Liitossa
Sopu syntyi Formica IKI:llä: ”Ilman työntekijöiden yhtenäisyyttä sovintoa olisi mahdoton saavuttaa”
Formica IKI:n työntekijät ovat tyytyväisiä saavutettuun työehtosopimukseen haasteista huolimatta. Pääluottamusmies Jussi Pihlainen korostaa, että neuvottelutulos on työntekijöiden yhtenäisyyden ansiota.
Kolholainen lounaskahvila täyttyy korkeapainelaminaattia valmistavan Formica IKI:n työntekijöistä. Työntekijät ovat tulleet kuulemaan yksityiskohtia Teollisuusliiton ja Formica IKI:n yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta, joka syntyi useiden kuukausien neuvottelun tuloksena helmikuun toisella viikolla.
Lähellä oli, etteivät kaikki Formica IKI:n noin 120 tuotannon työntekijää ja toimihenkilöä olisi aloittanut lakkoa neuvotteluiden vauhdittamiseksi.
Formica IKI:n pääluottamusmies Jussi Pihlainen huokaisee helpotuksesta. Hän on tyytyväinen saavutettuun sopimukseen.
– Ottaen huomioon tämän prosessin vaikeuden voimme olla tyytyväisiä saavutettuun sopimukseen, Pihlainen iloitsee.
Pihlainen antaa erityiskiitokset kaikille Formica IKI:n työntekijöille. Järjestäytymisaste on sata prosenttia ja työntekijöiden tuki oli vahva koko neuvotteluprosessin ajan.
– Meillä on ollut äärimmäisen yhtenäinen porukka. On ollut todella hienoa, miten valmiita työntekijät ovat olleet tämän prosessin aikana. He olisivat varmasti olleet valmiita lakkoonkin, mutta ovat myös tyytyväisiä saavutettuun sopuun.
Saavutettu yrityskohtainen työehtosopimus on järjestyksessään Formica IKI:n toinen. Pihlainen sanoo, että myös ensimmäisellä kierroksella neuvottelut olivat haasteelliset.
Tällä kertaa työnantajan toive oli saada sopimukseen Orpon-Purran hallituksen aikaansaamia työehtojen heikennyksiä, mutta tässä se ei onnistunut.
– Meille tärkeimpiä asioita oli saada estettyä henkilöön liittyvän irtisanomisen helpottaminen sekä saada palkat nostettua mekaanisen metsäteollisuuden tasolle.
Yrityskohtaisen työehtosopimuksen yksityiskohdat eivät ole julkista tietoa.
HALUAMME REILUT TYÖEHDOT
Formica IKI:n varapääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jonna Loijas on myös tyytyväinen saavutettuun sopuun.
– Meille on iso merkitys sillä, että saamme kunnolliset työehdot ja pystymme pitämään niistä kiinni. Meillä on iso joukko ihmisiä tekemässä tätä työtä, ja haluamme tehdä sitä reiluilla työehdoilla, Loijas sanoo.
Myös Loijas kiittelee yrityksen työntekijöiden yhtenäisyyttä. Tukea on annettu sopimusta neuvotelleille pääluottamusmiehelle ja Teollisuusliiton edustajille. Hän myös nostaa esille korkean järjestäytymisasteen, joka on ollut selvä etu neuvotteluissa.
– Meillä on ollut koko ajan hyvä henki. Ihmiset olivat valmiita menemään lakkoon, jos tarve olisi niin vaatinut. Mutta kyllä kaikki toivoivat, että sopu saadaan syntymään ilman viimeisiä keinoja, Loijas sanoo.
– Me teemme mielellämme tätä työtä ja arvostamme työtämme. Haluamme, että tätä työtä tehdään täällä jatkossakin. Mutta emme me sitä tietenkään ehdoitta voi tehdä.
KORKEA JÄRJESTÄYTYMINEN ON ELINEHTO
Pääluottamusmies Pihlainen uskoo, että haasteista huolimatta välit työnantajaan ovat säilyneet hyvinä. Yhteistyötä on tehty ennenkin ja sitä tehdään jatkossakin.
Kulunut neuvotteluprosessi on kuitenkin tuonut opin, että työntekijöiden yhtenäisyys on neuvotteluiden keskeisiä voimavaroja.
– Jos haluamme jatkossakin saada sopimuksen aikaiseksi, työntekijöiden yhtenäisyys on säilytettävä. Meidän on pysyttävä sataprosenttisesti järjestäytyneinä. Sillä se on se voima, jonka myös työnantaja huomioi.
Myös liiton tuki on yrityskohtaisissa neuvotteluissa ehdoton.
– Emme ikinä olisi saaneet aikaan työntekijöiden etujen mukaista sopimusta, jos liitto ei olisi ollut matkassa mukana. Liiton ammattitaito ja kokemus ovat avainasemassa neuvotteluissa. Eivät yritykset ja työntekijät pystyisi ilman liittoa työehtosopimuksia solmimaan.
KYSE ON MARATONISTA, EI PIKAVOITOISTA
Formica IKI:n työehtosopimusneuvotteluissa vetäjänä toiminut Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Lauri Sallilla sanoo, että Formica IKI:n neuvottelut olivat hänelle yksi uransa haasteellisimmista ja samalla yksi hienoimmista.
– Formica IKI:n työntekijöiden ainutlaatuinen yhteishenki ja selkeä viesti siitä, että he ovat täysin neuvottelijoiden tukena, antoivat voimaa ja sitkeyttä pysyä omissa kannoissamme, Sallilla sanoo.
– Neuvotteluiden haasteellisuutta voisi kuvata siten, että työnantaja haki apua ulkopuolelta osaamattomilta neuvottelijoilta. He tulivat neuvotteluihin pitkän asialistan kanssa, joka ei perustunut realismiin.
Sallila kuvaa neuvotteluosapuolen toiveita ja tavoitteita, jopa valtakunnallisessa mittakaavassa poikkeuksellisiksi. Jo alusta asti oli Sallilan mukaan selvää, että neuvotteluista tulee pitkät ja haastavat.
– Neuvotteluiden edistymistä ei auta se, että pöytään tuodaan murrettavaksi työntekijäpuolen kivijalkoja.
Sallila muistuttaa, että Teollisuusliiton puutuotesektori on neuvotellut yli sadan mekaanisen metsäteollisuuden yrityksen yrityskohtaiset työehtosopimukset. Tietoa ja kokemusta on niin paljon, että sopimuksiin on turha yrittää ujuttaa pikavoittoja.
– Siinä mielessä tilanne on surullinen, että samaan lopputulokseen olisimme päässeet huomattavasti nopeammin ja edullisemmin, jos luottamus olisi riittänyt meihin toimijoina. Yhdenkään yrityksen näivettäminen ei ole tavoitteemme, vaan työehtojen tason vakaus sopimusalalla.
Sallisen mukaan työehtosopimuksissa on kyse maratonista, ei pikavoitoista.
–Tämä perustuu työntekijöiden ja työnantajien pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Haemme työehtoihin kehitystä vuosien kuluessa, Sallila muistuttaa.
– Oli kyse sitten yrityskohtaisesta tai valtakunnallisesta työehtosopimuksesta, avainasiat sopimuksen syntyyn ovat luottamus ja arvostus.
Lue lisää työehtosopimusneuvotteluista Teollisuusliiton verkkosivulta
