Ammatillinen koulutus vaatii tasonnoston – ”Kädellä tekemisen taidot ja suorittava työ eivät katoa”
Ammatillisen koulutuksen tasoa on nostettava ja resursseja lisättävä. Tulevaisuuden ammattiosaaminen ‑seminaarissa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen muistutti, että ammatillista koulutusta ja kädentaitoja tarvitaan tulevaisuudessakin.
Ammatillisen koulutuksen tarve ei ole kadonnut minnekään, päinvastoin. Sen sijaan sen tasoa olisi nostettava ja resursseja lisättävä. Myös lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan vaihtoehto. Muun muassa näitä asioita vaadittiin Teollisuusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAM:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tulevaisuuden ammattiosaamista käsitelleessä yhteisseminaarissa Helsingissä 2.12.2025.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen totesi avauspuheenvuorossaan, että ammatilliseen koulutukseen panostaminen on tärkeää, mikäli toivotaan ihmisten jatkavan työurillaan aiempaa pidempään.
Työurien pidennys onnistuu vain, jos ihmiset kouluttautuvat koko työuransa ajan.
– Näkemyksemme on, että ammatilliseen koulutukseen panostaminen pidentäisi työuria ja vähentäisi pitkäaikaistyöttömyyden riskiä, Lehtonen sanoi.
Ammatillista koulutusta tarvitsevat niin työuraansa aloittelevat nuoret kuin jo työelämässä olevat. Aloja katoaa jatkuvasti ja ihmisten on kouluttauduttava uusille aloille. Automaatio, digitalisaatio ja tekoäly pakottavat ihmiset päivittämään vanhoja oppejaan.
Ammatilliseen koulutukseen panostaminen pidentäisi työuria ja vähentäisi pitkäaikaistyöttömyyden riskiä.
– Tekoälyn hyödyntäminen ei perustu ainoastaan korkeakoulutettuihin vaan myös duunareihin. Tänä päivänä tehtaissa robotit valmistavat tuotteita, mutta työntekijät operoivat niitä. Tämä ei ole syntynyt itsestään, vaan ihmisiä on pitänyt kouluttaa robottien käsittelyyn.
Ammatillinen koulutus kaipaa tasonnostoa. Oppilaitoksista valmistuvat nuoret eivät välttämättä vastaa taidoiltaan sitä mitä yritykset tarvitsevat.
– Koulutetuilta puuttuvat erityisesti työelämätaidot, Lehtonen totesi.
Tasonnosto vaatii myös resursseja, joita Lehtosen mukaan on lisättävä ammatilliseen koulutukseen. Opetukseen pitää saada lisää oppeja myös kädentaitoihin. Lehtosen mielestä nyt pitää tehdä kädentaitojen ja ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus.
– Käsillä tekemisen taidot ja suorittava työ eivät ole katoamassa. Me tarvitsemme yhä kädentaitajia.

KOULUTTAUNEILLE KYSYNTÄÄ YRITYKSISSÄ
Myös neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi, että yhä edelleen ammatillisen koulutuksen omaavia työntekijöitä tarvitaan yrityksissä.
Vaikka tilastot ja kyselytutkimukset osoittavat, että yritysten osaajatarpeista merkittävä osa painottuu korkeakoulutettuihin, ammatillisen toisen asteen koulutettuja tarvitaan edelleen.
– Näyttää siltä, että ammatillisen koulutuksen saaneiden tarve yrityksissä on pysynyt vakaana ja korkeakoulutettujen tarve jatkaa kasvuaan, Kalenius sanoi.
Sen sijaan vain perus- ja lukiotason koulutuksen saaneiden tarve yrityksissä on vähäistä.
Työllistyminen ammatillisen toisen asteen koulutuksen saaneilla ei kuitenkaan näytä tällä hetkellä kovin mairittelevalta.
– Terveyden ja hyvinvoinnin alat työllistävät vastavalmistuneita hyvin, kun taas muilla aloilla työllistyminen on kohtuullisen heikko ammatillisen toisen asteen suorittaneilla, Kalenius kertoi tilastojen tuloksista.
– Tekniikan aloille toisen asteen perustutkinnon suorittaneista 55 prosenttia on töissä vuoden kuluttua valmistumisesta.

TYÖELÄMÄTAITOJA TARVITAAN
Seminaariin osallistuneet Teollisuusliiton koulutusjaoston jäsenet jakavat seminaaripuhujien huolen ammatillisen koulutuksen tasosta.
Teollisuusliiton koulutusjaoston varapuheenjohtaja Marika Ilola sanoo, että huolet koulutuksen tasosta kuuluvat monesta suunnasta, mutta toistaiseksi keinoja tason nostamiseksi on esitetty vähän. Ilolan mukaan hänen työpaikallaan Gistele Oy:llä opiskelijoiden taidoissa näkyy selviä puutteita.
– Tuntuu, että perusopetus on vähentynyt ammattikouluissa. Näyttää, että uuden työntekijän perehdyttämiseen työpaikalla menee enemmän aikaa kuin aiemmin, Ilola sanoo.

Koulutusjaoston jäsen Teemu Vartiainen Stera Technologies Oy:stä sanoo, että vastavalmistuneiden työelämätaidot kaipaisivat parannusta.
– Se näkyy, että työaikoja ei välttämättä noudateta. Lähdetään hakemaan eväitä kesken vuoroa ja tullaan töihin tuntia myöhemmin, Vartiainen kertoo.
Koulutusjaoston jäsen Kati Kytömäki Danfoss Drives Oy:stä kertoo, että hänen työpaikkansa on käynyt työelämätaidoista keskustelua läheisen ammattikoulun kanssa. Taitopuutteet tunnistetaan oppilaitoksessa, mutta niihin ei uskalleta puuttua.
– Ammattikoulusta on tullut vähän sellaista viestiä, että emme voi olla ikävä oppilaitos. Kukaan ei tule opiskelemaan, jos linja kiristyy, Kytömäki toteaa.
Koulutusjaoston jäsenet Ilola, Kytömäki ja Vartiainen sanovat, että ammatillisen koulutuksen tason nostamiseksi tarvitaan sekä rahallisia resursseja että opetuksen sisällöllisiä muutoksia.
– Resursseja on lisättävä. Myös ammattiosastot voisivat tehdä enemmän yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa esimerkiksi käymällä opettamassa opiskelijoille työelämästä ja työehdoista, Ilola pohtii.
Opiskelijoiden pitäisi olla laadultaan kykeneviä työelämään.
Kytömäen mielestä perustaitojen opetus ammattikoulussa olisi nostettava kunniaan.
– Ei voida ajatella, että opiskelijoilla pitää olla vain kivaa oppilaitoksessa. Opiskelijoiden pitäisi olla laadultaan kykeneviä työelämään, Kytömäki sanoo.
Vartiainen nostaa puheeksi vielä yleissivistävät aineet, joiden opiskelu ammattikouluissa on myös tärkeää.
– Yleissivistävät asiat helpottavat sitä, että opit paremmin ja osaat kehittää asioita. Niitä ei missään nimessä pitäisi unohtaa ammattikouluissakaan, Vartiainen muistuttaa.




