Työntekijöillä ei hääppöisiä odotuksia EU:n nykykomissiolta – Suomi jäämässä työelämän asioissa tarkkailuluokkalaiseksi
Suomalaiset keskusjärjestöjohtajat ja poliitikot eivät juuri odota nykyiseltä EU:n komissiolta eli toimeenpanevalta elimeltä palkansaajille myötämielisiä päätöksiä. Jäsenmaiden rajat ylittävällä ay-yhteistyöllä uskotaan kuitenkin voitavan vaikuttaa.
Turkuun Eurooppa-foorumiin 27.–29. elokuuta kokoontuneet ay-johtajat ja poliitikot olivat varsin yksimielisiä siitä, ettei nykyiseltä EU:n komissiolta ole hyvää odotettavissa työntekijöille.
Vaikka Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sama kuin edellisellä kaudella, hän on aikaisempaa työnantajamyönteisempi, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Paneelissa ”Kylmät tuulet puhaltavat Euroopassa. Romuttuuko työntekijän turva?” asiasta lausuivat myös Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson (vas), entinen pääministeri ja kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk) sekä kansanedustaja Niina Malm (sd). Andersson on EU-parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja. Monelle teollisuusliitolaiselle tuttu Malm on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen eduskunnassa. Aikaisemmin hän toimi Ovakon Imatran terästehtaan pääluottamusmiehenä.
SUOMI TARKKISOPPILAAKSI?
Matti Vanhanen kertasi EU:n muutosta kauppaunionista enemmän valtioiden poliittiseksi liitoksi, minkä hän arvioi johtuneen EU:n laajenemisesta. Entinen pääministeri kehotti ay-järjestöjä panostamaan EU-komission työohjelmaan, ja sitä kautta painostamaan komissiota. Ohjelman teksti on entisensä, työntekijämyönteinen.
Niina Malm totesi, että teksti voi olla entisensä, mutta tulkinnat eivät ole yhtä hyvät palkansaajien kannalta, eli teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa.
– Aikaisemmin Suomi oli työelämän asioissa mallioppilas. Me veimme Eurooppaan hyviä käytäntöjä. Nyt Suomen [Orpo-Purran] hallitus on kääntänyt kelloa taaksepäin ja tekee kaikkensa estääkseen ay-toimintaa.
– Lakeja pitäisi säätää Suomessakin heikomman osapuolen, työntekijöiden, turvaksi. Kohta kai EU:sta tulee Suomen palkansaajille turva, jonkinlainen perälauta. Kai meistä tulee EU:n tarkkailuluokkalaisia työelämän asioissa, Malm pohti.
Nyt työnantajat keskustelevat vain kaikesta kivasta, pehmoisesta ja pörröisestä.
SAK:n puheenjohtaja Eloranta komppasi Malmia ja kaipasi entistä Ursula von der Leyeniä.
– Aikaisemmin sosiaalista dialogia arvostettiin enemmän, mikä toi turvaa palkansaajien asemalle. Nyt työnantajat keskustelevat vain kaikesta kivasta, pehmoisesta ja pörröisestä. Merkittävistä asioista, esimerkiksi palkoista ja työajoista, ei haluta tehdä sitovia sopimuksia, totesi Eloranta.
DUUNARIN HYVÄ ON OSA KILPAILUKYKYÄ
Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ei hänkään odottanut suuria avauksia palkansaajien parhaaksi EU-komissiolta. Hän uskoi kuitenkin olevan mahdollista, että EU-parlamentti pystyisi painostamaan komissiota työelämän kehittämisessä, esimerkiksi työehtosopimusten kattavuuden lisäämiseksi.
– EU yrittää panostaa kilpailukykyynsä, jotta pärjäisi USA:lle ja Kiinalle. Minusta työntekijän hyvä kohtelu ja työsuhdeturva ovat tärkeä osa kilpailukykyä, Andersson totesi.
Vanhanen kehotti ay-järjestöjä maiden rajat ylittävään yhteistyöhön, koska eurooppalaisten yritysten koko kasvaa fuusioiden kautta. Keskusjärjestöjen johtajat vannoivat kukin vuorollaan EU:n laajuisen yhteistyön nimeen.
– Palkka-avoimuuden lisääminen ja alipalkkauksen kriminalisointi voisivat olla hyviä EU-tason ay-toiminnan aiheita, arvioi Malm.
