Uutinen
”Ihmisten tahtotila oli poikkeuksellisen voimakas” – UPM:n vaneritehtailla on palattu arkeen kymmenen viikon lakon jälkeen
UPM Plywoodin työntekijät ovat pitäneet uuden yrityskohtaisen työehtosopimuksen sisältöä kohtuullisena. Neljän tehtaan pääluottamusmiehet kertovat, että työt jatkuvat entiseen malliin, mutta jälkihoidolle on tarvetta pitkän työtaistelun jälkeen.
TIIVISTELMÄ: TÄSTÄ ON KYSE
• Teollisuusliitto ja UPM Plywood Oy sopivat 9.5.2025 yrityskohtaisen työehtosopimuksen neljälle vaneritehtaalle, jotka ovat Ristiinassa, Savonlinnassa, Joensuussa ja Kouvolassa.
• Keväällä 2024 alkaneet työehtosopimusneuvottelut olivat vaikeat. Sopimuksen tekstit saatiin valmiiksi syksyllä 2024, mutta palkankorotuksista neuvoteltiin kevääseen 2025 asti.
• Teollisuusliitto tavoitteli jäsenilleen palkankorotuksia, jotka ovat linjassa muiden yritysten kanssa sovittujen korotusten kanssa. UPM esitti pienempiä palkankorotuksia.
• Teollisuusliitto vauhditti työehtosopimuksen neuvotteluja lakoilla. Kaikki neljä tehdasta olivat noin kymmenen viikkoa lakossa 3.3.–9.5.2025. Myös helmikuussa oli yksi lakkoviikko.
• Uusi työehtosopimus on voimassa 9.5.2025–31.12.2027. Yrityskohtaisen sopimuksen yksityiskohdat eivät ole julkisia. Työntekijät ovat pitäneet palkankorotuksia kohtuullisina.
UPM Plywoodin tehtailla palattiin töihin 10.5.2025 noin kymmenen viikkoa kestäneen lakon jälkeen. Maaliskuun 3. päivä alkanut lakko koski noin tuhatta työntekijää Pelloksen (Ristiina), Joensuun ja Savonlinnan vaneritehtailla sekä Kalson (Kouvola) viilutehtaalla.
Pelloksen tehtaan pääluottamusmies Jonna Pöysti kertoo, että töihin paluu on sujunut pääosin positiivisissa merkeissä. Helmikuun lakkoviikko mukaan lukien lakkopäiviä kertyi kaikkiaan 75.
Monilla työntekijöillä on tarve keskustella työtaistelun tapahtumista, mutta lopputulosta on pidetty kohtuullisena. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen yksityiskohdista on tiedotettu liiton jäsenille, mutta sopimusten sisältö ei ole julkista tietoa.
– Yleisilmapiiri on ihan tyytyväinen, että kannatti olla lakossa, jotta saatiin sopimus tällaiseksi, Pöysti kertoo.
Jälkipuintia liittyy myös moniin käytännön asioihin, kuten lakon alle jääneiden lomien korvaamiseen. Menossa on myös muutosneuvottelut, jotka tuovat oman mausteensa soppaan.
UPM ilmoitti muutosneuvotteluista kesken työtaistelun ja yritti murtaa lakkoa soittelemalla ihmisiä töihin henkilökohtaisia, määräaikaisia palkankorotuksia lupaillen.
– Osa koki yhteydenotot painostuksena. Osa pelkää oman työpaikkansa puolesta ja miettii, vaikuttaako lakkoon osallistuminen, vaikka se ei tietysti saa olla peruste, Pöysti sanoo.
Pääluottamusmieskin on lakossa, mutta edunvalvonta ei voi mennä lakkoon.
Pelloksen tehtaalla on noin 490 työntekijää tuotannossa ja kunnossapidossa. Pääluottamusmiehelle lakko on kiireistä aikaa, sillä ihmisillä on paljon kysymyksiä ja tiedontarve on polttava.
– Pääluottamusmieskin on lakossa, mutta edunvalvonta ei voi mennä lakkoon, Pöysti sanoo.
Työntekijöille kerrottiin sähköpostitse tilanteen kehittymisestä vähintään kerran viikossa. Lakkotoimistolla ja tapahtumissa työntekijät pääsivät keskustelemaan kollegoiden ja liiton edustajien kanssa. Esimerkiksi letunpaistotapahtumassa kävi sata henkeä.
– Liiton toimitsijat pääsivät hyvin vierailemaan lakkotoimistolla ja keskustelemaan kasvotusten. Se näytti ihmisille, että liitto ei ole vain toimisto Hakaniemessä, Pöysti kertoo.
Keskusteluja käytiin myös WhatsApp-ryhmissä ja videokokouksissa.
– Viestinnästä on tullut tosi positiivista palautetta. Ihmiset eivät kokeneet jäävänsä pimentoon.
Työntekijät olivat valmiita taistelemaan säällisten palkankorotusten puolesta. Myös työnantajan osoittama asenne lujitti lakkoselkärankaa.
– Työtekijät ovat kokeneet, että työnantaja ei arvosta heitä. On ollut tosi kylmää johtamista, Pöysti kertoo.
Pitkätkin lakot loppuvat aikanaan. Pöysti kertoo, että lakon aikana tasaisesti muistuteltiin, että lakon jälkeen koittaa taas arki ja yhteistoiminnan pitää jatkua työpaikalla.
– Aikaa menee, että haavat arpeutuvat, mutta uskoisin, että suurin osa ymmärtää, että asiat ovat asioita ja ihmiset ihmisiä, Pöysti sanoo.
TYÖT NORMAALISTI KÄYNTIIN
Kalson tehtaan pääluottamusmies Henri Paukkunen kertoo, että töihin paluu on ollut sulavaa. Tehtaalla on tuotannossa ja kunnossapidossa noin 70 työntekijää.
– Porukalla on hyvät fiilikset. Ei olla enää katsottu taaksepäin, vaan laitettu normaalisti työt käyntiin, Paukkunen kertoo.
Lakon aikana työntekijöiden päättäväisyys korostui, ja lakonmurtoyritykset saatiin torjuttua.
– Työnantajan yhteydenotot aiheuttivat hämmennystä ja osa koki ne painostavina. Kukaan ei kuitenkaan mennyt töihin.
Henki oli työntekijöillä sellainen, ettei aleta perääntymään.
Asialliset palkankorotukset olivat selkeä tavoite, josta työntekijäpuoli piti vankasti kiinni.
– UPM yritti hakea kilpailuetua palkoista. Henki oli työntekijöillä sellainen, ettei aleta perääntymään. Viime kerralla otettiin pahasti takkiin kolmivuotisessa sopimuksessa. Ei haluttu toistaa sitä.
Paukkunen arvioi, että tiivis viestintä oli keskeinen tekijä lakkorintaman yhtenäisyydessä. Kun kaikilla oli tiedossa mitä tavoitellaan ja mitä työnantaja tarjoaa, tilanne oli selkeä.
– Liiton tuki ollut kova ja iso juttu meille. Ei oltu missään vaiheessa yksin ja saatiin tuki, mikä tarvittiin.
Vaikka työt jatkuvat normaaliin tapaan, Paukkunen toivoo, että pitkittyneet neuvottelut perataan läpi ja otetaan oppi tuleviin neuvotteluihin.
– Istuttaisiin alas neuvotteluryhmien kesken ja katsottaisiin, missä meni pieleen. Koen tärkeänä, että jutellaan asiat halki.
OMISTA EDUISTA PITÄÄ TAISTELLA
Joensuun tehtaan pääluottamusmies Ari Jormanainen kertoo, että työntekijät ovat ottaneet sopimusratkaisun vastaan rauhallisesti. Tehtaalla on työntekijöitä noin 180.
– Isompaa polemiikkia ei ole ollut. Jotkut olisivat vielä halunneet jatkaa taistelua, mutta tilanteeseen nähden palkkaratkaisua on pidetty asiallisena. Omastakin mielestäni ratkaisu on sellainen, että tämän kanssa pystyy tulemaan toimeen kolme vuotta, Jormanainen kertoo.
Myös Joensuussa on koettu, että tiivis viestintä kaikkien toimijoiden kesken oli tärkeää pitkän lakon aikana. Alussa oli paljon kysymyksiä lakkoavustuksiin liittyen, myöhemmin neuvottelujen tilanne oli kysymys numero yksi.
– Kerran tai kahdesti viikossa lähetin työntekijöille viestiä, vaikkei olisi ollut uutta kerrottavaa, Jormanainen kertoo.
Tilanne pysyi rauhallisena lakon aikana, mutta joitain kertoja oli tarvetta oikoa liikkeellä ollutta tietoa.
– Kun huhuilta saa siivet poikki heti alkuun, tilanne rauhoittuu nopeasti.
Normaalit päivittäiset toiminnot jatkuvat kuten ennenkin.
Rauhallisuutta tuki myös selkeä yhteinen tavoite: alalle muodostuneen linjan mukaiset palkankorotukset.
– Kaikilla oli ymmärrys, että ei voida olla UPM:llä pienimmän palkkaratkaisun tekijä. Eduista pitää taistella, Jormanainen kertoo.
Tehtaalla arki on pyörähtänyt käyntiin vanhasta muistista.
– Töissä ollaan, ja sopimus on saatu. Normaalit päivittäiset toiminnot jatkuvat kuten ennenkin.
Pitkäksi venyneestä väännöstä on kuitenkin syytä ottaa oppia tulevaisuutta varten.
– Siinä on keskustelun paikka työnantajan kanssa, mikä on perimmäinen syy, että näin pitkään meni neuvotteluissa.
SOPIMUS KORJAA OSTOVOIMAA
Savonlinnan tehtaan pääluottamusmies ja Teollisuusliiton puutuotesektorin johtokunnan puheenjohtaja Kimmo Natunen kertoo, että pääluottamusmiehen näkökulmasta kymmenen viikon lakko oli hektistä aikaa.
– Tapahtumia on ollut: mielenosoitus, työnantajan lakonmurtamisyrityksiä ja välillä on yritetty neuvotella ja sovitella. Onneksi lopulta saatiin tämäkin pitkittynyt taistelu päätökseen, Natunen sanoo.
Myös Savonlinnassa uuden työehtosopimuksen sisältö on otettu vastaan rauhallisesti.
– Meillä on ollut suhteellisen neutraali tunnelma. On makusteltu sopimuksen sisältöä. Suuria tunteita ei ole ollut kumpaankaan suuntaan. Eihän tässä saavutettu kaikkea, mitä on haluttu, mutta ratkaisu korjaa kohtuullisesti ostovoimaa, Natunen sanoo.
Jäsenistön keskuudessa oli yksimielisyys, ettei neuvottelujen aikana aiemmin tulleita palkankorotustarjouksia voinut ottaa vastaan.
– Saamamme palkkatarjoukset poikkesivat niin paljon mekaaniseen metsäteollisuuteen syntyneestä linjasta, ettei niitä pystynyt missään tapauksessa hyväksymään.
Kaikkien pitää pystyä oppimaan, miten jatkossa pystytään hoitamaan asiat paremmin.
Työntekijöiden keskuudessa käydyistä keskusteluista huokui yhteinen ajatus, että alan linjan mukaiset korotukset kuuluvat myös vaneritehtaiden työntekijöille.
– Tällä kierroksella ihmisten tahtotila oli poikkeuksellisen voimakas. Se on ymmärrettävää, kun hinnat ovat nousseet. Jossain vaiheessa palkan pitää korvata nousua.
Natunen pohtii, että pitkä kamppailu jättää jälkensä yhteistoimintaan. Paljon on kiinni siitä, miten jälkihoito saadaan hoidettua.
– Kaikkien pitää pystyä oppimaan, miten jatkossa pystytään hoitamaan asiat paremmin.
Menneestä kannattaa ottaa oppi mukaan, mutta katse on hyvä pitää suunnattuna eteenpäin.
– Liian pitkäksi aikaa ei kannata jäädä murehtimaan. Sopimukset syntyvät joskus helpommin ja joskus vaikeammin. Toivottavasti jatkossa syntyisivät helpommin.
VOIMA TULEE JÄSENISTÖSTÄ
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toteaa, että UPM on esiintynyt työmarkkinoilla usein häirikön roolissa. Pitkä taisto nähtiin myös vuonna 2022, kun UPM:n ja Paperiliiton välisessä työtaistelussa tarvittiin 112 päivän lakko.
– UPM painii omassa sarjassaan näissä asioissa. Onneksi tämän kaltainen toiminta ei ole valtavasti levinnyt työmarkkinoille, Lehtonen sanoo.
UPM Plywoodin työriidassa Teollisuusliitto haki jäsenilleen kohtuullisia palkankorotuksia, jotka ovat alalle muodostuneen linjan mukaisia.
– Alusta asti oli selvää, mitä tavoitellaan. Ei haettu mitään ekstraa, vaan sama mitä muuallekin. Kyse oli työnantajan periaatteesta, että ei yksinkertaisesti halua taipua, Lehtonen sanoo.
Vain sillä, että meillä on järjestäytyneet työntekijät, pystymme antamaan vastavoiman.
UPM yritti murtaa lakkoa ilmoittamalla muutosneuvotteluista ja houkuttelemalla ihmisiä töihin henkilökohtaisilla määräaikaisilla palkankorotuksilla. Lakkorintama oli kuitenkin tiivis.
– Ammattiliitto osoitti taas kerran olemassaolonsa tärkeyden. Vain sillä, että meillä on järjestäytyneet työntekijät, pystymme antamaan vastavoiman.
Julkisissa keskusteluissa ja sosiaalisen median huuteluissa on nähty monenlaisia kantoja vaneritehtaiden lakkoon liittyen. Lehtonen kannustaa jättämään asiattomuudet omaan arvoonsa, sillä työntekijäpuoli on toiminut lakien mukaisesti ja asiallisesti.
– Valtavat kiitokset heille, jotka jaksoivat lakkorintamassa ja vastustivat työnantajan linjaa. Erityisen iso kiitos pääluottamusmiehille, jotka saivat porukat pysymään mukana ja esiintyivät ensiluokkaisesti.
Vaneritehtaiden työtaistelu toi järjestäytyneiden työntekijöiden voiman näkyviin.
– Kun meitä haastetaan, otamme haasteen vastaan ja pidämme omiemme puolta. Tämä taistelu on osa työmarkkinahistoriaa, ja toivottavasti se myös jää historiaan, eikä uusintaa tarvita, Lehtonen sanoo.
LUE MYÖS:
Lakossa UPM Plywoodilla: ”Nyt olisi takaisinmaksun aika” (Tekijä 13.3.2025)
