Uutinen
Työttömyys ennätyslukemissa – ”Työttömyysaste rikkonee 11 prosentin rajan”
Suomessa työttömyys on lisääntynyt viime vuoden lopulla. Suomen työttömyysaste on heikoin yli 15 vuoteen. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö ennakoi, että työttömyys pahenee edelleen.
Suomen työttömyys jatkaa kasvuaan. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli viime vuoden joulukuussa 10,7 prosenttia. Työttömiä oli 51 000 enemmän kuin vuosi aiemmin.
Suomen työttömyys on nyt suurimmillaan 15 vuoteen. Työttömyysaste on myös korkein EU-maista. Aiemmin Espanjan työttömyysaste oli korkein, mutta Suomessa työllisyys ei ole kohentunut toivotunlaisesti
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilan mukaan Suomessa työllisyys on heikentynyt isoin harppauksin.
– Työttömyysaste on noussut yhtämittaisesti maaliskuusta 2023 alkaen. Tuolloin maaliskuussa työttömyysasteen trendi oli vielä maltilliset 6,8 prosenttia. Koko vuoden 2025 ajan työllisyystilanne on heikentynyt. Tammikuussa työttömyysasteen trendi oli 9,0 prosenttia ja elokuussa 10,0 prosenttia, joten ero on melkoinen, Anttila sanoo.
Voi syntyä jopa aivan uudenlainen vuositrendi työttömien työnhakijoiden määrissä kuukausittain.
Alueellisesti työllisyyskehitys on synkkää luettavaa. Valtion Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskus KEHA:n tietojen mukaan työttömyys on kasvanut kaikilla muilla ELY-keskusten alueilla paitsi Lapissa sekä Pohjois-Karjalassa, missä tilanne on pysynyt ennallaan.
– Nyt on kyllä päästy tosi synkeisiin lukemiin, taso on surkein, mitä muistan tilastoissa nähneeni aikaan: Joulukuussa 2025 työttömien osuus oli Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa peräti 15,8 prosenttia, Kaakkois-Suomessa oli korkea sekin 15,3 prosenttia, Anttila luettelee.
Anttila epäilee, että hallituksen työsuhteiden määräaikaisuutta helpottava laki saattaa muuttaa työttömyystilastojen trendilukuja jatkossa.
– Lain myötä työsuhteet väistämättä muuttuvat silppuisemmiksi. Voi olla, että eri mittaiset katkokset työsuhteiden välissä yleistyvät. Tällöin työttömiä työnhakijoita tulee enemmän muulloinkin kuin nykyisen vuositrendin mukaisesti keväisin ja vuodenvaihteessa. Keväisin valmistuneet ja opiskelijat etsivät töitä, vuodenvaihteessa taas ovat määräaikaiset työsuhteet olleet katkolla.
KAUSIVAIHTELU VAIKUTTAA JÄSENTEN TYÖTTÖMYYSKEHITYKSEEN
Teollisuusliiton jäsenten työttömyyskehitys on seuraillut suunnilleen yleisen työllisyyskehityksen vuositrendiä.
A‑kassan tietojen mukaan teollisuusliittolaisista jäsenistä työttömänä oli 6 000 henkeä joulukuussa. Se on noin 400 enemmän kuin marraskuussa. Lomautettujen määrä on kasvanut kuukaudessa noin tuhannella hengellä.
– Jos kuitenkin verrataan jäsenten työllisyystilannetta alkuvuoden tasoon, työttömänä on noin 1300 jäsentä vähemmän ja lomautettuna 3 900 jäsentä vähemmän kuin tammikuussa 2025, Anttila sanoo.
– Pitkälti nyt joulukuussa kyse on normaalista kausivaihtelusta eli mennään tuon työttömien työnhakijoiden vuositrendin mukaisesti. Alkuvuonna osalla on toivottavasti uusia työsuhteita alkamassa.
TYÖTTÖMYYS JATKAA ENNÄTYSTEHTAILUAAN
Suomessa erityisen huolestuttavaa on edelleen jatkuva pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. KEHA-keskuksen tietojen mukaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli joulukuussa 137 700. Se on 28 100 enemmän kuin vuosi aiemmin.
Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 68 400 henkeä. Se on 26 prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin.
Myös nuorten työttömyys on huolestuttavan suurta. 15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli 19,5 prosenttia joulukuussa. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 22,9 prosenttia.
Tulemme todennäköisesti näkemään, että työttömyysaste rikkoo 11 prosentin rajan.
Anttila ennakoi, että työllisyystilanne ei hevillä kohene vaan jatkuu vaikeana. Hän arvioi, että uusia työttömyyden ennätyslukemia nähdään kevään aikana.
– Tulemme todennäköisesti näkemään, että työttömyysaste rikkoo 11 prosentin rajan tänä vuonna ja alueellisesti työttömyys pahenee rakennemuutosalueilla, Anttila ennakoi.
– Oman lisänsä tuovat maan hallituksen toteuttamat rakenteelliset muutokset ja leikkaukset niin julkisen sektorin, järjestöjen ja työpoliittisen lainsäädännön osalta. Työllisyyspoliittisia toimia odottelen yhä, kuten työttömänä olevat ihmisetkin.
