oikeuden rajoituksilla, henkilökohtaisen irtisanomissuojan heikennyksillä, ilman perusteltua syytä tehtyjen määräaikaisten työsopimusten ja paikallisen sopimisen helpotuksilla on kaikilla omat vaikutuksena, jotka näkyvät pitkän ajan kuluttua.
Yliopistonlehtori Marjo Ylhäinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta arvioi, että tehdyt ja tekeillä olevat muutokset ovat eri asemassa toisiinsa nähden.
– Näkisin, että esimerkiksi irtisanomissuojan heikennys ei muuta oikeustilaa kovin radikaalisti. Edelleen laissa nostetaan esille samoja huomioitavia seikkoja kuin aikaisemminkin. Todennäköisesti kyse ei ole suuresta muutoksesta, mutta varmuus asiaan tulee vasta oikeuskäytännön kautta, Ylhäinen arvioi.
Sen sijaan lakko-oikeuden rajoituksien vaikutukset voivat olla suuremmat.
– Jos ajatellaan tilannetta, että meillä olisi merkittäviä poliittisia ongelmia, silloin sekä lakkojen ajalliseen että kohdistumiseen tehdyillä rajoitteilla voi olla isoakin merkitystä kansanlaisyhteiskunnan kannalta ja mielenilmaisun vapauden kannalta.
Ylhäinen varoittaa myös määräaikaisia työsuhteita koskevasta lakiesityksestä. Kuten esityksen vaikutusarvioissakin todetaan, ilman perusteltua syytä solmitut määräaikaiset työsuhteet voivat kohdistua erityisesti synnytysikäisiin naisiin.
– Nähdäkseni me olemme todella lähellä sellaista lainsäädäntöä, joka on välillisesti syrjivää.
Myös paikallisen sopimisen helpottamisessa on omat vaaransa. Ylhäisen mukaan työehtosopimusten solmimisessa kehityssuunta näyttää olevan kohti yrityskohtaista sopimista. Tämä kehitys ei välttämättä ole työntekijöiden kannalta hyvä asia.
– Potentiaalia isoihin systeemitason muutoksiin on olemassa. Yrityskohtaisesti on aidosti mahdollisuus sopia kattavastikin työntekijöiden etuja vähentäen. Käsitykseni kuitenkin on, että yrityksen koosta riippuen halukkuus ja valmius sopia yrityskohtaisesti vaihtelee paljon. Ainakin työoikeusjuristeille riittää töitä.
Kiinnittäisin huomiota sellaisiin työntekijöihin, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Pirstaloitunutta työehtosopimuskenttää on myös vaikea valvoa. Ylhäisen mielestä liittokohtaisella sopimisella on etunsa, joita välttämättä ei tunnisteta.
– Laajempialaisella sääntelyllä ja sopimisella on omat hyvät puolensa ja nämä luovat myös luottamusta.
Ylhäisen mielestä työlainsäädäntöä pitäisi kehittää enemmän siten, että se olisi aidosti heikomman puolella.
– Jos itse saisin hahmotella ideaalimaailman, kiinnittäisin huomiota sellaisiin työntekijöihin, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Miettisin asiaa myös työntekijän toimeentulon kautta. Millä eri tavoin voisimme turvata kaikille vähimmäistoimeentulon?
LUE MYÖS:
Aleksi Tikkanen toivoo lisää työntekijöiden edustajia yritysten hallituksiin
Arttu Mielonen toivoo, että leikkaukset eivät kohdistuisi lapsiin tai nuoriin
Tam Nguyen toivoo, että seuraava hallitus poistaa potkulain ja saa työllisyyden nousuun
