Uutinen
UPM Plywoodin tehtaiden luottamushenkilöt kokoontuivat puimaan lakkokevään tapahtumia – ”Ensi kerralla työnantaja ei varmasti sanele meille ehtoja”
UPM Plywoodin ja Teollisuusliiton välisen työriidan jälkipuintiin kokoontuneiden luottamushenkilöiden viesti oli selkeä: historiallisen pitkä lakko oli raskas, mutta yhdisti työyhteisöjä enemmän kuin koskaan.
TÄSTÄ ON KYSE
• Teollisuusliitto ja UPM Plywood Oy sopivat 9.5.2025 yrityskohtaisen työehtosopimuksen neljälle vaneritehtaalle, jotka sijaitsevat Ristiinassa, Savonlinnassa, Joensuussa ja Kouvolassa.
• Keväällä 2024 alkaneet työehtosopimusneuvottelut olivat vaikeat. Sopimuksen tekstit saatiin valmiiksi syksyllä 2024, mutta palkankorotuksista neuvoteltiin kevääseen 2025 asti.
• Teollisuusliitto tavoitteli jäsenilleen palkankorotuksia, jotka ovat linjassa muiden yritysten kanssa sovittujen korotusten kanssa. UPM esitti pienempiä palkankorotuksia.
• Teollisuusliitto vauhditti työehtosopimuksen neuvotteluja lakoilla. Kaikki neljä tehdasta olivat noin kymmenen viikkoa lakossa 3.3.–9.5.2025. Myös helmikuussa oli yksi lakkoviikko.
• Uusi työehtosopimus on voimassa 9.5.2025–31.12.2027. Yrityskohtaisen sopimuksen yksityiskohdat eivät ole julkisia. Työntekijät ovat pitäneet palkankorotuksia kohtuullisina.
UPM Plywoodin tehtaiden luottamushenkiöitä ja aktiiveja kokoontui työehtosopimusneuvotteluiden ja työtaistelun jälkipuintitilaisuuteen Rantasalmen Järvisydämen lomakeskukseen 13.6.
Tilaisuuden avasi Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Katariina Stoor, joka toimi työehtosopimusneuvottelujen pääneuvottelijana. Hän kiitti neljältä tehtaalta lakkoon osallistuneita yli 1 000 työntekijää ja erityisesti lakon ja neuvottelujen onnistumisen kannalta ison työn tehneitä lakkotoimikuntia, neuvottelutiimiä, liiton toimitsijoita ja ammattiosastoja.
– Yksin voi pyytää, mutta yhdessä voimme vaatia. Varmistimme toiminnallamme, että meillä on jatkossakin paikka neuvottelupöydässä, Stoor arvioi.
LAKKOON PÄÄTYMINEN OLI ISO PETTYMYS
Näköalapaikalta lähes kymmenen viikkoa kestäneeseen lakkoon osallistuneet Savonlinnan tehtaan varapääluottamusmies Marjut Loikkanen, Joensuun tehtaan luottamusmies Eero Karttunen, Mikkelin Pelloksen tehtaiden työsuojeluasiamies Tomi Ekholm ja Kouvolan Kalson tehtaan varapääluottamusmies Laura Berg sanoivat, että palkkariidan kärjistyminen lakkoon oli kaikkea muuta kuin haluttiin.
– Vaikka enteet olivat ilmassa, oli lakkoon päätyminen silti iso pettymys – siinä kaikki osapuolet kärsivät joka päivä, Ekholm totesi.
– Kun lakkoon kuitenkin lähdimme, päätimme, että huonoon sopimukseen emme tyydy, Loikkanen lisäsi.
Berg kertoi ihmetelleensä, miten tilanteesta tuli niin vaikea.
– Meillä oli vain halu päästä samalle viivalle muiden alan työntekijöiden kanssa. Sen ei olisi pitänyt olla liikaa vaadittu.
Karttunen aavisti jo lakon alkuvaiheessa, että edessä on pitkä koitos.
– Sanoin ensimmäisellä lakkoviikolla UPM:n Viron tehtaalle töihin lähdössä olevalle esimiehelleni, että nähdään sitten kahden ja puolen kuukauden päästä taas täällä töissä. Ja niinhän siinä lähestulkoon kävi.
LAKKOKAHVIO, WHATSAPP JA SÄHKÖPOSTI OLIVAT KOVASSA KÄYTÖSSÄ
Lakkojärjestelyt käynnistyivät tehtaissa sujuvasti, sillä lakkotoimikunnat oli koottu jo hyvissä ajoin. Ajantasaista tietoa lakossa oleville jaettiin säännöllisesti WhatsAppilla, Teamsilla ja sähköpostilla. Lakkovahtivuoroille ei ketään tarvinnut patistaa. Joensuun ja Mikkelin tehtailla vahtia pidettiin viitenä päivänä viikossa – Savonlinnan ja Kalson tehtailla harvemmin.
– Itse olin vahdissa lähes joka viikko. Jotkut olivat joka viikko, Loikkanen kiitti.
– Kalsossa on niin hyvä järjestäytymisaste, ettei jokapäiväiselle vahtimiselle ollut tarvetta. Lisäksi saimme vahtiapua lakon ulkopuolella olevilta sähköpuolen työntekijöiltä, Berg puolestaan totesi.
Erityisen tärkeiksi kohtaamispaikoiksi kaikilla tehdaspaikkakunnilla osoittautuivat lakkokahviot.
– Kymmenet työntekijät kävivät purkamassa tuntojaan sekä kysymässä neuvoja muun muassa lakkoavustuksiin liittyen. Lisäksi liiton aluetoimitsija Marko Lang vieraili säännöllisesti lakkokahviossa kertomassa, miten neuvotteluissa edistyttiin. Järjestimme myös kaksi makkaranpaistotapahtumaa perheille, Karttunen muisteli.
LIITON TUKI SAI KIITOSTA
Teollisuusliiton toiminnalle nelikko antaa varauksettoman tunnustuksen: Lakkovaroitukset annettiin säntillisesti tekstiviestillä ja mukana oli selkeät ohjeet avustusten hakuun. Liiton pitämien Teams-infojen lisäksi tärkeäksi koettiin liiton edustajien vierailut lakkokahvioissa ja ‑palavereissa.
– Kiva, että liitosta käytiin paikan päällä, emmekä olleet vain oman porukkamme varassa, Berg painotti.
Karttunen ja Ekholm nostivat lisäksi esiin liiton lakkoavustusten merkityksen.
– Työntekijöiden suurin huoli oli taloudellinen pärjääminen. Liiton päätös maksaa lakkoavustusta seitsemältä päivältä vaikutti varmasti siihen, että työntekijöiden rivit pitivät.
Lisäksi luottamushenkilöt kiittelivät monipuolista tukea, jota he saivat muilta ammattiosastoilta eri puolilta Suomea.
– Heti alkuun Savonlinnan Teollisuusliiton ammattiosasto 17 antoi käyttöömme Savonlinnan toimistonsa lakkokahviota varten ja tuki myös rahallisesti myöhemmin, Loikkanen kertoi.
TYÖNANTAJAN VAIKUTUSYRITYKSET ÄRSYTTIVÄT
Jälkipuinnissa otettiin puheeksi myös työnantajan poikkeukselliset vaikuttamisyritykset. Työntekijöihin kohdistui muun muassa puhelukierroksia, joiden tarkoitus oli houkutella lakkoilijat takaisin töihin.
– Itse en saanut puhelua, mutta monia ärsytti ja inhotti, että sellaisia soittoja tehtiin. Meillä oli kuitenkin niin vahva yhteishenki ja hyvä ymmärrys lakon syistä, ettei kukaan palannut töihin soiton jälkeen, Loikkanen arvioi.
Tiesin, että soitto on tulossa, joten osasin varautua siihen.
Berg, Ekholm ja Karttunen saivat esihenkilöiltään puhelun, jonka sävyä he luonnehtivat neutraaliksi.
– Tiesin, että soitto on tulossa, joten osasin varautua siihen. Aika paljon varmasti henkilöstä riippui, miten hän puheluun suhtautui, Ekholm pohti.
”LAKKO KESTI KAUAN, MUTTA TÖIHIN PALATTIIN HYVÄLLÄ FIILIKSELLÄ”
Liiton tekemän jäsenkyselyn mukaan työtaistelun lopputulokseen ollaan pääosin tyytyväisiä. Ekholmin mielestä lakolla saavutettiin se, mitä haettiin: alan keskiarvoa vastaava oikeudenmukainen palkka.
– Yleisesti ottaen sopimusta ei ole käytäväkeskusteluissa moitittu. Toki yksilötasolla palkkaratkaisusta voi olla eri näkemyksiä, hän lisäsi.
Yksilötasolla palkkaratkaisusta voi olla eri näkemyksiä.
Loikkanen sanoi, että työriidasta huolimatta Savonlinnan tehtaalla työt ovat jatkuneet hyvässä hengessä. Myös Berg totesi olevansa ylpeä Kalson tehtaan työntekijöiden yhteishengestä.
– Lakko kesti kauan, mutta töihin palattiin hyvällä fiiliksellä, Berg jatkoi muiden myötäillessä.
LUOTTAMUSTYÖN MERKITYS VAHVISTUI
Vaikka lakkokevät oli raskas, se ei vähentänyt nelikon sitoutumista luottamushenkilötyöhön.
– Päinvastoin – tämä kokemus vahvisti sen, että haluan olla mukana luottamushenkilötyössä jatkossakin, totesi Karttunen, joka on ollut UPM:n palveluksessa syksyllä täydet 30 vuotta ja toimii nyt ensimmäistä kauttaan luottamustehtävässä.
Viitisen vuotta Kalson tehtaalla työskennellyt ja hiljattain varapääluottamusmiehenä aloittanut Berg sanoi, että kokemus oli hänelle erittäin opettavainen.
– Nyt tiedän, miten toimia, jos sama tilanne tulee vielä eteen, Berg totesi.
– Olen ollut luottamushenkilönä pitkään. Tuntui hyvältä huomata, että porukka luottaa – kysyy asioista, ottaa hihasta kiinni ja soittelee, kun on tarvetta, Karttusen tavoin UPM:llä pian kolme vuosikymmentä työskennellyt Loikkanen kiteytti.
Myös UPM:lle töihin vuonna 2011 tulleelle Ekholmille kokemus lakosta luottamushenkilön vinkkelistä oli positiivinen. Lopuksi Karttunen sanoitti kaikkien jälkipuintitilaisuudessa olleiden tuntemukset:
– Sen verran voitettiin, että ensi kerralla työnantaja ei varmasti sanele meille ehtoja, vaan lähtee neuvottelemaan!
LUE MYÖS:
Lakossa UPM Plywoodilla: ”Nyt olisi takaisinmaksun aika” (Tekijä 13.3.2025)
