”Meteliä on pidet­tävä nyt, ei vain loppu­met­reillä” – kentällä valmis­tau­du­taan jo eduskuntavaaleihin

Seuraa­vien eduskun­ta­vaa­lien asetelmat olivat jo ay-väen huulilla, kun SAK järjesti vuosit­taisen Tulevai­suus tänään ‑keskus­te­lu­ta­pah­tuman Helsin­gissä lauan­taina 4.10.2025. Monisa­ta­päisen yleisön koonnutta tilai­suutta edelsi edelli­senä päivänä liitto­hal­lin­tojen yhteistapaaminen.

Tavoit­teena kevään 2027 eduskun­ta­vaa­leissa on perus­teel­linen muutos päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) halli­tuksen nykyi­seen linjaan.

Telak­kayhtiö Meyer Turun varatyö­suo­je­lu­val­tuu­tettu ja Teolli­suus­liiton halli­tuksen varajäsen Sini Kangas­mäki toivoo, että ihmiset olisivat oppineet vuoden 2023 vaaleista.

– Jotain täytyy tehdä toisin. Kyllä ihmiset nykyistä tilan­netta aika paljon kiroavat.

Hän muistuttaa, että työmark­ki­na­hei­ken­nysten päälle hallitus on korot­tanut myös arvon­li­sä­veroa, mikä on ollut hintojen nousun myötä vaikea paikka monelle pienituloiselle.

– Eniten ärsyttää se, että niiltä, joilla on todella vähän jo valmiiksi, viedään viimei­setkin roposet. Ihmisillä ei ole varaa enää edes sairastaa.

TEOLLISUUSLIITTO YHTEISTYÖN PÄÄNAVAAJANA

Nokia Solutions and Networks Oy:n pääluot­ta­mus­mies, Teolli­suus­liiton halli­tuksen jäsen Keijo Alahuh­tala katsoo, että yhteis­työtä, erityi­sesti SAK:n 18 jäsen­liiton kesken, pitää tehostaa.

– Teolli­suus­lii­tolla, joka on ollut työeh­to­so­pi­mus­kier­rosten pääna­vaa­jana, on tässä suuri vastuu tulevien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen onnis­tu­misen suhteen.

Hänen mukaansa tilanne työmark­ki­noilla on mennyt siihen, että hallitus on hoitanut työnan­ta­jien edunvalvonnan.

– Työnan­ta­ja­puoli on voinut katsella sivusta, kun työnte­ki­jöiden asemaa työmark­ki­noilla on heikennetty.

Alahuh­talan mielestä ay-liikkeen pitäisi jaksaa pitää vielä nykyistä enemmän ääntä muun muassa irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä sekä ay-jäsen­mak­sujen verovä­hen­ny­soi­keuden poistamisesta.

– Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tähän päätök­sillä vain halutaan heikentää.

Tämä suunta pitää kääntää tulevien eduskun­ta­vaa­lien myötä.

– Ääntä on pidet­tävä ja paljon, ei vain viime metreillä vaan koko ajan.

”VAALIT KAIKKI KAIKESSA”

Toinen Teolli­suus­liiton halli­tuksen jäsen, porilaisen Sampo Rosen­lewin tehtaan pääluot­ta­mus­mies Esa Lehtilä toteaa, että yhteis­kun­nal­li­sista asioista puhutaan nyt työpai­koilla enemmän kuin vuosiin. Esimer­kiksi työttö­myys­turvan rajut heiken­nykset näkyvät varsinkin kausi- ja pätkä­työtä tekevien ihmisten arjessa.

– Tämä on sitä konkre­tiaa. Se koskee ahkeria ihmisiä, jotka ovat kunnossa ja haluavat tehdä töitä, Lehtilä huomauttaa.

– Isossa kuvassa tuntuu, että halli­tuksen tarkoitus on vain harjoittaa omaa ideolo­gi­aansa. Mutta panokset, joilla tässä pelataan, ovat aika kovat. Se kohdistuu taval­li­siin, kaikkein heikom­pio­sai­siin ihmisiin.

Hänen mukaansa seuraavat eduskun­ta­vaalit ovat nyt ”kaikki kaikessa”.

– Ihmisten hyvin­voinnin kannalta, meillä ei oikeas­taan ole muita vaihtoeh­toja kuin keskittyä vaaleihin.

TALOUDEN SYNTI, PARANNUS JA PELASTUS

SAK:n Tulevai­suus tänään ‑keskus­te­lu­ta­pah­tu­massa kuultiin myös mittava joukko puheen­vuo­roja, joiden kantava teema oli luottamus suoma­lai­sessa yhteiskunnassa.

Pitkän linjan talous­vai­kut­taja Sixten Korkman tiivisti suoma­laisen talous­kes­kus­telun kaavan erään­lai­seksi papin saarnaksi.

– Ensin kerro­taan, kuinka olemme matkalla helvet­tiin. Sen jälkeen tehdään syntien tunnustus ja lopuksi luvataan parannus ja toivo­taan pelastusta.

Suomeen onkin kohdis­tunut monia kotope­räisiä iskuja: Nokian tähden­lennon loppu, metsä­teol­li­suuden näivet­ty­minen sekä Venäjän kaupan ja idänsuh­teiden katkea­minen käytän­nössä kokonaan.

Lisäksi on nähty nykyisen halli­tuksen hätiköi­tyjä päätöksiä.

– Tarkoitan sitä, että ne ehkä pikkuisen säästävät rahaa lyhyellä aikavä­lillä, mutta johtavat yhä suurem­piin menoihin pitkällä aikavälillä.

Korkmanin mukaan näihin kuuluvat sosiaali- ja terveys­pal­ve­luita järjes­tä­vien hyvin­voin­tia­lueiden kurit­ta­minen, kasva­maan päästetty lapsi­per­he­köy­hyys sekä kolmannen sektorin sote-järjes­töjen avustusleikkaukset.

”ELINKEINOELÄMÄ SAANUT KAIKEN TILAAMANSA”

Korkmanin kanssa keskus­te­luun osallis­tunut SAK:n puheen­joh­taja Jarkko Eloranta puoles­taan piti surul­li­sena sitä, ettei hallitus ole juuri pohtinut, mitä vaiku­tuksia mitta­villa muutok­silla on sosiaa­li­tur­vaan ja työelämään.

Eloranta nostaa esiin erityi­sesti palkan­ko­ro­tusten niin sanotun vienti­mallin, lakko-oikeuden rajaa­misen ja paikal­lisen sopimisen työnan­ta­jien ehdoilla.

– Voittava strategia ei ole se, että säästä­mällä, leikkaa­malla ja toimin­ta­kus­tan­nuksia vähen­tä­mällä saatai­siin kasvu ratkaistua. Aina joku tekee halvem­malla, mutta tekeekö joku paremmin?

Elorannan mukaan Suomessa on tällä halli­tus­kau­della tehty politiikkaa, jossa elinkei­noe­lämä on oikeas­taan saanut kaiken haluamansa.

– Tuloksia ei silti näy. Johtaako tämä sillä puolella myös pieneen laiskuu­teen, että miksi ponnis­tella, kun politii­kasta saa kaiken, minkä tilaa.

DUUNARIT MENESTYKSEN AVAIMENA

Työnte­ki­jöiden entistä parempi huomioi­minen yritysten kehit­tä­mi­sessä on myös avain niiden menes­tyk­seen. Tätä korosti SAK:n viestin­tä­pääl­likkö Marjo Pihla­ja­niemi, jolta on vasti­kään ilmes­tynyt kirja otsikolla Kuuntele duunaria & menesty (Vasta­paino 2025).

– Tässä maassa ei olisi ollen­kaan niin paljon ongelmia tuotta­vuuden ja työhy­vin­voinnin kanssa, jos duunaria kuunnel­tai­siin, Pihla­ja­niemi totesi paneelissa.

Samaan keskus­te­luun osallis­tunut työelämän tutkija, yliopis­ton­leh­tori Pasi Pyöriä Tampe­reen yliopis­tosta sanoo euroop­pa­laisen vertailun tuoneen esiin, että työn laatu on myös yhtey­dessä hyvään työllisyyskehitykseen.

– Kun laatu­te­kijät ovat kunnossa, ne heijas­tuvat koko yhteis­kun­taan ja talouteen.

Palau­te­taan kunniaan pitkän ajan saatossa hyväksi havaitut käytännöt.

Suoma­lai­seen työmark­ki­na­jär­jes­tel­mään kuulunut yhdessä sopimisen kulttuuri on vaarantunut.

– Emme tarvitse mitään ihmelääk­keitä. Palau­te­taan kunniaan pitkän ajan saatossa hyväksi havaitut käytännöt. Otetaan duuna­ritkin mukaan neuvot­te­lu­pöydän ääreen asioissa, jotka heitä koskevat, Pyöriä sanoo.