Epävar­muu­den aika – tunte­mat­to­man pelko hyydyt­tää talou­del­lista päätöksentekoa

Presi­dentti Donald Trum­pin julis­ta­mat tuon­ti­tul­lit paina­vat pörs­si­kurs­seja, sillä sijoit­ta­jat pelkää­vät muiden maiden määrää­vän Yhdys­val­loille vasta­tul­leja, jotka saat­tai­si­vat pahim­mil­laan johtaa täysi­mit­tai­seen kauppasotaan.

Tosin kukaan ei osaa sanoa, käykö näin. Tulleja on julis­tettu eri maille mieli­val­tai­sen oloi­sesti, sitten peruttu tai lykätty, ja niiden taso heit­te­lee kymme­niä prosentteja.

– Tässä tilan­tees­sa­han ei tiedetä, miltä talou­del­li­nen ympä­ristö näyt­tää vaik­kapa vuoden päästä. Voi tulla kaup­pa­sota, mikä olisi erit­täin vahin­gol­lista kaikille. Voi olla, että löytyy ratkai­suja, joita Trump voi esitellä kannat­ta­jil­leen voit­tona ja jotka ovat muil­le­kin maille ihan hyviä, sanoo Juho Kois­ti­nen, joka on makro­ta­lou­den ennus­te­pääl­likkö työn ja talou­den tutki­mus­lai­tok­sessa Laboressa.

Jokseen­kin varmana voi sen sijaan pitää sitä, että tullien päämää­ränä oleva tuotan­non siir­tä­mi­nen Yhdys­val­toi­hin ei tule toteutumaan.

– Tempoi­leva päätök­sen­teko ei houkuta inves­toin­tei­hin. Lisäksi epävar­muus vaikut­taa niin, että yritys­ten laino­jen korot voivat nousta. Varsin­kin pienem­mille yrityk­sille lainoit­ta­jat hinnoit­te­le­vat konkurs­si­ris­kin kasvamisen.

JOHTOTÄHTENÄ VIRHEIDEN VÄLTTELY

Kun talou­den kehi­tys­suun­taa ei tiedä, tuntuu usein turval­li­sim­malta olla teke­mättä mitään, koska osto- tai myyn­ti­pää­tös saat­taa­kin pian osoit­tau­tua virhe­liik­keeksi, joka jo parin kuukau­den päästä kadut­taa. Ilmiö näkyy maail­man­ta­lou­den ja yritys­ten osake­kurs­sien lisäksi Suomen kansan­ta­lou­dessa ja taval­li­sen palkan­saa­jan elämässä.

– Koti­ta­lou­det jättä­vät epävar­muu­den takia teke­mättä hankin­toja, joita selvem­mässä tilan­teessa teki­si­vät, kuten asun­non oston tai auton vaih­ta­mi­sen, sanoo Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund. Myös pienem­piä­kin hankin­toja mieti­tään entistä tarkemmin.

Asun­to­mark­ki­noilla epävar­muus on vallin­nut jo kolme vuotta: hinnat ovat olleet laskussa jopa kasvu­kes­kuk­sissa. Osta­jat odot­ta­vat hinto­jen laske­van vielä nykyi­sestä, myyjät taas toivo­vat kään­nettä ja asun­to­jen kallis­tu­mista. Kun hinta­pyyn­nöt ja tarjouk­set eivät kohtaa, kaupat jäävät tekemättä.

Ei yhtään tiedetä, miltä talou­del­li­nen ympä­ristö näyt­tää vaik­kapa vuoden päästä.

Koska vien­tiy­ri­tyk­set toimi­vat kansain­vä­li­sillä mark­ki­noilla, Trum­pin tulli­po­li­tiikka iskee muuta­man mutkan kautta myös monen suoma­lai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän arkeen.

– Yrityk­set tark­kai­le­vat suhdan­ne­ti­lan­netta eivätkä epävar­muu­den valli­tessa tee hankin­ta­pää­tök­siä esimer­kiksi uusista koneista. Koneita valmis­ta­vassa yrityk­sessä tilaus­kir­jo­jen tyhjyys voi sitten johtaa lomau­tuk­siin tai irtisanomisiin.

Myös Suomen halli­tuk­sen harjoit­ta­man poli­tii­kan Eklund katsoo lisän­neen talou­del­lista epävar­muutta. Työt­tö­myys on lähte­nyt kasvuun.

– Jos nyt joutuu lomau­te­tuksi tai irti­sa­no­tuksi, se iskee paljon kovem­paa tässä tilan­teessa, kun näitä niin sanot­tuja ”kannus­ta­via” toimen­pi­teitä on tehty.

Ja kun yhteis­kun­nan turva­verk­koon luote­taan vähem­män, moni haluaa sääs­tää pahan päivän varalle, jolloin palkan­ko­ro­tuk­sia­kaan ei vält­tä­mättä käytetä kuluttamiseen.

– Koti­ta­louk­sien sääs­tä­mi­saste kasvoi 2 prosent­tia vuoden 2024 viimei­sellä neljän­nek­sellä. Edel­li­sen kerran selkeä sääs­tö­piikki nähtiin korona-aikana.

Eklund muis­tut­taa, että sääs­tä­mi­nen ja pusku­rien kerryt­tä­mi­nen on toki sinänsä järke­vää yksit­täi­sen kulut­ta­jan tai koti­ta­lou­den näkö­kul­masta, mutta jos kaikki lait­ta­vat ylimää­räi­set rahansa sukan­var­teen, talous­kasvu kärsii.

SOTA ON SHOKKI – SEURAUKSET VAIHTELEVAT

Maail­man­ta­lou­dessa merkit­tävä epävar­muu­den lähde ovat geopo­liit­ti­set riskit.

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan helmi­kuussa 2022 aiheutti shok­ki­vai­ku­tuk­sen kansain­vä­li­seen talou­teen ja suoma­lais­ten vien­tiy­ri­tys­ten toimin­taan, koska öljyn ja monien raaka-ainei­den hinnat kallis­tui­vat rajusti, mikä vähensi kysyntää.

Toisaalta pelot siitä, että sijoit­ta­jat ryhtyi­si­vät hylki­mään arvaa­mat­to­man Venä­jän naapu­rissa sijait­se­vaa Suomea, eivät ole toteu­tu­neet. Myös­kään valtion­lai­no­jen korot eivät ole juuri nous­seet, vaikka epävar­muu­den lisään­tyessä laina­nan­ta­jat yleensä halua­vat parem­man tuoton rahoil­leen. Suomen maariski ei siis mainit­ta­vasti kasvanut.

– Eikä tilanne ole Viron­kaan valtion­lai­noissa kauheasti näky­nyt. Sijoit­ta­jat elävät ehkä sellai­sessa maail­massa, että niitä kaik­kein synkim­piä skenaa­rioita ei pystytä hahmot­ta­maan. Mutta erityi­sen haavoit­tu­ville maille epävar­muus kyllä tarkoit­taa sitä, että ne maksa­vat aika reipasta korkoa, koska riskit ovat lainan anta­jalle isot, luon­neh­tii Suomen Pankin raha­po­li­tii­kan ja euroa­lu­een talou­den toimis­ton pääl­likkö Markku Lehmus.

Sijoit­ta­jat elävät ehkä sellai­sessa maail­massa, että niitä kaik­kein synkim­piä skenaa­rioita ei pystytä hahmottamaan.

Geopo­liit­tis­ten krii­sien koko­nais­vai­ku­tus kansain­vä­li­seen talou­teen ja brut­to­kan­san­tuot­tei­siin on Lehmuk­sen mukaan lähtö­koh­tai­sesti aina nega­tii­vi­nen, mutta koska tapah­tu­mat ovat keske­nään erilai­sia, niiden seurauk­set­kin eroa­vat tapauskohtaisesti.

– Esimer­kiksi Ukrai­nan sota nopeutti euroa­lu­eella inflaa­tiota, koska tarjon­ta­ket­jun häiriöt johti­vat tarjon­nan vähe­ne­mi­seen, mutta Gazan sodalla vaikut­taisi tutki­mus­tu­los­ten mukaan olevan inflaa­tiota lievästi hidas­tava vaiku­tus, koska se supisti hieman kysyntää.

VAKAAT INSTITUUTIOT, VAKAAMPI TALOUS

Epävar­muu­teen myös totu­taan jossain määrin. Etelä- ja Pohjois-Korean välillä on vallin­nut vuosi­kym­me­net viral­li­sesti sota­tila ja sodan uhka on aina läsnä, mutta asetelma ei juuri vaikuta Etelä-Korean valtionlainoihin.

– Sen sijaan sisä­po­liit­ti­nen sotku eli Etelä-Korean presi­den­tin julis­tama poik­keus­tila viime joulu­kuussa kyllä näkyi niin, että korot nousi­vat heti. Mutta kun tilanne vähän rauhoit­tui, ne tuli­vat alas, sanoo Suomen Pankin Lehmus.

Sisä­po­liit­tis­ten krii­sien talous­vai­ku­tus onkin usein lyhyt­kes­toi­nen, jos näyt­tää siltä, että yhteis­kun­nan keskei­set insti­tuu­tiot pysy­vät toimin­ta­ky­kyi­sinä ja niihin voidaan luot­taa. Sijoit­ta­jat säikäh­ti­vät myös Yhdys­val­to­jen uuti­sista ja osake­kurs­sit lähti­vät pudo­tuk­seen, kun presi­dentti haas­toi Yhdys­val­tain keskus­pan­kin FED:n itse­näi­syyttä ja vaati ohjaus­ko­ron laske­mista uhkail­len pankin johta­jaa potkuilla, mutta Trum­pin perään­tyessä puheis­taan tilanne normalisoitui.

– Vaikka talou­den toimi­jat osaksi sopeu­tu­vat epävar­muu­teen, isoilla shokeilla on kuiten­kin aina häntä, eli epävar­muu­den taso jää usein niiden jäljiltä korkeaksi.

EPÄVARMUUDEN ALALAJEILLE OMAT MITTARINSA

Tuot­taak­seen luotet­ta­via ennus­teita talous­tiede pyrkii mittaa­maan kaikki talou­teen vaikut­ta­vat teki­jät, myös epävarmuuden.

– Yksi ylei­sim­min käytet­tyjä mitta­reita on VIX-indeksi, jota on nimi­tetty osake­mark­ki­noi­den pelko­ker­toi­meksi. Mitä isom­mat arvot VIX-indek­sillä on, sen enem­män epävar­muutta on rahoi­tus­mark­ki­noilla, kertoo Labo­ren Juho Koistinen.

VIX kuvaa suur­ten yhdys­val­ta­lais­ten pörs­siyh­tiöi­den osak­kei­den vola­ti­li­teet­tia eli hinta­vaih­te­lun suuruutta.

Geopo­liit­tis­ten yllä­tys­ten vaiku­tuk­sia ei ymmär­retä talous­tie­teessä vielä kovin hyvin.

Kaup­pa­po­li­tii­kan epävar­muus­te­ki­jöitä mittaa TPU-indeksi, joka tänä keväänä on kaup­pa­so­dan uhan takia huidel­lut ennä­tys­lu­ke­missa. Geopo­li­tii­kassa käyte­tään esimer­kiksi GPR-indek­siä. Molem­mat perus­tu­vat siihen, miten usein tietyt epävar­muu­teen liit­ty­vät sanat ja ilmauk­set esiin­ty­vät mediassa, TPU:n tausta-aineis­tona käyte­tään lisäksi muun muassa keskus­pank­kien ja halli­tus­ten talousraportteja.

– Geopo­liit­tis­ten yllä­tys­ten vaiku­tuk­sia ei ymmär­retä talous­tie­teessä vielä kovin hyvin, koska ne voivat olla moni­mut­kai­sia ja epäsuo­ria ja toteu­tua koko­nai­suu­des­saan vasta vuosien viiveellä. Tässä on tutki­joilla paljon tehtä­vää, sanoo Lehmus.

MYÖS MYÖNTEISET YLLÄTYKSET MAHDOLLISIA

Vaikka talous­pu­heessa epävar­muus yleensä esite­tään kiel­tei­senä teki­jänä, asia ei ole näin musta­val­koi­nen, muis­tut­taa Lehmus.

– Tilas­tol­li­sesti ajatel­tuna epävar­muus tarkoit­taa koko toden­nä­köi­syys­ja­kau­maa tietyn tapah­tu­man ympä­rillä. Joskus se epäto­den­nä­köi­nen myön­tei­nen­kin vaih­toehto toteu­tuu. Esimer­kiksi vihreän siir­ty­män inves­toin­teja saate­taan tehdä isom­pina kuin oli ennus­tettu. Tai kun koro­na­ro­kot­teet saatiin valmiiksi nopeam­min kuin uskot­tiin, niin sehän oli talou­del­le­kin hyvin posi­tii­vi­nen uutinen.

Miten nykyi­sen ylipur­sua­van epävar­muu­den kanssa pystyisi parhai­ten elämään? Timo Eklund kertoo, mitä Suomessa hänen mieles­tään tarvittaisiin:

– Pitäisi olla nykyistä enem­män kilpai­lu­ky­kyi­siä tuot­teita vien­tiin, että yrityk­set ja palkan­saa­jat saavat rahaa. Näin saadaan vero­poh­jaa vahvis­tet­tua ja varmis­te­taan pohjois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tio sekä turva­ver­kot, joihin ihmi­set voivat luot­taa. Tätä kautta pääs­tään myös tait­ta­maan julki­sen talou­den velkaantumista.

Joskus se epäto­den­nä­köi­nen myön­tei­nen­kin vaih­toehto toteutuu.

Juho Kois­ti­nen haluaisi nähdä kansain­vä­li­sen talous­jär­jes­tel­män siir­ty­vän vakaam­malle pohjalle.

– Monen­kes­kis­ten insti­tuu­tioi­den teke­mät kaup­pa­so­pi­muk­set, jotka teke­vät inves­toin­nit ennus­tet­ta­viksi, olisi­vat tärkeitä Suomen kaltai­selle, vien­nistä riip­pu­valle pienelle kansan­ta­lou­delle. Mutta eihän tämä viime vuosien kehi­tys ole ollut kovin rohkaisevaa.