Kaksi henkilöä seisoo kasvihuoneen käytävällä ja katsoo kameraan. Kasvihuoneessa viljellään tomaatteja, joita riippuu etualalla.
Volodymyr Havrushko ja Vladyslav Khomenko ajattelevat, että parasta elämässä on nyt, että se on vakaalla pohjalla ja ennustettavaa. He saavat palkkaa ja pystyvät maksamaan laskunsa.

Työka­verit Volodymyr Havrushko ja Vladyslav Khomenko: ”Täällä liittoon kuulu­minen on arkipäivää”

4.2.2026

TEKSTI RIITTA SAARINEN
KUVAT JUSSI PARTANEN

Ukrai­na­laiset Vladyslav Khomenko ja Volodymyr Havrushko tapasivat toisensa tomaat­teja poimiessa Agrifu­turan kasvi­huo­neilla Porissa. He molemmat ovat olleet työssä eri paikoissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Miehiä yhdistää yhteinen harrastus ja perhetilanne.

VLADYSLAV KHOMENKO (VLAD): Tutus­tuimme, kun tulin kolmisen vuotta sitten töihin tänne Agrifu­tura Tomaatit ‑yrityk­seen. Työsken­te­limme Vovan kanssa silloin molemmat kasvi­huo­neilla. Juuri nyt teen töitä pakkaamon puolella, koska on hyvä vaihtaa tehtäviä välillä, ja täällä se on mahdollista.

VOLODYMYR HAVRUSHKO (VOVA): Minä olen ollut täällä reilun vuoden pitem­pään kuin Vlad. Poimin kasvi­huo­neella tomaat­teja ja liikun käytä­villä poimin­ta­hissin kanssa.

VLAD: Tapasimme ensim­mäisen kerran täällä Porissa, mutta meitä yhdistää ensin­näkin se, että me molemmat olemme kotoisin Ukrai­nasta. Itse olen kotoisin Sumysta.

VOVA: Minä taas tulen Lvivistä. Opiskelin Ukrai­nassa aikoi­nani teolo­giaa ortodok­si­sessa pappis­se­mi­naa­rissa. Sittemmin lähdin töihin ulkomaille ja olen työsken­nellyt muun muassa raken­nuk­silla Israe­lissa ja Espan­jassa ennen kuin tulin Suomeen.

Työn ja perheen yhdis­tä­minen on täällä helpompaa.

SAMA PERHETILANNE

VLAD: Minä valmis­tuin kotimaassa matema­tii­kan­opet­ta­jaksi, minkä jälkeen opiskelin vielä agrono­miksi. Työsken­telin opiskelun ohessa osana harjoit­telua Ruotsissa ja Tanskassa. Suomeen tulin ensim­mäisen kerran 2019. Olen ollut puutar­hoilla ja tiloilla työssä Laiti­lassa ja Kauha­joella, missä tapasin työpai­kalla myös vaimoni, jonka kanssa meillä on pieni poika.

VOVA: Myös minä olen ollut Suomessa useam­paan ottee­seen ja poiminut muun muassa musti­koita eri puolella Suomea. Muutimme vaimoni kanssa yhdessä Suomeen ja nyt meillä on pieni poika, joka syntyi täällä Porissa. Autamme myös iäkkäitä vanhem­piani Ukrainassa.

VLAD: Parasta täällä on se, että elämä on vakaalla pohjalla ja ennus­tet­tavaa. Elämä on oikein hyvää juuri nyt. Saamme palkkaa ja pystymme maksa­maan laskumme. Myös me autamme vaimoni kanssa perhei­tämme Ukrai­nassa. Tulevai­suus Ukrai­nassa on epävarma. Aika näyttää, mitä tapahtuu.

Sisätilassa oleva henkilö pakkaa pahvilaatikoihin tomaatteja, joita hänellä on kädessään tertullinen. Takana näkyy pitkälle jatkuva varastohalli.

VLADYSLAV KHOMENKO

Kasvi­huo­ne­työn­te­kijä
Agrifu­tura Tomaatit Oy, Pori

VOVA: Meillä on täällä kaikki se, mitä tarvit­semme. Perhe, työtä ja erilaiset palvelut, koulut ja tervey­den­huolto lähellä. Pori on erilainen kuin Madrid, se on selvä. Ja vaikka olisin voinut ansaita enemmän Israe­lissa, niin viihdyn täällä. Pidän täkäläi­sestä työkult­tuu­rista. Työn ja perheen yhdis­tä­minen on täällä helpompaa.

VLAD: Työkult­tuuri on täällä pitkälti sama kuin Ruotsissa ja Tanskassa. En näe siinä suuria eroja maiden kesken. Pohjois­maissa nouda­te­taan työlainsäädäntöä.

YHTEISET PUHEENAIHEET

VLAD: Ehdimme jutella Vovan kanssa työpai­kalla louna­sai­kaan ja tauoilla. Lisäksi tapaamme viikon­lop­puisin. Olemme esimer­kiksi grillan­neet yhdessä perhei­demme kanssa.

VOVA: On hyvä tietää, että on olemassa luotet­tava ystävä, johon voi ottaa yhteyttä ja pyytää apua, jos tulee vaikka joku hätätilanne.

VLAD: Huoma­simme keskus­tel­les­samme, että meillä on myös yhteinen harrastus. Voimme keskus­tella yhdessä sijoit­ta­mi­sesta. Seuraamme molemmat netistä yritysten pörssi­kurs­seja. On ajatel­tava tulevai­suutta. Olisi hyvä, jos olisi vähän jotain taskussa siinä vaiheessa, kun jää eläkkeelle.

Hymyilevä henkilö työskentelee kasvihuoneessa tomaattiviljelmän keskellä.

VOLODYMYR HAVRUSHKO

Kasvi­huo­ne­työn­te­kijä
Agrifu­tura Tomaatit Oy, Pori

VOVA: Keskus­te­lemme tästä aiheesta, koska se kiinnostaa meitä molempia. Mutta ei ole helppoa seurata asioita niin hyvin, että ymmär­täisi kaikkea, mitä tähän liittyy. Esimer­kiksi sijoi­tusten verotuksen selvit­tä­minen vaatii paneutumista.

VLAD: Työpaikka on tarjonnut meille suomen kielen alkeis­kurssin, mutta suomen kielen syvempi oppiminen vaatisi enemmän aikaa. Juuri nyt sitä keskittyy enemmän työhön ja perhee­seen, ja kotona tulee puhuttua vaimon kanssa ukrainaa.

AMMATTILIITTO SUOJAA

VOVA: Ystävät suosit­te­livat meille liitty­mistä ammat­ti­liit­toon, joten olemme Teolli­suus­liiton jäseniä. Olen osallis­tunut myös liiton järjes­tä­mille kursseille Tampe­reella. Siellä on käyty läpi esimer­kiksi työso­pi­muk­seen liittyviä asioita. Murikka on kiva paikka.

VLAD: Ammat­ti­liit­toon kuulu­minen on Ukrai­nassa enemmän poliit­tista kuin Suomessa. Täällä se on arkipäivää. Tärkeintä on se, että liiton jäsenyys antaa meille suojaa. Itse olen käynyt ammat­ti­liiton järjes­tä­millä kursseilla Turussa ja Vaasassa, missä meille on järjes­tetty ukrai­nan­kie­linen tulkkaus.

VOVA: Meillä on myös erilaista toimintaa täällä työpai­kalla. Pari vuotta sitten työnan­taja järjesti meille työnte­ki­jöille yhteisen laiva­matkan Ahvenanmaalle.

VLAD: On myös mukavaa, että työnan­taja on muistanut työnte­ki­jöitä aina jouluisin. Se on lämmit­tänyt mieltä.