Kunnal­lisen luotta­mus­teh­tävän perus­teet ‑kurssille osallis­tunut Antoi­nette Saarinen: ”Itsevar­muu­teni on kasvanut”

Kertaus on opintojen äiti, tuumasi pääluot­ta­mus­mies, mekaa­nikko Kai Keppola, kun hän ilmoit­tautui kolmi­päi­väi­selle Kunnal­lisen luotta­mus­teh­tävän perus­teet ‑kurssille.

– Ensim­mäinen valtuus­to­kausi meni opetel­lessa. Tänne oli hyvä tulla kertaa­maan kuntien päätök­sen­tekoa, kokous­käy­tän­töjä ja muuttu­neita valtio­no­suus­pe­rus­teita, Keppola sanoo.

Kurssi­laiset pereh­tyivät muun muassa kunta­ta­lou­teen: mistä kuntien rahat tulevat, miten niiden taloutta ohjataan ja kuinka talous­ar­viota ja tilin­pää­töstä luetaan.

– Kurssin suurin anti oli se, kun pääsin vertai­le­maan keske­nään eri kuntien talous­ti­lan­teita, lauta­kun­ta­ra­ken­teita ja toimin­ta­ta­poja. Sieltä löytyi ihan hyviä verrokkeja.

Keppola työsken­telee Volvo Finland Ab:llä Turussa ja istuu toista kautta Mynämäen valtuus­tossa. Hän toimii valtuus­to­ryh­mänsä puheen­joh­ta­jana ja on myös Vasem­mis­to­liiton Varsi­nais-Suomen piirin ensim­mäinen varapuheenjohtaja.

– Valtuu­tet­tuna oleminen ei ole aina hauskaa. Päätökset ovat isoja ja vaikeita. Mynämäki on muutto­tap­pio­kunta, ja ajankuva on muutenkin aika synkkä kunta­ta­louden kannalta.

Lähes 7 500 asukkaan Mynämäellä on viime vuosina tehty isoja inves­toin­teja sote-kiinteis­töihin ja keskus­kou­luun, ja velka­taakan kanssa on nyt kestä­mistä, Keppola kertoo.

Valtuu­tet­tuna oleminen ei ole aina hauskaa. Päätökset ovat isoja ja vaikeita.

Hän toivoo, että talou­del­li­sista haasteista huoli­matta Mynämäellä ei keski­tyt­täisi vain kiinteis­töihin ja velan­mak­suun, vaan kunta pystyisi myös tarjoa­maan palve­luita kuntalaisille.

– Esimer­kiksi kaikista urheilu- ja pallo­ken­tistä ei ole pystytty pitämään riittä­västi huolta, ja pienessä kunnassa oman uimahallin säily­minen on iso juttu.

LAUTAKUNTATYÖ TUTUKSI

Lohja­lainen Antoi­nette Saarinen oli kevään kunta­vaa­leissa ehdolla ensim­mäistä kertaa. Hänet valit­tiin SDP:n listalta varalle sekä tekni­seen lauta­kun­taan että kaupunkikehityslautakuntaan.

– Olin viime viikolla ensim­mäistä kertaa teknisen lauta­kunnan kokouk­sessa, kun varsi­nainen jäsen oli lomalla. Olin shokissa. En ollut koskaan ollut sellai­sessa kokouk­sessa, hän kertoo.

Saarinen työsken­telee tekni­senä proses­sio­pe­raat­to­rina Ametek Finland Oy:ssä Espoossa. Hän tuli Murik­kaan oppiak­seen, miten toimia kuntapolitiikassa.

– Ensim­mäinen kurssi­päivä oli tosi hyvä. Nyt tiedän, mitä tekninen lauta­kunta tekee. Olen saanut myös paljon tietoa kunnan talou­desta ja itsevar­muu­teni on kasvanut.

Kunnal­lisen luotta­mus­teh­tävän perus­teet ‑kurssi järjes­te­tään Murikka-opistolla Tampe­reen Teiskossa aina kunta- ja aluevaa­lien jälkei­senä syksynä. Se on tarkoi­tettu kunta- ja alueval­tuu­te­tuille sekä lauta­kun­ta­paikan lunas­ta­neille ja heidän varajäsenilleen.

– Varsinkin kunta­ta­lous on hepreaa monelle uudelle valtuu­te­tulle. Haluamme muistuttaa, että myös verkos­toi­tu­minen, yhteistyö yli puolue­ra­jojen ja kokouk­siin valmis­tau­tu­minen on tärkeää, kertoo kurssin vastuu­opet­taja Heidi Koivisto-Haataja.

Suomessa on paljon yksinäisiä ja syrjäy­ty­neitä ja he ovat lähellä sydäntäni.

Saarinen arvostaa erityi­sesti sitä, että liitto tarjoaa läsnä­olo­kou­lu­tusta, toisin kuin esimer­kiksi Lohjan kaupunki. Kunta­po­li­tiik­kaan hän lähti auttaak­seen ihmisiä.

– Suomessa on paljon yksinäisiä ja syrjäy­ty­neitä ja he ovat lähellä sydän­täni. Synnyin­maas­sani Ghanassa ketään ei jätetä yksin.

KOKEMATTOMUUS TOI KURSSILLE

Pääluot­ta­mus­mies, työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja kokoon­pa­no­työn­te­kijä Noora Kivimäki Framecomp Oy:stä lunasti huhti­kuun kunta­vaa­leissa paikan Pyhärannan valtuus­toon SDP:n edustajana.

– Kavereiden kannustus sai minut asettu­maan ehdolle, kun ehdok­kaita ei tahtonut löytyä. Pyhärannan valtuus­tossa ei ollut ollut demareita pitkiin aikoihin, Kivimäki kertoo.

Lopulta demarit saivat listoil­leen neljä ehdokasta, jotka kaikki menivät läpi. Kivimäki sanoo tulevansa kunta­po­li­tiik­kaan pysty­met­sästä. Kokemat­to­muus toi myös hänet Murikkaan.

– Parityöt ovat olleet täällä kivoja. Eilen etsin parin kanssa lauta­kun­tien tehtäviä. Muuten perus­asioita olisi voinut käydä vieläkin tarkemmin läpi, Kivimäki tuumaa.

Hän on hyödyn­tänyt myös Eduhousen ilmaisia koulu­tuksia ja osallis­tunut Pyhärannan kunnan järjes­tä­miin Teams-koulutuksiin.

Valtuus­to­kausi alkoi Pyhäran­nassa kanger­rellen. Kunnan yli 40 luotta­mus­teh­tä­vä­paikkaa ei saatu jaettua lähimain­kaan tasan kaikkien ryhmien kesken, kuten tavoite oli, Kivimäki kertoo.

– Toivon, että puolueiden välinen yhteistyö paranee. Se on tosi ikävää, jos asioista ei voida yhdessä päättää, kun kuntaa pitäisi kuitenkin voida kehittää.

Kavereiden kannustus sai minut asettu­maan ehdolle, kun ehdok­kaita ei tahtonut löytyä.

Kivimäelle tärkeitä asioita kotikun­nassa ovat kyläkoulut ja luonto. Koulujen lakkaut­ta­mi­sesta ei vielä tarvitse keskus­tella, mutta asukkaita 1 900 asukkaan kunta tarvit­sisi kipeästi lisää.

– Kyläkoulut ja koulu­kul­je­tukset kaikille, joilla koulu­matka on yli kolme kilometriä, ovat isoja valtteja. Suurin ongelma on, että tyhjil­lään olevia taloja ei myydä eikä vuokrata.