Luottamushenkilöt ovat liiton toiminnan kivijalka – ”Ilman heitä toimintamme olisi mahdotonta”

– Koko järjestelmämme perustuu luottamushenkilöihin. He ovat tämän järjestelmän kivijalka. He valvovat, että neuvoteltuja työehtosopimuksia noudatetaan työpaikoilla, he tekevät päivittäin työtä hyvän järjestäytymisasteen eteen, jotta työpaikoilla liitytään ja myös pysytään liiton jäseninä ja he ovat myös tärkeä linkki työpaikoilta ammattiosastoihin ja muihin erilaisiin liiton toimielimiin, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen listaa luottamushenkilöiden merkityksellisyyttä.

Teollisuusliiton järjestöjohtaja Vesa Aallosvirta puolestaan muistuttaa, että ei liittoa eikä sen tehtäviä pysyttäisi hoitamaan pelkästään henkilökunnan voimin.

– Tämän takia on tärkeää, että meillä on työpaikoilla mahdollisimman kattava luottamushenkilöorganisaatio, Aallosvirta sanoo.

Käsitteenä luottamusmies tunnettiin suomalaisessa työelämässä jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen, mutta luottamusmiesjärjestelmän nykymuotoinen perusta luotiin sotien ajan Suomessa. Työpaikkojen työsuojeluorganisaation lainsäädännöllinen pohja luotiin puolestaan 1970-luvulla, mutta ensimmäisiä työsuojelua koskevia asetuksia on ollut Suomessa myös 1800-luvun loppupuolelta alkaen.

Koko järjestelmämme perustuu luottamushenkilöihin.

Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa ja tehtäviä määrittävät niin eri työelämää koskevat lait kuin työehtosopimuksetkin.

Esimerkiksi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuus ry:n solmima työehtosopimus sanoo, että luottamusmiehen keskeisenä tehtävänä on toimia osana paikallista työehtosopimuksen toteuttamiseen liittyvää neuvottelujärjestelmää ja huolehtia siitä, että työehtosopimusta sovelletaan oikein ja sitä noudatetaan, erimielisyydet selvitetään nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti, yhteistoimintaa ja paikallista sopimista edistetään ja työrauhaa ylläpidetään ja edistetään.

Vastaavasti työsuojeluvaltuutetun tehtävistä työehtosopimus sanoo, että työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaiset. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu hoitaa hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat tehtävät.

YHTEISTYÖLLÄ PARAS LOPPUTULOS

Laeista ja työehtosopimuksista huolimatta luottamushenkilöiden asema työpaikoilla vaihtelee. Kuten Virtanen muistuttaa, fiksut työnantajat ymmärtävät luottamushenkilöiden merkityksen yritykselle.

– Silloin kun työnantaja ymmärtää, että kun henkilöstö luottamushenkilöiden edustuksella otetaan mukaan yrityksen kehittämiseen, saadaan paras tulos aikaiseksi. Ikävä kyllä on näkyvissä niitäkin piirteitä, joilla luottamushenkilöiden asemaa pyritään heikentämään.

Meidän on huolehdittava, että paikallistason organisaatio on kunnossa ja sitä on vahvistettava.

Virtanen viittaa muun muassa Orpon-Purran hallitukseen ja sen toimintaan. Hallitus on monella tavoin heikentänyt ammattiyhdistysliikkeen asemaa, ja sitä kautta se on vaikuttanut myös luottamusmiesten asemaan työpaikoilla.

– Ammattiyhdistysliikkeen aseman heikentäminen on lisännyt myös luottamushenkilöiden työkuormaa ja työpainetta. Jos järjestäytymisaste työpaikoilla heikkenee, vaikuttaa se suoraan luottamusmiehen asemaan työpaikoilla, Virtanen sanoo.

Aallosvirta on samaa mieltä. Hänen mielestään moni vastakkainasettelua hakeva työnantaja ei useinkaan ole miettinyt loppuun asti luottamushenkilöiden merkitystä työpaikan työn sujuvuudelle ja tehokkuudelle.

– Yrityksissä, joissa luottamushenkilöitä ei haluta ottaa mukaan yrityksen toimintaan ja kehittämiseen, onkohan koskaan mietitty, mitä jos luottamushenkilöitä ei olisi ollenkaan. Se tarkoittaisi, että joka asiasta pitäisi sopia jokaisen työntekijän kanssa erikseen.

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASEMA VOI VAHVISTUA

Hallituksen ay-liikettä ja palkansaajien turvaa ja toimeentuloa heikentävät toimet ovat Aallosvirran ja Virtasen mukaan kääntyneet osin itseään vastaan. Tavoite ammattiliittojen ja sitä kautta luottamushenkilöiden aseman heikentämisestä työpaikoilla ei ole onnistunut, päinvastoin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että mitä enemmän hallitus heikentää meidän toimintamahdollisuuksiamme ja hyökkää tavallisen palkansaajan kimppuun, järjestelmä vain vahvistuu työpaikoilla, Virtanen pohtii.

– Näen tässä suuren konfliktin vaaran. Toki ihmisten äänestyskäyttäytyminen ratkaisee sen, millaisia hallituksia meillä tulevaisuudessa on. Ruotsissahan tätä yritettiin, mutta palattiin normaalien neuvotteluiden tielle ja hallitus jätti työmarkkinaosapuolille ne tehtävät, jotka sille kuuluvat.

Aallosvirran mielestä on hyvät mahdollisuudet, että ammattiyhdistysliikkeen ja luottamushenkilöiden asema työpaikoilla vain vahvistuu.

– Valtiovarainministeri Iiro Viinasen aikaan jäseniä tuli huomattavasti lisää ja silloin toimet eivät olleet edes näin rajuja kuin nyt. Tilanne tuntuu olevan nyt hyvin samanlainen, Aallosvirta miettii.

– Mielestäni kaikki mahdollisuudet ovat olemassa. Mutta se tarkoittaa, että meidän on huolehdittava, että paikallistason organisaatio on kunnossa ja sitä on vahvistettava, samoin järjestäytymistä on vahvistettava.