”Tää on viimeinen lappu” – Apeutta ja toivoa Uudessakaupungissa
Valmet Automotiven yli tuhannen henkilötyövuoden vähennykset vetivät Uudenkaupungin autotehtaan tukipäivänä monen mielen apeaksi. Jo seuraavan päivän uutiset toivat kuitenkin taas uutta toivoa.
– Millasen lapun sää sait?
– Pitkän.
– Eli sama ku mulla.
Valmet Automotive Oy:n eli tuttavallisemmin Uudenkaupungin autotehtaan vierailukeskuksessa on synkkä tunnelma. ”Pitkä lappu” tarkoittaa käytännössä lomauttamista toistaiseksi. Sellaisen sai tällä viikolla moni autotehtaan työntekijä.
Valmet Automotive käynnisti muutosneuvottelut syyskuun loppupuolella. Neuvottelujen päätteeksi yhtiö irtisanoo enintään 235 työntekijää ja lomauttaa enintään 860 henkilöä. Osa lomautuksista on osa-aikaisia.
3. joulukuuta järjestetyssä tukipäivässä tarjottiin näille työntekijöille apua ja neuvoja muun muassa työttömäksi ilmoittautumiseen, hakemusten täyttämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Vastaava tilaisuus järjestettiin seuraavana päivänä Turussa.
Henkilöstön kokonaisvähennys on 1 030 henkilötyövuotta. Syynä on Mercedes-Benzin sopimusvalmistuksen päättyminen kokonaan Uudessakaupungissa. Tilanne on tyly: uusia sopimuksia autonvalmistajien kanssa ei ole syntynyt.
– Mersujen valmistus jää tässä kohtaa tauolle, kuten toimitusjohtajammekin on kertonut. Tehdas tuntuu nyt hiljaiselta, Valmet Automotiven pääluottamusmies Satu Heijari vahvistaa, vaikka ei otakaan suoraan kantaa tuotannon tilanteeseen.

Puolustusteollisuusyhtiö Patria teki lokakuun lopussa autotehtaan kanssa aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta Uudessakaupungissa.
Tukipäivästä jo seuraavana päivänä 4. joulukuuta saatiin kuulla aiesopimuksen muuttumisesta todellisuudeksi, kun ensimmäiset Patrian panssaroidut ajoneuvot tullaan valmistamaan Uudessakaupungissa arviolta vuoden 2026 toisella puoliskolla. Yhteistyö teknologiansiirrossa käynnistyy heti.
– Sopimuksen vahvistuminen tuo haikeaan tunnelmaan myös toivoa. Olihan se hienoa saada vielä tähän loppuvuoteen ennen joulua tällaisia positiivisia uutisia, Heijari sanoo.
Sopimuksen vahvistuminen tuo haikeaan tunnelmaan myös toivoa.
Toistaiseksi julkisuuteen ei ole vielä kerrottu muista tehtaan tulevista asiakassopimuksista. Irtisanotut työntekijät ovat tietysti uuden edessä, mutta myös lomautettu henkilöstö on ehkä enemmän tyhjän päällä aiemmin. Patrian sopimuksenkaan yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, kuinka suuri työllistävä vaikutus sopimuksella on.
– Moni uskoo ja toivoo, että paremmat ajat ovat vielä edessä. On hyvä asia, että yhtiö laajentaa toimintaa myös autojen sopimusvalmistuksen ulkopuolelle, ja tämä strategia menee nyt Patrian sopimuksen myötä selvästi eteenpäin. Toivoa jatkumolle antaa myös se, että niin iso osuus työntekijöistä ainoastaan lomautettiin, Heijari toteaa.

Heijarilla tai monella muullakaan ei ole vielä selkeää käsitystä siitä, mitä panssariajoneuvojen tuotanto vaatii, mutta jo pelkästään maalaisjärjellä voinee päätellä, että se eroaa henkilöautojen valmistuksesta monelta osin.
– Se vaatii koulutusta ja uuden oppimista, mutta moni ottaa varmasti tämän haasteen ilolla vastaan, kun pääsemme tekemään jotain ihan erilaista kuin mitä olemme ennen tehneet, Heijari sanoo.
Heijari kertoo, että jotkut työntekijöistä toivovat tässä hetkessä löytävänsä uusia mahdollisuuksia, mutta osa on kertonut olevansa niin tyytyväinen autotehtaan työyhteisöön ja ‑ilmapiiriin, että haluaisi mieluiten jatkaa työtään Uudessakaupungissa.
Ylimääräisiä harmaita hiuksia työntekijöiden tilanteessa aiheuttavat muutokset työttömyysturvaan.
– Esimerkiksi jos perheen molemmat vanhemmat ovat olleet töissä tehtaalla, ja lapsia on useampi, vaikuttaa työttömyysturvan lapsikorotuksen poistuminen merkittävästi ja heikentävästi taloudelliseen tilanteeseen, Heijari sanoo.

ERI ELÄMÄNTILANTEISSA ONGELMAT OVAT ERILAISIA
Suurimmalla osalla työntekijöistä mieliala on apea, eikä halua kommentoida omia tunnelmia ole. A‑kassan palvelujonossa vuoroaan odottaa Erkka Varjonen, 62, joka suostuu avaamaan sanaisen arkkunsa.
– Onhan tässä haikeat tunnelmat, vaikka kaikki tiesivät, mitä on tulossa. Uskon, että tämä on viimeinen lappu, minkä täältä saan. Ei muutoksia tapahdu niin nopeasti, toistaiseksi lomautetuksi joutunut Varjonen sanoo.
Minähän olen vanha äijä jo, mutta nuoremmilla tilanne voi olla vaikeampi.
Varjosella on autotehtaalla menossa jo 43. vuosi. Voidaan siis puhua kokemuksen syvästä rintaäänestä, kun hän muistuttaa, että lopulta irtisanomiset ja lomautuksetkin ovat vain osa elämää.
– Minähän olen vanha äijä jo, mutta nuoremmilla tilanne voi olla vaikeampi, tiiminvetäjänä koritehtaan maalaamossa työskentelevä Varjonen muistuttaa.
– Autotehtaalla on ollut nousuja ja laskuja, mutta aina on noustu uudestaan, ja uskon että noustaan vieläkin, hän jatkaa.
Varjonen edustaa siinä mielessä työttömäksi tai lomautetuiksi jääneistä ehkä suurimman haasteen edessä olevaa ryhmää, että yli 55-vuotiaiden työllistyminen uuteen työpaikkaan ei ole aivan mutkatonta. Työnantajat valitsevat mieluummin nuoremman tekijän kuin lähellä eläkeikää olevan osaajan. Valmet Automotiven työntekijöiden keski-ikä pyörii 43 ikävuoden hujakoilla.
– Vanhemmat työnhakijat eivät usein pääse edes haastatteluun. Tällä hetkellä jää muutenkin niin paljon ihmisiä työttömäksi, että uuden työpaikan löytäminen ei ole helppoa, Satu Heijari sanoo.

VALOA SYNKKIEN PILVIEN TAKANA
Toisaalta uutta työpaikkaa havitteleville oli luvassa positiivisempaakin viestiä. Teollisuusliiton toimipisteellä päivystänyt aluetoimitsija Janne Vainio kertoo, että hän on pitkin päivää rohkaissut ihmisiä hakemaan töitä myös muualta. Työtilanne on hänen mukaansa itse asiassa verrattain hyvä.
– Kauhean pitkälle ei välttämättä tarvitse lähteä. Esimerkiksi Raumalle on Uudestakaupungista aika lyhyt matka, Vainio sanoo.
Raumalla telakka alihankkijoineen tarvitsee työntekijöitä. Turun suunnassa Turun telakka ja Sandvik puolestaan etsivät jatkuvasti osaavaa työvoimaa. Porin Mäntyluodossa Sata Shipbuildingin telakalla on puolestaan aloitettu Kanadan valtion tilaamien jäänmurtajien lohkojen valmistus.
– Paikallisilla konepajayrityksillä on itse asiassa aika hyvä tilanne, Vainio toteaa.
Uudelleenkouluttautuminen sen sijaan aiheuttaa Vainion mukaan haasteita. Esimerkiksi aikuiskoulutustuki lopetettiin viime vuonna, mikä luonnollisesti hankaloittaa irtisanottujen uudelleentyöllistymistä.
– Se on kipukohta, joka maan hallituksen pitäisi jollain tavalla ratkaista, Vainio sanoo.



