Karavaanari on kaikkien kaveri, sanoo Teemu Enbäck. Kakkoskoti pyörien päällä sopii hänestä kaikille, jotka tykkäävät matkustaa ja ovat edes jonkin verran sosiaalisia.

Kara­vaa­na­rilla on kakkos­koti pyörien päällä – ”Siinä pääsen hyvin eroon työarjesta”

15.8.2025

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT RIITTA AIRAKSINEN

Matkai­luau­tolla reis­sa­tessa pääluot­ta­mus­mies ja sähkö­asen­taja Teemu Enbäck unoh­taa työar­jen. Töiden ja luot­ta­mus­toi­mien sijaan leirin­tä­alueilla puhu­taan autoista ja makka­roista, hän sanoo.

Heinä­kuun puoli­vä­lissä akaa­lai­nen Teemu Enbäck on park­kee­ran­nut matkai­luau­tonsa Kiuru­ve­delle. Takana on ensim­mäi­nen kesä­lo­ma­viikko ja runsaat neljä sataa kilometriä.

– On tämä vaan hienoa hommaa, hän huokaa.

Enbäck viet­tää lähes koko kesä­lo­mansa matkai­luau­tolla reis­sa­ten. Häntä viehät­tää siinä erityi­sesti vapaus.

– Matkai­luau­tolla voin käydä monessa paikassa nopeasti ja helposti. Pystyn liik­ku­maan itse­näi­sesti. En tarvitse ympä­ril­leni fasi­li­teet­teja, koska autossa on kaikki tarvittava.

Myös reis­suun lähte­mi­nen on vaiva­tonta. Matkai­luau­toa ei tarvitse erik­seen pakata, koska kaikki tava­rat ovat siellä jo valmiina, Enbäck sanoo.

Hän kurvaa usein leirin­tä­alu­eelle yöksi, koska siellä pääsee saunaan ja suihku on leirin­tä­alu­eella tila­vampi kuin matkai­luau­tossa. Lisäksi leirin­tä­alueilla majoit­tuu muita­kin saman­hen­ki­siä, Enbäck kertoo.

Matkai­luau­ton perässä Teemu Enbäc­killa ja puoliso Kirsi Kaske­lalla kulke­vat usein polku­pyö­rät. Jos leirin­tä­alue ei ole ihan kaupun­gin ytimessä, pyörällä sinne pääsee käte­västi, hän sanoo.

VUOKRAAMALLA ALKUUN

Enbäc­kistä tuli kara­vaa­nari, kun hän vuokrasi matkai­luau­ton viikoksi elokuussa 2022.

– Lomat sattui­vat sopi­vasti elokuulle, jolloin auton vuokra oli huomat­ta­vasti edul­li­sempi kuin seson­kiai­kaan heinä­kuussa. Ajat­te­lin, että nyt voisin kokeilla karavaanarielämää.

Enbäck ryhtyi tuumasta toimeen ja kiersi emän­ti­neen viikon katso­massa Itä-Suomen loma­paik­koja, joissa hän oli aika­naan käynyt vanhem­piensa kanssa.

Kara­vaa­na­rie­lämä mais­tui sen verran hyvältä, että seuraa­vana kesänä Enbäck liisasi oman, puoli-integroi­dun matkai­luau­ton, jossa on kaikki muka­vuu­det ja makuu­pai­kat neljälle.

– Se on oma koti pyörillä. Vain jääkaappi on pienempi ja suihku ahtaampi kuin kotona.

Matkai­luau­tolla voin käydä monessa paikassa nopeasti ja helposti.

Kara­vaa­na­rie­lämä tarjoaa hyvää vasta­pai­noa työlle ja luot­ta­mus­teh­tä­ville, Enbäck sanoo.

– Siinä pääsen hyvin eroon työar­jesta, ellei sitten osu joku toinen luot­ta­mus­mies samoille tulille. Yleensä puhumme muusta kuin työstä. Vertai­lemme autoja ja grillimakkaroita.

Enbäc­kin mukaan alku­vuosi oli liiton luot­ta­mus­hen­ki­löille taval­lista kuor­mit­ta­vampi, koska tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut venyi­vät ja johti­vat lakkoi­hin. Talvi­loma huhti­kuussa tuli tarpee­seen, Enbäck toteaa.

– Teimme silloin rannik­ko­len­kin. Ajoimme Vaasasta Oulun kautta Manamansaloon.

TEEMU ENBÄCK

Sähkö­asen­taja, pääluottamusmies
SSAB Europe Oy Toija­lan tehdas
Akaa

”PALJON NÄHTÄVÄÄ”

Kara­vaa­na­rie­lämä sopii Enbäc­kin mukaan ihan kaikille lapsi­per­heistä paris­kun­tiin ja yksin matkaa­viin. Riit­tää, että tykkää matkus­taa ja on jonkin verran sosi­aa­li­nen, hän sanoo.

– Kara­vaa­nari on kaik­kien kaveri. Sillä peri­aat­teella kannat­taa olla liiken­teessä. Tämä harras­tus ei sovi jurottajille.

Viime kesänä Enbäck kävi matkai­luau­tolla Ruot­sin puolella Haapa­ran­nassa, mutta muutoin hän on reis­san­nut koti­maassa. Suomessa on paljon nähtä­vää, hän sanoo.

– Esimer­kiksi Sysmä Camping on hieno paikka, jossa käymme kerran, kaksi vuoteen. Sysmän Matka­baari on niin retro paikka kuin olla voi. Siellä kannat­taa ehdot­to­masti poiketa.

Silver­sand Hangossa ja kara­vaa­na­ria­lue Onnela Tuurissa ovat myös Enbäc­kin mieleen. Asik­ka­lan Vääk­systä puoles­taan löytyy mukava matka­parkki. Päijän­ne­ta­lon takana, Vääk­syn kana­van kupeessa on pari­kym­mentä paik­kaa matkai­lua­jo­neu­voille, Enbäck vinkkaa.

– Siellä on käytet­tä­vissä wc ja suihku. Yö maksaa viisi­toista euroa plus sähkö, jos sitä tarvit­see. Pulk­ki­lan­har­julla kannat­taa käydä ajele­massa. Se on aika komea paikka.

Matka­seu­rana Teemu Enbäc­killä on myös Veera-kissa. ”Emäntä on yleensä aina halu­kas lähte­mään reis­suun, mutta kissa ei niin­kään”, Enbäck sanoo ja nauraa.

SÄHKÖ AURINGOSTA

Matkai­luau­tosta on monen­lai­sia kuluja. Ajoneu­vo­vero, käyt­tö­voi­ma­vero, katsas­tus ja vakuu­tuk­set täytyy hoitaa. Myös lämmi­tys, vesi­huolto ja sähkö maksavat.

– Meillä on autossa aurin­ko­pa­neeli. Siinä on sen verran iso akusto, että pystymme olemaan reilun vuoro­kau­den parkissa puskassa ilman sähköä, Enbäck kertoo.

Auton jääkaappi toimii sähköllä. Vesi ja hella lämpiä­vät kaasulla, ja auton lämmi­tys hoituu polt­toai­ne­käyt­töi­sellä ilmakiertolämmittimellä.

– Tämä on joko kallista tai halpaa riip­puen siitä, missä liik­kuu ja millai­sella autolla.

Ensi vuonna matkai­luau­ton käyt­tö­voi­ma­ve­roon tulee tuntuva koro­tus. Monet ovat­kin siitä syystä vaih­ta­neet matkai­luau­ton asun­to­vau­nuun, Enbäck kertoo.

Hänen mukaansa tärkeintä kara­vaa­na­rie­lä­mässä ei kuiten­kaan ole väline eikä määrän­pää, vaan matkalla olemi­nen. Enbäc­kin matkai­luauto ei jää park­kiin talvellakaan.

– Vähin­tään kerran tai kahdesti kuussa koitamme liik­kua silloin­kin, vaikka työt vähän hait­taa­vat­kin harrastusta.