Ajassa
Riku Aalto: ”Jäsenmäärän kasvattaminen on keskeinen painopisteemme”
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallolla on ehdotuksia työmarkkinamallin muuttamiseksi ja ajatuksia seuraaviin eduskuntavaaleihin. Mutta jäsenmäärän kasvattaminen pysyy liiton painopisteenä.
Takana raskas vuosi ja edessä työntäyteinen. Näin voisi tiivistää Teollisuusliiton vuotta 2025 ja seuraavaa vuotta 2026.
Raskaaksi vuoden 2025 tekivät keskeisten sopimusalojen työehtosopimusneuvottelut. Teknologia- ja kemianteollisuuteen solmittiin kolmivuotiset työehtosopimukset helmikuussa. Mutta ratkaisuja edelsi useiden viikkojen lakkorupeama, johon osallistui tuhansia teollisuusliittolaisia useista sadoista yrityksistä.
– Tämä oli nyt neljäs työehtosopimuskierros, kun näihin päänavaajasopimuksiin liittyi työtaistelutoimia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pohtii kuluneen vuoden tapahtumista.
– Järjestelmän kannalta ei ole mitenkään hyvä asia, että emme saa työnantajien kanssa keskenämme sovittua työehdoista, vaan joudumme turvautumaan valtakunnansovittelijan tukeen.
Työntekijöiden ostovoima on jo lähtenyt paranemaan ja paranee edelleen.
Aallon mukaan neuvottelukierrokseen vaikeusastetta lisäsivät useat Orpon-Purran hallituksen tekemät lainsäädäntötoimet, jotka toivat neuvottelupöydälle monia tekstikysymyksiä neuvoteltavaksi. Muun muassa henkilökohtaisen irtisanomisperusteen säilyminen painavana ja asiallisena syynä, luottamushenkilöiden aseman parantaminen työpaikoilla tai paikalliseen sopimiseen liittyviä asioita saatiin kirjattua työehtosopimukseen.
Positiivisena asiana kierroksesta Aalto nostaa SAK:laisten liittojen ensi kertaa yhteisesti julkistaman palkankorotustavoitteen. Sitä liittojen jäsenistö on pitänyt hyvänä ratkaisuna. Lisäksi Aalto pitää positiivisena sitä, että koordinaatio SAK:laisten liittojen välillä oli hyvää. Se oli osoitus, että liitot pystyvät hyvään yhteistyöhön ja tekemään yhteisiä tavoitteita.
Tyytyväinen voi olla myös aikaansaatuihin sopimuksiin. Vaikka palkankorotukset jäivät tavoitteista, saadut korotukset täyttävät viime vuosien voimakkaasta hintojen noususta aiheutuneen palkkakuopan.
– Työntekijöiden ostovoima on jo lähtenyt paranemaan ja paranee edelleen. Lisäksi saimme taklattua useita hallituksen lainsäädäntötoimia työehtojen teksteillä.
MITEN TYÖMARKKINAMALLIA PITÄISI KORJATA?
Teknologia- ja kemianteollisuuden sopimukset olivat ensimmäiset, jotka solmittiin hallituksen aikaansaaman vientivetoisen työmarkkinamallin aikana.
Aalto muistuttaa, että teknologia- tai kemianteollisuuden sopimuksiin malli ei sinänsä vaikuttanut mitenkään. Alat ovat toimineet työehtosopimuskierroksen päänavaajina jo vuosikaudet.
– Mallilla oli vaikutusta meidän jälkeemme neuvotteluja aloittaneiden liittojen neuvotteluasetantaan. Kun valtakunnansovittelija otti sen kannan, että pilkkuakaan ei muuteta meidän sopimuksistamme, tämä jäykisti ja jäykistää neuvottelutilannetta.
Aallon mukaan käytännössä malli tarkoittaa sitä, että Suomessa työmarkkinat ovat palanneet takaisin työnantajien kauan parjaamaan keskitettyyn työmarkkinamalliin.
– Teollisuus nyt määrittää palkankorotukset Suomessa. Malli on itse asiassa tiukempi keskitetty malli kuin mitä tupot koskaan olivat.
Palkankorotuksiin liittyvät kysymykset pitäisivät olla oma lukunsa ja teksteihin liittyvät kysymykset omansa.
Mallin ongelmana on se, että se pakottaa teknologia- ja kemianteollisuuden huomioimaan neuvotteluissaan kaikkien alojen palkka- ja työehtokehityksen. Toisaalta se vaikeuttaa muiden alojen mahdollisuuteen neuvotella palkoistaan ja työehdoistaan.
– Mielestäni mallissa pitäisi erottaa palkankorotuksiin liittyvä neuvottelutulos teksteihin liittyvästä tuloksesta. Palkankorotuksiin liittyvät kysymykset pitäisivät olla siis oma lukunsa ja teksteihin liittyvät kysymykset omansa, Aalto sanoo.
– Vähintäänkin niin, että teksteistä, joilla ei voi osoittaa olevan taloudellista merkitystä, pitäisi pystyä neuvottelemaan avoimesti niin, ettei niillä ole vaikutusta palkankorotusten tasoon.
VALTA VAIHTUU VAIN ÄÄNESTÄMÄLLÄ
Vuonna 2026 alkaa valmistautuminen kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Myös Teollisuusliitto on muotoilemassa omat vaalitavoitteensa.
Aalto muistuttaa, että nykyhallituksen työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa heikentävä politiikka ei muutu, jos ihmiset eivät äänestä sitä vastaan.
– Ihmisten täytyisi nähdä, että kun valtaa käytetään, sitä voidaan käyttää myös todella rumasti. Näin nykyinen hallitus on tehnyt, Aalto sanoo.
– Palkansaajien olisi nyt ymmärrettävä se, että toiminta ei muutu, jos valta ei vaihdu.
Ihmisten täytyisi nähdä, että kun valtaa käytetään, sitä voidaan käyttää myös todella rumasti.
Aallon mukaan Teollisuusliitto tukee erityisesti yksityisen sektorin ehdokkaita ja satsaa siihen, että ihmiset kävisivät äänestämässä. Myös tehtyyn lainsäädäntötyöhön halutaan muutoksia.
– Näen niin, että meidän on uudelleen arvioitava työlainsäädäntöön tehtyjä päätöksiä. Lisäksi on pohdittava työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvää säädöskehikkoa. Myös työllisyyteen liittyvät asiat ovat meidän tavoitelistallamme, miten saadaan työpaikkoja lisää ja toisaalta, miten työpaikkansa menettäneet löytäisivät uutta työtä.
VOIMA NEUVOTELLA SYNTYY VAIN LAAJASTA JÄSENKUNNASTA
Myös liitossa on edessä työntäyteinen vuosi. Työlistan ehdottomalla kärkipaikalla on jäsenmäärän kasvattaminen. Ilman jäseniä ja luottamushenkilöitä liitto on voimaton.
– Liiton voima ja mahdollisuus puolustaa työehtoja syntyvät siitä, että meillä on laaja järjestäytyminen ja meillä on hyvä luottamushenkilöverkosto ja meillä on jäseniä, Aalto painottaa.
– Painopisteemme on sekä jäsenmäärän että luottamushenkilöverkoston kasvattaminen työpaikoilla. Tämä on meidän kaikkien tehtävä.
LUE MYÖS:
