Epävar­muuden aika – tunte­mat­toman pelko hyydyttää talou­del­lista päätöksentekoa

Presi­dentti Donald Trumpin julis­tamat tuonti­tullit painavat pörssi­kurs­seja, sillä sijoit­tajat pelkäävät muiden maiden määräävän Yhdys­val­loille vasta­tul­leja, jotka saattai­sivat pahim­mil­laan johtaa täysi­mit­tai­seen kauppasotaan.

Tosin kukaan ei osaa sanoa, käykö näin. Tulleja on julis­tettu eri maille mieli­val­taisen oloisesti, sitten peruttu tai lykätty, ja niiden taso heittelee kymmeniä prosentteja.

– Tässä tilan­tees­sahan ei tiedetä, miltä talou­del­linen ympäristö näyttää vaikkapa vuoden päästä. Voi tulla kauppa­sota, mikä olisi erittäin vahin­gol­lista kaikille. Voi olla, että löytyy ratkai­suja, joita Trump voi esitellä kannat­ta­jil­leen voittona ja jotka ovat muillekin maille ihan hyviä, sanoo Juho Koistinen, joka on makro­ta­louden ennus­te­pääl­likkö työn ja talouden tutki­mus­lai­tok­sessa Laboressa.

Jokseenkin varmana voi sen sijaan pitää sitä, että tullien päämää­ränä oleva tuotannon siirtä­minen Yhdys­val­toihin ei tule toteutumaan.

– Tempoi­leva päätök­sen­teko ei houkuta inves­toin­teihin. Lisäksi epävar­muus vaikuttaa niin, että yritysten lainojen korot voivat nousta. Varsinkin pienem­mille yrityk­sille lainoit­tajat hinnoit­te­levat konkurs­si­riskin kasvamisen.

JOHTOTÄHTENÄ VIRHEIDEN VÄLTTELY

Kun talouden kehitys­suuntaa ei tiedä, tuntuu usein turval­li­sim­malta olla tekemättä mitään, koska osto- tai myynti­päätös saattaakin pian osoit­tautua virhe­liik­keeksi, joka jo parin kuukauden päästä kaduttaa. Ilmiö näkyy maail­man­ta­louden ja yritysten osake­kurs­sien lisäksi Suomen kansan­ta­lou­dessa ja taval­lisen palkan­saajan elämässä.

– Kotita­loudet jättävät epävar­muuden takia tekemättä hankin­toja, joita selvem­mässä tilan­teessa tekisivät, kuten asunnon oston tai auton vaihta­misen, sanoo Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Timo Eklund. Myös pienem­piäkin hankin­toja mieti­tään entistä tarkemmin.

Asunto­mark­ki­noilla epävar­muus on vallinnut jo kolme vuotta: hinnat ovat olleet laskussa jopa kasvu­kes­kuk­sissa. Ostajat odottavat hintojen laskevan vielä nykyi­sestä, myyjät taas toivovat käännettä ja asuntojen kallis­tu­mista. Kun hinta­pyynnöt ja tarjoukset eivät kohtaa, kaupat jäävät tekemättä.

Ei yhtään tiedetä, miltä talou­del­linen ympäristö näyttää vaikkapa vuoden päästä.

Koska vientiy­ri­tykset toimivat kansain­vä­li­sillä markki­noilla, Trumpin tulli­po­li­tiikka iskee muutaman mutkan kautta myös monen suoma­laisen teolli­suus­työn­te­kijän arkeen.

– Yritykset tarkkai­levat suhdan­ne­ti­lan­netta eivätkä epävar­muuden valli­tessa tee hankin­ta­pää­töksiä esimer­kiksi uusista koneista. Koneita valmis­ta­vassa yrityk­sessä tilaus­kir­jojen tyhjyys voi sitten johtaa lomau­tuk­siin tai irtisanomisiin.

Myös Suomen halli­tuksen harjoit­taman politiikan Eklund katsoo lisän­neen talou­del­lista epävar­muutta. Työttö­myys on lähtenyt kasvuun.

– Jos nyt joutuu lomau­te­tuksi tai irtisa­no­tuksi, se iskee paljon kovempaa tässä tilan­teessa, kun näitä niin sanot­tuja ”kannus­tavia” toimen­pi­teitä on tehty.

Ja kun yhteis­kunnan turva­verk­koon luote­taan vähemmän, moni haluaa säästää pahan päivän varalle, jolloin palkan­ko­ro­tuk­sia­kaan ei välttä­mättä käytetä kuluttamiseen.

– Kotita­louk­sien säästä­mi­saste kasvoi 2 prosenttia vuoden 2024 viimei­sellä neljän­nek­sellä. Edellisen kerran selkeä säästö­piikki nähtiin korona-aikana.

Eklund muistuttaa, että säästä­minen ja pusku­rien kerryt­tä­minen on toki sinänsä järkevää yksit­täisen kulut­tajan tai kotita­louden näkökul­masta, mutta jos kaikki laittavat ylimää­räiset rahansa sukan­var­teen, talous­kasvu kärsii.

SOTA ON SHOKKI – SEURAUKSET VAIHTELEVAT

Maail­man­ta­lou­dessa merkit­tävä epävar­muuden lähde ovat geopo­liit­tiset riskit.

Venäjän hyökkäys Ukrai­naan helmi­kuussa 2022 aiheutti shokki­vai­ku­tuksen kansain­vä­li­seen talou­teen ja suoma­laisten vientiy­ri­tysten toimin­taan, koska öljyn ja monien raaka-aineiden hinnat kallis­tuivat rajusti, mikä vähensi kysyntää.

Toisaalta pelot siitä, että sijoit­tajat ryhtyi­sivät hylki­mään arvaa­mat­toman Venäjän naapu­rissa sijait­sevaa Suomea, eivät ole toteu­tu­neet. Myöskään valtion­lai­nojen korot eivät ole juuri nousseet, vaikka epävar­muuden lisään­tyessä laina­nan­tajat yleensä haluavat paremman tuoton rahoil­leen. Suomen maariski ei siis mainit­ta­vasti kasvanut.

– Eikä tilanne ole Viron­kaan valtion­lai­noissa kauheasti näkynyt. Sijoit­tajat elävät ehkä sellai­sessa maail­massa, että niitä kaikkein synkimpiä skenaa­rioita ei pystytä hahmot­ta­maan. Mutta erityisen haavoit­tu­ville maille epävar­muus kyllä tarkoittaa sitä, että ne maksavat aika reipasta korkoa, koska riskit ovat lainan antajalle isot, luonnehtii Suomen Pankin rahapo­li­tiikan ja euroa­lueen talouden toimiston päällikkö Markku Lehmus.

Sijoit­tajat elävät ehkä sellai­sessa maail­massa, että niitä kaikkein synkimpiä skenaa­rioita ei pystytä hahmottamaan.

Geopo­liit­tisten kriisien kokonais­vai­kutus kansain­vä­li­seen talou­teen ja brutto­kan­san­tuot­tei­siin on Lehmuksen mukaan lähtö­koh­tai­sesti aina negatii­vinen, mutta koska tapah­tumat ovat keske­nään erilaisia, niiden seurauk­setkin eroavat tapauskohtaisesti.

– Esimer­kiksi Ukrainan sota nopeutti euroa­lu­eella inflaa­tiota, koska tarjon­ta­ketjun häiriöt johtivat tarjonnan vähene­mi­seen, mutta Gazan sodalla vaikut­taisi tutki­mus­tu­losten mukaan olevan inflaa­tiota lievästi hidas­tava vaikutus, koska se supisti hieman kysyntää.

VAKAAT INSTITUUTIOT, VAKAAMPI TALOUS

Epävar­muu­teen myös totutaan jossain määrin. Etelä- ja Pohjois-Korean välillä on vallinnut vuosi­kym­menet viral­li­sesti sotatila ja sodan uhka on aina läsnä, mutta asetelma ei juuri vaikuta Etelä-Korean valtionlainoihin.

– Sen sijaan sisäpo­liit­tinen sotku eli Etelä-Korean presi­dentin julis­tama poikkeus­tila viime joulu­kuussa kyllä näkyi niin, että korot nousivat heti. Mutta kun tilanne vähän rauhoittui, ne tulivat alas, sanoo Suomen Pankin Lehmus.

Sisäpo­liit­tisten kriisien talous­vai­kutus onkin usein lyhyt­kes­toinen, jos näyttää siltä, että yhteis­kunnan keskeiset insti­tuu­tiot pysyvät toimin­ta­ky­kyi­sinä ja niihin voidaan luottaa. Sijoit­tajat säikäh­tivät myös Yhdys­val­tojen uutisista ja osake­kurssit lähtivät pudotuk­seen, kun presi­dentti haastoi Yhdys­val­tain keskus­pankin FED:n itsenäi­syyttä ja vaati ohjaus­koron laske­mista uhkaillen pankin johtajaa potkuilla, mutta Trumpin perään­tyessä puheis­taan tilanne normalisoitui.

– Vaikka talouden toimijat osaksi sopeu­tuvat epävar­muu­teen, isoilla shokeilla on kuitenkin aina häntä, eli epävar­muuden taso jää usein niiden jäljiltä korkeaksi.

EPÄVARMUUDEN ALALAJEILLE OMAT MITTARINSA

Tuottaak­seen luotet­tavia ennus­teita talous­tiede pyrkii mittaa­maan kaikki talou­teen vaikut­tavat tekijät, myös epävarmuuden.

– Yksi yleisimmin käytet­tyjä mitta­reita on VIX-indeksi, jota on nimitetty osake­mark­ki­noiden pelko­ker­toi­meksi. Mitä isommat arvot VIX-indek­sillä on, sen enemmän epävar­muutta on rahoi­tus­mark­ki­noilla, kertoo Laboren Juho Koistinen.

VIX kuvaa suurten yhdys­val­ta­laisten pörssiyh­tiöiden osakkeiden volati­li­teettia eli hinta­vaih­telun suuruutta.

Geopo­liit­tisten yllätysten vaiku­tuksia ei ymmär­retä talous­tie­teessä vielä kovin hyvin.

Kauppa­po­li­tiikan epävar­muus­te­ki­jöitä mittaa TPU-indeksi, joka tänä keväänä on kauppa­sodan uhan takia huidellut ennätys­lu­ke­missa. Geopo­li­tii­kassa käyte­tään esimer­kiksi GPR-indeksiä. Molemmat perus­tuvat siihen, miten usein tietyt epävar­muu­teen liittyvät sanat ja ilmaukset esiin­tyvät mediassa, TPU:n tausta-aineis­tona käyte­tään lisäksi muun muassa keskus­pank­kien ja halli­tusten talousraportteja.

– Geopo­liit­tisten yllätysten vaiku­tuksia ei ymmär­retä talous­tie­teessä vielä kovin hyvin, koska ne voivat olla monimut­kaisia ja epäsuoria ja toteutua kokonai­suu­des­saan vasta vuosien viiveellä. Tässä on tutki­joilla paljon tehtävää, sanoo Lehmus.

MYÖS MYÖNTEISET YLLÄTYKSET MAHDOLLISIA

Vaikka talous­pu­heessa epävar­muus yleensä esite­tään kieltei­senä tekijänä, asia ei ole näin musta­val­koinen, muistuttaa Lehmus.

– Tilas­tol­li­sesti ajatel­tuna epävar­muus tarkoittaa koko toden­nä­köi­syys­ja­kaumaa tietyn tapah­tuman ympärillä. Joskus se epäto­den­nä­köinen myöntei­nenkin vaihtoehto toteutuu. Esimer­kiksi vihreän siirtymän inves­toin­teja saate­taan tehdä isompina kuin oli ennus­tettu. Tai kun korona­ro­kot­teet saatiin valmiiksi nopeammin kuin uskot­tiin, niin sehän oli talou­del­lekin hyvin positii­vinen uutinen.

Miten nykyisen ylipur­suavan epävar­muuden kanssa pystyisi parhaiten elämään? Timo Eklund kertoo, mitä Suomessa hänen mieles­tään tarvittaisiin:

– Pitäisi olla nykyistä enemmän kilpai­lu­ky­kyisiä tuotteita vientiin, että yritykset ja palkan­saajat saavat rahaa. Näin saadaan veropohjaa vahvis­tettua ja varmis­te­taan pohjois­maisen hyvin­voin­ti­valtio sekä turva­verkot, joihin ihmiset voivat luottaa. Tätä kautta päästään myös taitta­maan julkisen talouden velkaantumista.

Joskus se epäto­den­nä­köinen myöntei­nenkin vaihtoehto toteutuu.

Juho Koistinen haluaisi nähdä kansain­vä­lisen talous­jär­jes­telmän siirtyvän vakaam­malle pohjalle.

– Monen­kes­kisten insti­tuu­tioiden tekemät kauppa­so­pi­mukset, jotka tekevät inves­toinnit ennus­tet­ta­viksi, olisivat tärkeitä Suomen kaltai­selle, viennistä riippu­valle pienelle kansan­ta­lou­delle. Mutta eihän tämä viime vuosien kehitys ole ollut kovin rohkaisevaa.