Kunnal­li­sen luot­ta­mus­teh­tä­vän perus­teet ‑kurs­sille osal­lis­tu­nut Antoi­nette Saari­nen: ”Itse­var­muu­teni on kasvanut”

Kertaus on opin­to­jen äiti, tuumasi pääluot­ta­mus­mies, mekaa­nikko Kai Keppola, kun hän ilmoit­tau­tui kolmi­päi­väi­selle Kunnal­li­sen luot­ta­mus­teh­tä­vän perus­teet ‑kurs­sille.

– Ensim­mäi­nen valtuus­to­kausi meni opetel­lessa. Tänne oli hyvä tulla kertaa­maan kuntien päätök­sen­te­koa, kokous­käy­tän­töjä ja muut­tu­neita valtio­no­suus­pe­rus­teita, Keppola sanoo.

Kurs­si­lai­set pereh­tyi­vät muun muassa kunta­ta­lou­teen: mistä kuntien rahat tule­vat, miten niiden taloutta ohja­taan ja kuinka talous­ar­viota ja tilin­pää­töstä luetaan.

– Kurs­sin suurin anti oli se, kun pääsin vertai­le­maan keske­nään eri kuntien talous­ti­lan­teita, lauta­kun­ta­ra­ken­teita ja toimin­ta­ta­poja. Sieltä löytyi ihan hyviä verrokkeja.

Keppola työs­ken­te­lee Volvo Finland Ab:llä Turussa ja istuu toista kautta Mynä­mäen valtuus­tossa. Hän toimii valtuus­to­ryh­mänsä puheen­joh­ta­jana ja on myös Vasem­mis­to­lii­ton Varsi­nais-Suomen piirin ensim­mäi­nen varapuheenjohtaja.

– Valtuu­tet­tuna olemi­nen ei ole aina haus­kaa. Päätök­set ovat isoja ja vaikeita. Mynä­mäki on muut­to­tap­pio­kunta, ja ajan­kuva on muuten­kin aika synkkä kunta­ta­lou­den kannalta.

Lähes 7 500 asuk­kaan Mynä­mäellä on viime vuosina tehty isoja inves­toin­teja sote-kiin­teis­töi­hin ja keskus­kou­luun, ja velka­taa­kan kanssa on nyt kestä­mistä, Keppola kertoo.

Valtuu­tet­tuna olemi­nen ei ole aina haus­kaa. Päätök­set ovat isoja ja vaikeita.

Hän toivoo, että talou­del­li­sista haas­teista huoli­matta Mynä­mäellä ei keski­tyt­täisi vain kiin­teis­töi­hin ja velan­mak­suun, vaan kunta pystyisi myös tarjoa­maan palve­luita kuntalaisille.

– Esimer­kiksi kaikista urheilu- ja pallo­ken­tistä ei ole pystytty pitä­mään riit­tä­västi huolta, ja pienessä kunnassa oman uima­hal­lin säily­mi­nen on iso juttu.

LAUTAKUNTATYÖ TUTUKSI

Lohja­lai­nen Antoi­nette Saari­nen oli kevään kunta­vaa­leissa ehdolla ensim­mäistä kertaa. Hänet valit­tiin SDP:n listalta varalle sekä tekni­seen lauta­kun­taan että kaupunkikehityslautakuntaan.

– Olin viime viikolla ensim­mäistä kertaa tekni­sen lauta­kun­nan kokouk­sessa, kun varsi­nai­nen jäsen oli lomalla. Olin shokissa. En ollut koskaan ollut sellai­sessa kokouk­sessa, hän kertoo.

Saari­nen työs­ken­te­lee tekni­senä proses­sio­pe­raat­to­rina Ametek Finland Oy:ssä Espoossa. Hän tuli Murik­kaan oppiak­seen, miten toimia kuntapolitiikassa.

– Ensim­mäi­nen kurs­si­päivä oli tosi hyvä. Nyt tiedän, mitä tekni­nen lauta­kunta tekee. Olen saanut myös paljon tietoa kunnan talou­desta ja itse­var­muu­teni on kasvanut.

Kunnal­li­sen luot­ta­mus­teh­tä­vän perus­teet ‑kurssi järjes­te­tään Murikka-opis­tolla Tampe­reen Teis­kossa aina kunta- ja alue­vaa­lien jälkei­senä syksynä. Se on tarkoi­tettu kunta- ja alue­val­tuu­te­tuille sekä lauta­kun­ta­pai­kan lunas­ta­neille ja heidän varajäsenilleen.

– Varsin­kin kunta­ta­lous on hepreaa monelle uudelle valtuu­te­tulle. Haluamme muis­tut­taa, että myös verkos­toi­tu­mi­nen, yhteis­työ yli puolue­ra­jo­jen ja kokouk­siin valmis­tau­tu­mi­nen on tärkeää, kertoo kurs­sin vastuu­opet­taja Heidi Koivisto-Haataja.

Suomessa on paljon yksi­näi­siä ja syrjäy­ty­neitä ja he ovat lähellä sydäntäni.

Saari­nen arvos­taa erityi­sesti sitä, että liitto tarjoaa läsnä­olo­kou­lu­tusta, toisin kuin esimer­kiksi Lohjan kaupunki. Kunta­po­li­tiik­kaan hän lähti auttaak­seen ihmisiä.

– Suomessa on paljon yksi­näi­siä ja syrjäy­ty­neitä ja he ovat lähellä sydän­täni. Synnyin­maas­sani Ghanassa ketään ei jätetä yksin.

KOKEMATTOMUUS TOI KURSSILLE

Pääluot­ta­mus­mies, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja kokoon­pa­no­työn­te­kijä Noora Kivi­mäki Framecomp Oy:stä lunasti huhti­kuun kunta­vaa­leissa paikan Pyhä­ran­nan valtuus­toon SDP:n edustajana.

– Kave­rei­den kannus­tus sai minut aset­tu­maan ehdolle, kun ehdok­kaita ei tahto­nut löytyä. Pyhä­ran­nan valtuus­tossa ei ollut ollut dema­reita pitkiin aikoi­hin, Kivi­mäki kertoo.

Lopulta dema­rit saivat listoil­leen neljä ehdo­kasta, jotka kaikki meni­vät läpi. Kivi­mäki sanoo tule­vansa kunta­po­li­tiik­kaan pysty­met­sästä. Koke­mat­to­muus toi myös hänet Murikkaan.

– Pari­työt ovat olleet täällä kivoja. Eilen etsin parin kanssa lauta­kun­tien tehtä­viä. Muuten perus­asioita olisi voinut käydä vielä­kin tarkem­min läpi, Kivi­mäki tuumaa.

Hän on hyödyn­tä­nyt myös Eduhousen ilmai­sia koulu­tuk­sia ja osal­lis­tu­nut Pyhä­ran­nan kunnan järjes­tä­miin Teams-koulutuksiin.

Valtuus­to­kausi alkoi Pyhä­ran­nassa kanger­rel­len. Kunnan yli 40 luot­ta­mus­teh­tä­vä­paik­kaa ei saatu jaet­tua lähi­main­kaan tasan kaik­kien ryhmien kesken, kuten tavoite oli, Kivi­mäki kertoo.

– Toivon, että puoluei­den väli­nen yhteis­työ para­nee. Se on tosi ikävää, jos asioista ei voida yhdessä päät­tää, kun kuntaa pitäisi kuiten­kin voida kehittää.

Kave­rei­den kannus­tus sai minut aset­tu­maan ehdolle, kun ehdok­kaita ei tahto­nut löytyä.

Kivi­mäelle tärkeitä asioita koti­kun­nassa ovat kylä­kou­lut ja luonto. Koulu­jen lakkaut­ta­mi­sesta ei vielä tarvitse keskus­tella, mutta asuk­kaita 1 900 asuk­kaan kunta tarvit­sisi kipeästi lisää.

– Kylä­kou­lut ja koulu­kul­je­tuk­set kaikille, joilla koulu­matka on yli kolme kilo­met­riä, ovat isoja valt­teja. Suurin ongelma on, että tyhjil­lään olevia taloja ei myydä eikä vuokrata.