Teknologia, väestörakenne ja ilmasto muuttuvat – työsuojelu kohtaa uudenlaisia haasteita, uusi raportti sanoo

Teknolo­gia tuot­taa työ­tur­val­lisu­ut­ta paran­tavia inno­vaa­tioi­ta, mut­ta voi aiheut­taa myös uusia työ­suo­jelu­on­gelmia ratkot­tavak­si. Väestörak­en­teen muu­tos vähen­tää nuorten työn­tek­i­jöi­den osu­ut­ta työvoimas­ta ja kas­vat­taa ikään­tynei­den osu­ut­ta; myös maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten työn­tek­i­jöi­den osu­us kas­vaa. Ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa työ­tur­val­lisu­u­teen sekä suo­raan sääolo­jen kaut­ta että eri­laisin hei­jaste­vaiku­tuksin.

Teol­lisu­u­den palka­nsaa­jien (TP) raport­ti Tur­val­lista työtä – työ­suo­jelu teknolo­gian, ilmas­ton ja väestörak­en­teen muuttues­sa pyrkii herät­tämään keskustelua työelämän mur­roksen vaiku­tuk­ses­ta työ­suo­jelu­un. Sen kir­joit­ti­vat ter­veysti­eteen mais­teri Han­na Nur­mi ja ter­veysti­eteen tohtori Lau­ri Kokki­nen, jot­ka toimi­vat tutk­i­joina Tam­pereen yliopis­tossa. Hei­dän ana­lyysin­sa perus­tuu aiem­paan tutkimusti­etoon, työ­tur­val­lisu­ut­ta ja työ­suo­jelua koske­vi­in raport­tei­hin sekä yri­tyshaas­tat­telui­hin.

TEKNOLOGIA HELPOTTAA TYÖTÄ MUTTA VOI LISÄTÄ PSYKOSOSIAALISTA KUORMITUSTA

Tekni­nen kehi­tys on keven­tänyt ihmisen työkuor­maa, kun fyy­sis­es­ti raskai­ta töitä on automa­ti­soitu. Myös ajat­telu­un perus­tu­vista kog­ni­ti­ivi­sista työte­htävistä osa on siir­ret­ty kokon­aan tekoä­lyn tai muun teknolo­gian hoidet­taviksi, ja osas­sa teknolo­gia toimii ihmisen apuna ja tuke­na. Kehi­tyk­sen kään­töpuoli on, että kun työ muut­tuu vähem­män fyy­sisek­si ja siihen kuu­luu enem­män istu­mista, tuki- ja liikun­taelin­vai­vat saat­ta­vat yleistyä, TP:n rapor­tis­sa ennuste­taan.

Inhimilli­nen vuorovaiku­tus koneen tai tekoä­lyn kanssa saat­taa tutkimusten mukaan lisätä työn­tek­i­jöi­den stres­siä.

Dig­i­taal­is­ten jär­jestelmien laa­ja käyt­tö voi lisätä kuor­mi­tus­ta. Työn­tek­i­jöi­den osaami­nen ei aina pysy teknolo­gian perässä, ja jotkin jär­jestelmät ovat huo­mat­ta­van mon­imutkaisia eivätkä kovin käyt­täjäys­täväl­lisiä. Inhimilli­nen vuorovaiku­tus koneen tai tekoä­lyn kanssa saat­taa tutkimusten mukaan lisätä työn­tek­i­jöi­den stres­siä. Eri­laiset seu­ran­ta­jär­jestelmät tai päälle puet­ta­vat äly­vaat­teet vähen­tävät työn riske­jä, mut­ta voivat olla yksi­ty­isyy­den­suo­jan kannal­ta ongel­mallisia.

Työn­tek­i­jöi­den välil­lä on suuria ero­ja siinä, miten hyvin he pystyvät omak­sumaan uusia teknisiä taito­ja. Sik­si työn­tek­i­jät on syytä ottaa mukaan jär­jestelmien suun­nit­telu­un ja käyt­töönot­toon sekä varmis­taa mah­dol­lisu­us koulu­tuk­seen ja osaamisen jatku­vaan kehit­tämiseen.

ETÄTYÖ, ALUSTATYÖ JA EPÄTYYPILLISET TYÖT LISÄÄNTYVÄT

Teknolo­gia on myös vauhdit­tanut etä­työn ja alus­tatyön yleistymistä, raport­ti ker­too.

Etä­työ lisää työn autonomisu­ut­ta ja jous­tavu­ut­ta ja on taval­lista etenkin asiantun­ti­jate­htävis­sä. Työter­veyslaitok­sen kyselyssä vuon­na 2022 suurin osa työn­tek­i­jöistä oli tyy­tyväisiä etä­työmah­dol­lisu­ud­es­ta ja koki sen paran­ta­neen työn­sä suju­vu­ut­ta.

Etä­työ kuitenkin hämärtää hel­posti työn ja vapaa-ajan rajaa. Yhteisöl­lisyy­den koke­mus kär­sii, kun kol­le­goi­ta näkee harvem­min, ja ergono­mi­as­ta huole­htimi­nen jää usein työn­tek­i­jän oma­lle vas­tu­ulle. Työ­nan­ta­jan tuleekin huole­htia siitä, että työaikakäytän­nöt ja ergono­mi­aratkaisut ovat etä­työn­tek­i­jäl­lä asian­mukaisia.

Dig­i­taal­is­ten alus­to­jen kehit­tämi­nen on luonut mah­dol­lisuuk­sia alus­tatyölle, jos­ta esimerkke­jä ovat tavaroiden myymi­nen alus­toil­la, kuri­iri- ja tak­si­palve­lut. Alus­tatyön ongelmi­na ovat tulo­jen pienu­us ja epä­var­muus, pitkik­si venyvät työa­jat sekä se, että työn­tek­i­jät luokitel­laan usein itsenäisik­si yrit­täjik­si ja heiltä puut­tuvat työ­suh­teen edut, kuten sairaus­lo­mat ja ter­veysvaku­u­tuk­set.

Dig­i­tal­isaa­tio on ylipäätään lisän­nyt kaikkia epä­tyyp­il­lisiä työ­suhtei­ta, kuten osa-aikaista ja määräaikaista työtä, vuokratyötä ja itsen­sä työl­listämistä., raportin kir­joit­ta­jat näkevät.

VÄKI VANHENEE JA MAAHANMUUTTO KASVAA – TYÖELÄMÄ MONINAISTUU

Suomen väestörak­en­teen muu­tos hei­jas­tuu luon­nol­lis­es­ti työelämäänkin. Maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten ja ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den osu­us työvoimas­ta kas­vaa, mut­ta työ­markki­noille tule­vat nuoret ikälu­okat ovat pieniä, TP:n raport­ti ker­too.

Iäkkäil­lä työn­tek­i­jöil­lä on koke­mus­ta ja osaamista mut­ta myös iän tuo­mia haastei­ta. Fyysi­nen toim­intakyky heiken­tyy ja kog­ni­ti­iviset taidot hidas­tu­vat. Työ­nan­ta­jien onkin syytä tar­jo­ta ikään­tyneille työn­tek­i­jöille mah­dol­lisuuk­sien mukaan esimerkik­si työaika­jous­to­ja ja osa-aikatyötä. Näin voidaan tukea hei­dän työurien­sa piden­tämistä. Työ­paikalla saate­taan tarvi­ta myös toimen­piteitä ikäsyr­jin­nän vähen­tämisek­si.

Nuorten työn­tek­i­jöi­den jak­sami­nen on työelämässä iso huole­nai­he. Henk­i­nen oireilu näkyy jo opiskelu­aikana. Osa nuorista pelkää työelämän kuor­mit­tavu­ut­ta, kokee epä­var­muut­ta ja epäilee työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­aan.

Nuorten työn­tek­i­jöi­den jak­sami­nen on työelämässä iso huole­nai­he. Henk­i­nen oireilu näkyy jo opiskelu­aikana.

Työ­ta­p­atur­mia ja loukkaan­tu­misia sat­tuu nuo­rille enem­män kuin koke­neem­mille työn­tek­i­jöille. Työ­nan­ta­jan vas­tuu työhön pere­hdyt­tämis­es­tä koros­tuu nuorten kohdal­la. Vuorovaiku­tuk­seen nojaa­va pere­hdy­tys, johon esi­henkilö akti­ivis­es­ti osal­lis­tuu, ja hyvä joht­a­mi­nen voivat osaltaan ehkäistä nuorten työu­upumus­ta.

Monien maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten työn­tek­i­jöi­den ongel­mana ovat puut­teet kieli­tai­dos­sa ja koulu­tuk­ses­sa. He saat­ta­vat pää­tyä fyy­sis­es­ti ja henkises­ti kulut­tavi­in, mah­dol­lis­es­ti myös tap­atur­ma-alt­ti­isi­in töi­hin. Myös eri­lais­ten kult­tuuris­ten normien tör­määmi­nen aiheut­taa haastei­ta työ­paikoil­la, ja suvait­se­mat­tomat asen­teet voivat johtaa kon­flik­tei­hin. Toisaal­ta työy­hteisön mon­imuo­toisu­us voi lisätä inno­vati­ivi­su­ut­ta sekä tukea organ­isaa­tion kan­sain­välistymistä. Työ­nan­ta­jien on tuet­ta­va mon­imuo­toisu­ut­ta, ja kuten nuo­rille työn­tek­i­jöille, myös maa­han­muut­ta­jataus­taisille hyvin hoidet­tu työhön pere­hdy­tys on eri­tyisen tärkeää, raport­ti pain­ot­taa.

KUUMUUTTA, ALLERGIOITA, TAUTEJA SEKÄ VIHREÄN SIIRTYMÄN TÖITÄ

Ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa työ­tur­val­lisu­u­teen lukuisin tavoin. Osa vaiku­tuk­sista on suo­ria. Esimerkik­si keskiläm­pötilo­jen nousu voi kesäl­lä aiheut­taa kovia hel­teitä ja läm­pökuor­mi­tus­ta, joka varsinkin suorit­tavas­sa työssä on ter­veysris­ki. Talvel­la ilmas­ton­muu­tok­sen takia läm­pöti­lat heit­televät nol­lan molem­min puolin yhä isom­mas­sa osas­sa Suomea, mikä lisää liukas­tu­mis­ten toden­näköisyyt­tä, rapor­tis­sa arvel­laan.

Epä­suori­in vaiku­tuk­si­in kuu­lu­vat vaikka­pa se, että siitepölyal­ler­giat voivat yleistyä ja muut­tua vakavam­mik­si, kun siitepö­lykausi pite­nee ja Suomen luon­toon tulee uusia kasve­ja. Vek­torivälit­teiset tau­dit eli zoonoosit ovat bakteeri‑, virus- ja lois­taute­ja, jot­ka tart­tuvat ihmisi­in esimerkik­si hyt­tys­ten tai puu­ti­ais­ten kaut­ta. Zoonoo­sei­hin kuu­lu­vat muun muas­sa Lymen bor­re­lioosi ja puu­ti­ai­saiv­o­tule­hdus. Vesiepi­demioiden, kuten kampy­lobak­teeri- ja norovirus­in­fek­tioiden, usko­taan yleistyvän ilmas­ton­muu­tok­sen myötä, kun vesistöt läm­penevät, sademäärät kas­va­vat ja tul­via on enem­män.

Vihreä siir­tymä vaikut­taa per­in­teisi­in toimi­aloi­hin ja voi syn­nyt­tää uusi­akin alo­ja, esimerkik­si uusi­u­tu­vaan ener­giaan liit­tyviä. Kier­to­talous on yksi vihreän siir­tymän keskeisiä tavoit­tei­ta, mut­ta mate­ri­aalien kier­rä­tyk­seen kuten mui­hinkin vihreisi­in töi­hin kuu­luu myös tur­val­lisu­us­riske­jä. Niitä voi ehkäistä haitallis­ten ainei­den vält­tämisel­lä, tuote­su­un­nit­telul­la ja työpros­essien riskien­hallinnal­la.

ILMASTONMUUTOS YRITYKSILLE VAIKEIMMIN HAHMOTETTAVA MUUTOSVOIMA

Raportin kir­joit­ta­jat haas­tat­te­liv­at neljää suo­ma­laisyri­tys­tä, jot­ka edus­ti­vat logis­ti­ik­ka-alaa, tietotekni­ikan palvelu­alaa, teknolo­gia­te­ol­lisu­ut­ta ja pape­ri­alaa. Tarkoi­tus oli selvit­tää, miten eri aloil­la ja erikokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä työelämän muu­tos nähdään ja miten siihen on varaudut­tu.

Haas­tat­telu­jen perus­teel­la yri­tyk­set hah­mot­ta­vat teknolo­gian ja väestörak­en­teen muu­tok­sen merk­i­tyk­sen työn­te­olle ja työ­suo­jelulle. Näi­hin on jo osit­tain varaudut­tu ennakoivasti. Ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tusten tun­nist­a­mi­nen oli selvästi vaikeam­paa.

Han­na Nur­mi ja Lau­ri Kokki­nen suosit­ta­vat raportin havain­to­jen poh­jal­ta muu­ta­maa työ­suo­je­lu­toimen­pidet­tä, jot­ka vas­taa­vat ennakoivasti työn muu­tok­seen: Etä­työlle on luo­ta­va yhteiset käytän­nöt. Psykososi­aa­li­nen kuor­mi­tus on tun­nis­tet­ta­va ja saata­va hallintaan, kuten työn fyy­sisetkin riskit. Ihmis­lähtöi­nen ennakoin­ti on otet­ta­va työ­suo­jelun lähtöko­hdak­si. Esi­henkilö­työtä tulee arvostaa anta­mal­la esi­henkilöille selkeä toimenku­va, kohtu­ulli­nen määrä alaisia ja tarvit­ta­va koulu­tus. Julkisen val­lan pitää edis­tää yrit­täjien työ­tur­val­lisu­uskäytän­töjä kohti samaa tasoa kuin palka­nsaa­jil­la.