Tekno­lo­gia, väes­tö­ra­kenne ja ilmasto muut­tu­vat – työsuo­jelu kohtaa uuden­lai­sia haas­teita, uusi raportti sanoo

Tekno­lo­gia tuot­taa työtur­val­li­suutta paran­ta­via inno­vaa­tioita, mutta voi aiheut­taa myös uusia työsuo­je­luon­gel­mia ratkot­ta­vaksi. Väes­tö­ra­ken­teen muutos vähen­tää nuor­ten työn­te­ki­jöi­den osuutta työvoi­masta ja kasvat­taa ikään­ty­nei­den osuutta; myös maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den osuus kasvaa. Ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa työtur­val­li­suu­teen sekä suoraan sääolo­jen kautta että erilai­sin heijastevaikutuksin.

Teol­li­suu­den palkan­saa­jien (TP) raportti Turval­lista työtä – työsuo­jelu tekno­lo­gian, ilmas­ton ja väes­tö­ra­ken­teen muut­tuessa pyrkii herät­tä­mään keskus­te­lua työelä­män murrok­sen vaiku­tuk­sesta työsuo­je­luun. Sen kirjoit­ti­vat terveys­tie­teen mais­teri Hanna Nurmi ja terveys­tie­teen tohtori Lauri Kokki­nen, jotka toimi­vat tutki­joina Tampe­reen yliopis­tossa. Heidän analyy­sinsa perus­tuu aiem­paan tutki­mus­tie­toon, työtur­val­li­suutta ja työsuo­je­lua koske­viin raport­tei­hin sekä yrityshaastatteluihin.

TEKNOLOGIA HELPOTTAA TYÖTÄ MUTTA VOI LISÄTÄ PSYKOSOSIAALISTA KUORMITUSTA

Tekni­nen kehi­tys on keven­tä­nyt ihmi­sen työkuor­maa, kun fyysi­sesti raskaita töitä on auto­ma­ti­soitu. Myös ajat­te­luun perus­tu­vista kogni­tii­vi­sista työteh­tä­vistä osa on siir­retty koko­naan teko­ä­lyn tai muun tekno­lo­gian hoidet­ta­viksi, ja osassa tekno­lo­gia toimii ihmi­sen apuna ja tukena. Kehi­tyk­sen kään­tö­puoli on, että kun työ muut­tuu vähem­män fyysi­seksi ja siihen kuuluu enem­män istu­mista, tuki- ja liikun­tae­lin­vai­vat saat­ta­vat yleis­tyä, TP:n rapor­tissa ennustetaan.

Inhi­mil­li­nen vuoro­vai­ku­tus koneen tai teko­ä­lyn kanssa saat­taa tutki­mus­ten mukaan lisätä työn­te­ki­jöi­den stressiä.

Digi­taa­lis­ten järjes­tel­mien laaja käyttö voi lisätä kuor­mi­tusta. Työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­nen ei aina pysy tekno­lo­gian perässä, ja jotkin järjes­tel­mät ovat huomat­ta­van moni­mut­kai­sia eivätkä kovin käyt­tä­jäys­tä­väl­li­siä. Inhi­mil­li­nen vuoro­vai­ku­tus koneen tai teko­ä­lyn kanssa saat­taa tutki­mus­ten mukaan lisätä työn­te­ki­jöi­den stres­siä. Erilai­set seuran­ta­jär­jes­tel­mät tai päälle puet­ta­vat älyvaat­teet vähen­tä­vät työn riskejä, mutta voivat olla yksi­tyi­syy­den­suo­jan kannalta ongelmallisia.

Työn­te­ki­jöi­den välillä on suuria eroja siinä, miten hyvin he pysty­vät omak­su­maan uusia tekni­siä taitoja. Siksi työn­te­ki­jät on syytä ottaa mukaan järjes­tel­mien suun­nit­te­luun ja käyt­töön­ot­toon sekä varmis­taa mahdol­li­suus koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen jatku­vaan kehittämiseen.

ETÄTYÖ, ALUSTATYÖ JA EPÄTYYPILLISET TYÖT LISÄÄNTYVÄT

Tekno­lo­gia on myös vauh­dit­ta­nut etätyön ja alus­ta­työn yleis­ty­mistä, raportti kertoo.

Etätyö lisää työn auto­no­mi­suutta ja jous­ta­vuutta ja on taval­lista eten­kin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä. Työter­veys­lai­tok­sen kyse­lyssä vuonna 2022 suurin osa työn­te­ki­jöistä oli tyyty­väi­siä etätyö­mah­dol­li­suu­desta ja koki sen paran­ta­neen työnsä sujuvuutta.

Etätyö kuiten­kin hämär­tää helposti työn ja vapaa-ajan rajaa. Yhtei­söl­li­syy­den koke­mus kärsii, kun kolle­goita näkee harvem­min, ja ergo­no­miasta huoleh­ti­mi­nen jää usein työn­tekijän omalle vastuulle. Työnan­ta­jan tulee­kin huoleh­tia siitä, että työai­ka­käy­tän­nöt ja ergo­no­mia­rat­kai­sut ovat etätyön­te­ki­jällä asianmukaisia.

Digi­taa­lis­ten alus­to­jen kehit­tä­mi­nen on luonut mahdol­li­suuk­sia alus­ta­työlle, josta esimerk­kejä ovat tava­roi­den myymi­nen alus­toilla, kuriiri- ja taksi­pal­ve­lut. Alus­ta­työn ongel­mina ovat tulo­jen pienuus ja epävar­muus, pitkiksi veny­vät työajat sekä se, että työn­te­ki­jät luoki­tel­laan usein itse­näi­siksi yrit­tä­jiksi ja heiltä puut­tu­vat työsuh­teen edut, kuten sairaus­lo­mat ja terveysvakuutukset.

Digi­ta­li­saa­tio on ylipää­tään lisän­nyt kaik­kia epätyy­pil­li­siä työsuh­teita, kuten osa-aikaista ja määrä­ai­kaista työtä, vuokra­työtä ja itsensä työl­lis­tä­mistä., rapor­tin kirjoit­ta­jat näkevät.

VÄKI VANHENEE JA MAAHANMUUTTO KASVAA – TYÖELÄMÄ MONINAISTUU

Suomen väes­tö­ra­ken­teen muutos heijas­tuu luon­nol­li­sesti työelä­mään­kin. Maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten ja ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den osuus työvoi­masta kasvaa, mutta työmark­ki­noille tule­vat nuoret ikäluo­kat ovat pieniä, TP:n raportti kertoo.

Iäkkäillä työn­te­ki­jöillä on koke­musta ja osaa­mista mutta myös iän tuomia haas­teita. Fyysi­nen toimin­ta­kyky heiken­tyy ja kogni­tii­vi­set taidot hidas­tu­vat. Työnan­ta­jien onkin syytä tarjota ikään­ty­neille työn­te­ki­jöille mahdol­li­suuk­sien mukaan esimer­kiksi työai­ka­jous­toja ja osa-aika­työtä. Näin voidaan tukea heidän työuriensa piden­tä­mistä. Työpai­kalla saate­taan tarvita myös toimen­pi­teitä ikäsyr­jin­nän vähentämiseksi.

Nuor­ten työn­te­ki­jöi­den jaksa­mi­nen on työelä­mässä iso huole­naihe. Henki­nen oireilu näkyy jo opis­ke­luai­kana. Osa nuorista pelkää työelä­män kuor­mit­ta­vuutta, kokee epävar­muutta ja epäi­lee työllistymismahdollisuuksiaan.

Nuor­ten työn­te­ki­jöi­den jaksa­mi­nen on työelä­mässä iso huole­naihe. Henki­nen oireilu näkyy jo opiskeluaikana.

Työta­pa­tur­mia ja louk­kaan­tu­mi­sia sattuu nuorille enem­män kuin koke­neem­mille työn­te­ki­jöille. Työnan­ta­jan vastuu työhön pereh­dyt­tä­mi­sestä koros­tuu nuor­ten kohdalla. Vuoro­vai­ku­tuk­seen nojaava pereh­dy­tys, johon esihen­kilö aktii­vi­sesti osal­lis­tuu, ja hyvä johta­mi­nen voivat osal­taan ehkäistä nuor­ten työuupumusta.

Monien maahan­muut­ta­ja­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den ongel­mana ovat puut­teet kieli­tai­dossa ja koulu­tuk­sessa. He saat­ta­vat päätyä fyysi­sesti ja henki­sesti kulut­ta­viin, mahdol­li­sesti myös tapa­turma-alttii­siin töihin. Myös erilais­ten kult­tuu­ris­ten normien törmää­mi­nen aiheut­taa haas­teita työpai­koilla, ja suvait­se­mat­to­mat asen­teet voivat johtaa konflik­tei­hin. Toisaalta työyh­tei­sön moni­muo­toi­suus voi lisätä inno­va­tii­vi­suutta sekä tukea orga­ni­saa­tion kansain­vä­lis­ty­mistä. Työnan­ta­jien on tuet­tava moni­muo­toi­suutta, ja kuten nuorille työn­te­ki­jöille, myös maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille hyvin hoidettu työhön pereh­dy­tys on erityi­sen tärkeää, raportti painottaa.

KUUMUUTTA, ALLERGIOITA, TAUTEJA SEKÄ VIHREÄN SIIRTYMÄN TÖITÄ

Ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa työtur­val­li­suu­teen lukui­sin tavoin. Osa vaiku­tuk­sista on suoria. Esimer­kiksi keski­läm­pö­ti­lo­jen nousu voi kesällä aiheut­taa kovia helteitä ja lämpö­kuor­mi­tusta, joka varsin­kin suorit­ta­vassa työssä on terveys­riski. Talvella ilmas­ton­muu­tok­sen takia lämpö­ti­lat heit­te­le­vät nollan molem­min puolin yhä isom­massa osassa Suomea, mikä lisää liukas­tu­mis­ten toden­nä­köi­syyttä, rapor­tissa arvellaan.

Epäsuo­riin vaiku­tuk­siin kuulu­vat vaik­kapa se, että siite­pö­ly­al­ler­giat voivat yleis­tyä ja muut­tua vaka­vam­miksi, kun siite­pö­ly­kausi pite­nee ja Suomen luon­toon tulee uusia kasveja. Vekto­ri­vä­lit­tei­set taudit eli zoonoo­sit ovat bakteeri‑, virus- ja lois­tau­teja, jotka tart­tu­vat ihmi­siin esimer­kiksi hyttys­ten tai puutiais­ten kautta. Zoonoo­sei­hin kuulu­vat muun muassa Lymen borre­lioosi ja puutiai­sai­vo­tu­leh­dus. Vesie­pi­de­mioi­den, kuten kampy­lo­bak­teeri- ja noro­vi­rusin­fek­tioi­den, usko­taan yleis­ty­vän ilmas­ton­muu­tok­sen myötä, kun vesis­töt lämpe­ne­vät, sade­mää­rät kasva­vat ja tulvia on enemmän.

Vihreä siir­tymä vaikut­taa perin­tei­siin toimia­loi­hin ja voi synnyt­tää uusia­kin aloja, esimer­kiksi uusiu­tu­vaan ener­gi­aan liit­ty­viä. Kier­to­ta­lous on yksi vihreän siir­ty­män keskei­siä tavoit­teita, mutta mate­ri­aa­lien kier­rä­tyk­seen kuten muihin­kin vihrei­siin töihin kuuluu myös turval­li­suus­ris­kejä. Niitä voi ehkäistä haital­lis­ten ainei­den vält­tä­mi­sellä, tuote­suun­nit­te­lulla ja työpro­ses­sien riskienhallinnalla.

ILMASTONMUUTOS YRITYKSILLE VAIKEIMMIN HAHMOTETTAVA MUUTOSVOIMA

Rapor­tin kirjoit­ta­jat haas­tat­te­li­vat neljää suoma­lais­yri­tystä, jotka edus­ti­vat logis­tiikka-alaa, tieto­tek­nii­kan palve­lua­laa, tekno­lo­gia­teol­li­suutta ja pape­ria­laa. Tarkoi­tus oli selvit­tää, miten eri aloilla ja eriko­koi­sissa yrityk­sissä työelä­män muutos nähdään ja miten siihen on varauduttu.

Haas­tat­te­lu­jen perus­teella yrityk­set hahmot­ta­vat tekno­lo­gian ja väes­tö­ra­ken­teen muutok­sen merki­tyk­sen työn­teolle ja työsuo­je­lulle. Näihin on jo osit­tain varau­duttu enna­koi­vasti. Ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tus­ten tunnis­ta­mi­nen oli selvästi vaikeampaa.

Hanna Nurmi ja Lauri Kokki­nen suosit­ta­vat rapor­tin havain­to­jen pohjalta muuta­maa työsuo­je­lu­toi­men­pi­dettä, jotka vastaa­vat enna­koi­vasti työn muutok­seen: Etätyölle on luotava yhtei­set käytän­nöt. Psyko­so­si­aa­li­nen kuor­mi­tus on tunnis­tet­tava ja saatava hallin­taan, kuten työn fyysi­set­kin riskit. Ihmis­läh­töi­nen enna­kointi on otet­tava työsuo­je­lun lähtö­koh­daksi. Esihen­ki­lö­työtä tulee arvos­taa anta­malla esihen­ki­löille selkeä toimen­kuva, kohtuul­li­nen määrä alai­sia ja tarvit­tava koulu­tus. Julki­sen vallan pitää edis­tää yrit­tä­jien työtur­val­li­suus­käy­tän­töjä kohti samaa tasoa kuin palkansaajilla.