”Jos osaat hitsata, opit myös neulomaan”, sanoo turkulainen Tuukka Pääkkönen.

Sukkaa pukkaa – Neulo­mi­nen on halpa ja hyödyl­li­nen harrastus

7.11.2025

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT ANNI SAVOLAINEN

Tuukka Pääk­kö­nen käyt­tää työmat­kat hyödyk­seen ja neuloo bussissa puoli­toista tuntia päivässä. Kudin kulkee mukana myös pala­ve­reissa, kokouk­sissa ja koulutuksissa.

Työvuo­ronsa päätyt­tyä turku­lai­nen Tuukka Pääk­kö­nen nousee bussiin numero 3 Meye­rin Turun tela­kan portilla Pansiossa. Bussissa hän kaivaa repus­taan esiin kutimen.

– Minulla on bussissa aina sellai­set puoli­toista tuntia teho­kasta työai­kaa päivässä.

Pääk­kö­nen on neulo­nut sukkia, pipoja ja pari villa­pai­taa. Nyt hänellä on työn alla villasukat.

– Näistä tulee seuraa­vat talvi­pyö­räi­ly­su­kat vaimolle. Hän pyöräi­lee joka päivä töihin. Talvella siinä hommassa tarvi­taan mielel­lään pitkä­var­ti­set villa­su­kat, Pääk­kö­nen sanoo.

Taval­li­sesti sukat neulo­taan viidellä puikolla. Pääk­kö­nen käyt­tää pääsään­töi­sesti neljää puik­koa, koska silloin tulee vähem­män puikonvaihtoja.

– Kun kudon liik­ku­vassa julki­sessa liiken­ne­vä­li­neessä, minun täytyy miet­tiä, miten toimin. Täällä en voi lait­taa puik­koa pöydälle, joten työn­nän sen sukan varteen talteen.

Vaimo neuloi sukkia, ja ajat­te­lin, että minä­kin voisin tehdä niitä.

Aikuis­ten sukkaoh­jeissa neuvo­taan usein käyt­tä­mään 3,5 milli­met­rin paksui­sia puikkoja.

Pääk­kö­nen neuloo bambu­pui­silla nelo­sen puikoilla.

– Teen niin tiuk­kaa käsia­laa, että tarvit­sen isom­mat puikot. Puisia puik­koja on muka­vampi pitää kädessä, eivätkä ne pidä niin paljon mete­liä kuin metallipuikot.

TUUKKA PÄÄKKÖNEN

Putkia­sen­taja, osas­ton luot­ta­mus­mies ja ammat­tio­sas­ton puheenjohtaja
Meyer Turku Oy
Turku

VAIMO AUTTOI ALKUUN

Pääk­kö­nen opet­teli neulo­maan keväällä 2022 olles­saan isyysvapaalla.

– Lapsi nukkui pitkiä päivä­unia, jolloin minulla oli paljon vapaata aikaa. Vaimo neuloi sukkia, ja ajat­te­lin, että minä­kin voisin tehdä niitä. Hän tarjou­tui opet­ta­maan, Pääk­kö­nen kertoo.

Pääk­kö­nen neuloi ensim­mäi­set villa­suk­kansa itsel­leen. Ensial­kuun hän piti lankaa liian kireällä, mikä vaikeutti neulomista.

– Kun opin pitä­mään lankaa löysem­min, asia muut­tui paljon helpom­maksi, Pääk­kö­nen kertoo.

Hänen neulo­mis­saan villa­su­kissa on aina paljon joustinneuletta.

– Tykkään kutoa kaikki sukat niin, että jous­tin­neule jatkuu varresta jalka­te­rän päälle. Silloin sukat pysy­vät napa­kasti jalassa.

Sittem­min Pääk­kö­nen on neulo­nut sukkia lapsil­leen, vanhem­mil­leen, siskoil­leen ja työkavereilleen.

– Ammat­tio­sas­ton kokouk­sessa eräs pääluot­ta­mus­mies kerran valitti, että jalat pale­le­vat talvella truk­kia ajaessa. Kysyin, minkä kokoi­nen jalka hänellä on, ja sitten tein hänelle sukat.

Neulo­via miehiä on aika paljon, mutta harva tekee sitä julki­sesti, sanoo työmat­koil­laan sukkia neulova turku­lai­nen Tuukka Pääkkönen.

KUTIMET KOKOUKSISSA

Pääk­kö­nen saa sukan kanta­pään valmiiksi ja poimii kanta­la­pun molem­milta sivuilta neljä­toista silmuk­kaa jatkaak­seen sukan terä­osan neulomista.

– Aina sano­taan, että kanta­pään neulo­mi­nen on vaikeaa, mutta ei se ole. Sukan kuto­mi­nen on syste­maat­tista touhua. Kun sen tekee oikein, siinä ei voi epäonnistua.

Mielui­ten Pääk­kö­nen neuloo sukkia. Villa­pai­dan teke­mi­nen on hänestä työlästä, eikä se oikein onnistu ruuh­ka­bus­sissa, koska työ vie tilaa. Neulo­mi­sessa Pääk­köstä viehät­tää itse tekeminen.

– Olen aina tykän­nyt tehdä käsil­läni ja opetella uusia asioita. Kutoessa näen nopeasti, mitä saan aikaan ja näen myös oman kehi­tyk­seni. Vaikeus­as­tetta voi lisätä niin paljon kuin haluaa.

Sukan kuto­mi­nen on syste­maat­tista touhua.

Työmat­ko­jen lisäksi Pääk­kö­nen neuloo muun muassa kotona, ammat­tio­sas­ton kokouk­sissa, työnan­ta­jan järjes­tä­missä pala­ve­reissa ja Murikka-opis­ton koulutuksissa.

– Jos osal­lis­tun johon­kin tilai­suu­teen, jossa joudun kuun­te­le­maan pitkään, kudon aina jotain, jos minulla vain sattuu olemaan puikot mukana. Se paran­taa keskittymiskykyäni.

Tuukka Pääk­kö­nen on neulo­nut lapsel­leen huomio­pi­pon heijas­ta­vasta langasta. Pipo on sen verran iso, että se mahtuu myös hänelle.

”HYÖDYLLINEN HARRASTUS”

Pääk­kö­nen suosit­te­lee neulo­mista kaikille, jotka ovat kiin­nos­tu­neita käsitöistä.

– Se on halpa ja hyödyl­li­nen harras­tus. Jos kotona ei ole ketään, joka pystyisi opet­ta­maan, netissä on paljon ohjeita myös videoina, Pääk­kö­nen vinkkaa.

Hän laskee, että villa­lan­gat aikuis­ten sukkiin maksa­vat noin 4,5 euroa. Halvim­mil­laan sukka­pui­kot saa muuta­malla eurolla. Lisäksi on hyvä hank­kia virk­kuu­koukku, koska sillä on helppo pyydys­tää karan­neita silmu­koita, Pääk­kö­nen kertoo.

– Pari aikuis­ten sukkia syntyy noin puoles­sa­toista viikossa, jos neulon vain bussissa. Teen yleensä aika pitkä­var­ti­sia sukkia, joten siinä menee aikaa.

Pääk­kö­nen toimii osas­ton luot­ta­mus­mie­henä ja Turun Teol­li­suus­työ­väen ammat­tio­sasto 49:n puheen­joh­ta­jana. Neulo­mi­nen tarjoaa vasta­pai­noa eten­kin luot­ta­mus­teh­tä­ville, hän sanoo.

– Kun luot­ta­mus­mies ratkoo asioita, ne harvoin ovat posi­tii­vi­sia eivätkä ne aina jää työpai­kalle. Silloin tekee hyvää, kun voin kutoa eikä minun tarvitse ajatella mitään muuta.