Ajassa
Lähi-idän sodan kesto ratkaisee vaikutusten suuruuden Suomessa
Lyhyt sota tuskin näkyy Suomen talouskehityksessä, arvioi Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund. Sodan pitkittyessä uhkana ovat korkojen nousu ja politiikan suunnanmuutokset.
TÄSTÄ ON KYSE
- Yhdysvaltojen ja Israelin aloittama sota Irania vastaan nostaa energian hintaa. Tähän asti sodan vaikutukset Suomen talouskehitykseen ovat olleet vähäisiä.
- Sodan vaikutukset voivat tulla Suomeen korkojen kautta. Jos hinnat kallistuvat ja korot nousevat, investointihalut vähenevät ja kotitalouksien ostovoima heikkenee.
- Sota voi vaikuttaa myös Saksan investointihalukkuuteen ja EU:n vihreän siirtymän politiikkaan. Suomelle olisi eduksi, että Saksa investoi eikä ympäristöpolitiikkaa muuteta.
Sodat eri puolilla maailmaa luovat epävarmuuden ilmapiiriä. Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut Iraniin 28.2.2026. Iran on vastannut iskuilla Israeliin ja alueen muihin maihin.
Iran on iskenyt myös Persianlahdella kulkeviin aluksiin ja miinoittanut Hormuzinsalmen, jonka kautta on kulkenut merkittävä osa maailman öljystä ja maakaasusta.
Sodan seurauksena öljyn maailmanmarkkinahinta on käynyt yli sadassa dollarissa barrelilta (noin 159 litraa). Edellisen kerran öljyn hinta on käynyt yli sadassa dollarissa vuonna 2022, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa.
Öljyn vaikutus talouteen on pienentynyt.
Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund arvioi, että Suomen talouskehityksen kannalta keskeinen kysymys on Lähi-Idässä käytävän sodan kesto.
– Jos sota on lyhyt, en usko, että se näkyy talouskehityksessä Suomessa. Öljyn vaikutus talouteen on pienentynyt. 20 vuotta sitten tällaisessa tilanteessa oltaisiin oltu isommissa kriisitunnelmissa, Eklund sanoo.
KORKOJEN NOUSU UHKANA
Jos sota pitkittyy ja hinnat nousevat, keskeinen uhka Suomen talouskehitykselle on korkojen nousu.
Suomen kannalta Euroopan keskuspankin (EKP) korkopolitiikka on viime vuosina ollut liian tiukkaa, sillä Suomessa sekä hintojen nousu että talouskasvu ovat olleet muuta euroaluetta hitaampia.
Lähi-idässä käytävä sota voi korottaa hintoja ja lisätä EKP:n painetta korkojen nostoon, vaikka Suomen kannalta korot ovat jo nyt liian korkealla.
– 2020-luvulla on puhuttu paljon siitä, että Suomen talous on poikkeuksellisen korkoherkkä. Jos tarvitun koronalennuksen sijaan tulee koronnosto, se voi jäädyttää kotitalouksien kulutusta, Eklund sanoo.
Jos tarvitun koronalennuksen sijaan tulee koronnosto, se voi jäädyttää kotitalouksien kulutusta.
Suomessa esimerkiksi asuntolainat ovat tyypillisesti vaihtuvakorkoisia, eli korkojen nousu näkyy nopeasti kotitalouksien ostovoimassa.
– Rakentamiseen liittyvässä teollisuudessa on ollut konkurssejakin. Jos korot nousevat, se ei helpota tilannetta.
Korkojen nousu voisi katkaista ostovoiman vahvistumisen, josta on kiittäminen palkankorotuksia. Esimerkiksi maaliskuussa 2026 voimaan tulevat Teollisuusliiton neuvottelemat teknologiateollisuuden palkankorotukset nostavat palkkoja 2,9 prosenttia.
– Tavallista korkeammat palkankorotukset yhdistettynä hitaaseen inflaatioon on tarkoittanut, että palkkojen ostovoima on kehittynyt suotuisasti, Eklund sanoo.
MUUTTUUKO POLITIIKKA?
Saksan talouskehitys näyttää suuntaa Suomellekin.
– Teollisuudessa ja taloudessa yleisemminkin on kasvuennusteissa laskettu sen varaan, että Saksa on muuttanut politiikkaansa ja alkaa investoida, Eklund sanoo.
Suomen teollisuudessa odotetaan, että Saksan investoinnit lisäisivät kysyntää suomalaisille koneille, laitteille, sähkö- ja elektroniikkatuotteille sekä puolustuskalustolle.
– Saksa on muuttanut reunaehtojaan, eikä valtion velkaan suhtauduta siellä enää yhtä orjallisesti kuin aiemmin.
Kun ongelmat on kerran koettu, ehkä nyt osataan toimia hankalammissakin olosuhteissa.
Sota Ukrainassa on näyttänyt, että Saksan talous on herkkä kaasun hinnalle, joten Iranissakin käytävä sota voi pienentää investointihaluja Saksassa. Mainittujen sotien vaikutukset näyttävät monin osin samankaltaisilta.
– Kun ongelmat on kerran koettu, ehkä nyt osataan toimia hankalammissakin olosuhteissa. Yli viiden prosentin inflaatiolukuja ei nyt ole kuitenkaan näköpiirissä.
Energian saatavuuden heikkeneminen ja hintojen nousu voivat heijastua myös ilmastopolitiikkaan. Esimerkiksi EU-tason pelisäännöillä on tähän saakka ohjattu teollisuutta päästöttömyyden suuntaan. EU:n nykyinen komissio on suhtautunut edeltäjäänsä kriittisemmin vihreään siirtymään.
– Jos energian hinta nousee korkealle pitkäksi aikaa, se lisää painetta pienentää ilmastopolitiikasta tulevia kustannuksia. Jos EU peruu ja laimentaa ilmastopolitiikan päätöksiä, se on huono uutinen Suomen teollisuuden uudistamiselle, Eklund sanoo.
SODANKÄYNNIN KYNNYS MADALTUNUT
Sotiin ja maailmanpolitiikan epävarmuuksiin on jouduttu tottumaan viime vuosina.
– On nähty, että taloudet ovat sopeutuneet nopealla aikataululla sotiin ja muihin häiriöihin. Sopeutuminen ei täysin poista talousvaikutuksia, mutta se lieventää niitä, Eklund sanoo.
Näyttää siltä, että puolustusteollisuudelle riittää tilauksia tulevinakin vuosina.
– Kynnys sotien käymiseen on laskenut. Tämä sementoi sen, että varustautuminen jatkuu ja puolustusmenot pysyvät korkeina.
Uhkakuvia on olemassa, mutta tässä vaiheessa näyttää, ettei Suomen talouskehitys ole suuressa vaarassa.
– Varsinkaan teollisuuteen en näe tulevan merkittäviä kolhuja. Toki pieniäkään kolhuja ei tarvittaisi, kun talouskasvu on ollut viime ajat heikkoa, Eklund sanoo.
