Tekno­logia, väestö­ra­kenne ja ilmasto muuttuvat – työsuo­jelu kohtaa uuden­laisia haasteita, uusi raportti sanoo

Tekno­logia tuottaa työtur­val­li­suutta paran­tavia innovaa­tioita, mutta voi aiheuttaa myös uusia työsuo­je­luon­gelmia ratkot­ta­vaksi. Väestö­ra­ken­teen muutos vähentää nuorten työnte­ki­jöiden osuutta työvoi­masta ja kasvattaa ikään­ty­neiden osuutta; myös maahan­muut­ta­ja­taus­taisten työnte­ki­jöiden osuus kasvaa. Ilmas­ton­muutos vaikuttaa työtur­val­li­suu­teen sekä suoraan sääolojen kautta että erilaisin heijastevaikutuksin.

Teolli­suuden palkan­saa­jien (TP) raportti Turval­lista työtä – työsuo­jelu tekno­lo­gian, ilmaston ja väestö­ra­ken­teen muuttuessa pyrkii herät­tä­mään keskus­telua työelämän murroksen vaiku­tuk­sesta työsuo­je­luun. Sen kirjoit­tivat terveys­tie­teen maisteri Hanna Nurmi ja terveys­tie­teen tohtori Lauri Kokkinen, jotka toimivat tutki­joina Tampe­reen yliopis­tossa. Heidän analyy­sinsa perustuu aiempaan tutki­mus­tie­toon, työtur­val­li­suutta ja työsuo­jelua koske­viin raport­teihin sekä yrityshaastatteluihin.

TEKNOLOGIA HELPOTTAA TYÖTÄ MUTTA VOI LISÄTÄ PSYKOSOSIAALISTA KUORMITUSTA

Tekninen kehitys on keven­tänyt ihmisen työkuormaa, kun fyysi­sesti raskaita töitä on automa­ti­soitu. Myös ajatte­luun perus­tu­vista kogni­tii­vi­sista työteh­tä­vistä osa on siirretty kokonaan tekoälyn tai muun tekno­lo­gian hoidet­ta­viksi, ja osassa tekno­logia toimii ihmisen apuna ja tukena. Kehityksen kääntö­puoli on, että kun työ muuttuu vähemmän fyysi­seksi ja siihen kuuluu enemmän istumista, tuki- ja liikun­tae­lin­vaivat saattavat yleistyä, TP:n rapor­tissa ennustetaan.

Inhimil­linen vuoro­vai­kutus koneen tai tekoälyn kanssa saattaa tutki­musten mukaan lisätä työnte­ki­jöiden stressiä.

Digitaa­listen järjes­tel­mien laaja käyttö voi lisätä kuormi­tusta. Työnte­ki­jöiden osaaminen ei aina pysy tekno­lo­gian perässä, ja jotkin järjes­telmät ovat huomat­tavan monimut­kaisia eivätkä kovin käyttä­jäys­tä­väl­lisiä. Inhimil­linen vuoro­vai­kutus koneen tai tekoälyn kanssa saattaa tutki­musten mukaan lisätä työnte­ki­jöiden stressiä. Erilaiset seuran­ta­jär­jes­telmät tai päälle puettavat älyvaat­teet vähen­tävät työn riskejä, mutta voivat olla yksityi­syy­den­suojan kannalta ongelmallisia.

Työnte­ki­jöiden välillä on suuria eroja siinä, miten hyvin he pystyvät omaksu­maan uusia teknisiä taitoja. Siksi työnte­kijät on syytä ottaa mukaan järjes­tel­mien suunnit­te­luun ja käyttöön­ot­toon sekä varmistaa mahdol­li­suus koulu­tuk­seen ja osaamisen jatku­vaan kehittämiseen.

ETÄTYÖ, ALUSTATYÖ JA EPÄTYYPILLISET TYÖT LISÄÄNTYVÄT

Tekno­logia on myös vauhdit­tanut etätyön ja alusta­työn yleis­ty­mistä, raportti kertoo.

Etätyö lisää työn autono­mi­suutta ja jousta­vuutta ja on taval­lista etenkin asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä. Työter­veys­lai­toksen kyselyssä vuonna 2022 suurin osa työnte­ki­jöistä oli tyyty­väisiä etätyö­mah­dol­li­suu­desta ja koki sen paran­ta­neen työnsä sujuvuutta.

Etätyö kuitenkin hämärtää helposti työn ja vapaa-ajan rajaa. Yhtei­söl­li­syyden kokemus kärsii, kun kolle­goita näkee harvemmin, ja ergono­miasta huoleh­ti­minen jää usein työntekijän omalle vastuulle. Työnan­tajan tuleekin huolehtia siitä, että työai­ka­käy­tännöt ja ergono­mia­rat­kaisut ovat etätyön­te­ki­jällä asianmukaisia.

Digitaa­listen alustojen kehit­tä­minen on luonut mahdol­li­suuksia alusta­työlle, josta esimerk­kejä ovat tavaroiden myyminen alustoilla, kuriiri- ja taksi­pal­velut. Alusta­työn ongel­mina ovat tulojen pienuus ja epävar­muus, pitkiksi venyvät työajat sekä se, että työnte­kijät luoki­tel­laan usein itsenäi­siksi yrittä­jiksi ja heiltä puuttuvat työsuh­teen edut, kuten sairaus­lomat ja terveysvakuutukset.

Digita­li­saatio on ylipää­tään lisännyt kaikkia epätyy­pil­lisiä työsuh­teita, kuten osa-aikaista ja määrä­ai­kaista työtä, vuokra­työtä ja itsensä työllis­tä­mistä., raportin kirjoit­tajat näkevät.

VÄKI VANHENEE JA MAAHANMUUTTO KASVAA – TYÖELÄMÄ MONINAISTUU

Suomen väestö­ra­ken­teen muutos heijastuu luonnol­li­sesti työelä­määnkin. Maahan­muut­ta­ja­taus­taisten ja ikään­ty­neiden työnte­ki­jöiden osuus työvoi­masta kasvaa, mutta työmark­ki­noille tulevat nuoret ikäluokat ovat pieniä, TP:n raportti kertoo.

Iäkkäillä työnte­ki­jöillä on kokemusta ja osaamista mutta myös iän tuomia haasteita. Fyysinen toimin­ta­kyky heikentyy ja kogni­tii­viset taidot hidas­tuvat. Työnan­ta­jien onkin syytä tarjota ikään­ty­neille työnte­ki­jöille mahdol­li­suuk­sien mukaan esimer­kiksi työai­ka­jous­toja ja osa-aikatyötä. Näin voidaan tukea heidän työuriensa piden­tä­mistä. Työpai­kalla saate­taan tarvita myös toimen­pi­teitä ikäsyr­jinnän vähentämiseksi.

Nuorten työnte­ki­jöiden jaksa­minen on työelä­mässä iso huole­naihe. Henkinen oireilu näkyy jo opiske­luai­kana. Osa nuorista pelkää työelämän kuormit­ta­vuutta, kokee epävar­muutta ja epäilee työllistymismahdollisuuksiaan.

Nuorten työnte­ki­jöiden jaksa­minen on työelä­mässä iso huole­naihe. Henkinen oireilu näkyy jo opiskeluaikana.

Työta­pa­turmia ja loukkaan­tu­misia sattuu nuorille enemmän kuin kokeneem­mille työnte­ki­jöille. Työnan­tajan vastuu työhön pereh­dyt­tä­mi­sestä korostuu nuorten kohdalla. Vuoro­vai­ku­tuk­seen nojaava pereh­dytys, johon esihen­kilö aktii­vi­sesti osallistuu, ja hyvä johta­minen voivat osaltaan ehkäistä nuorten työuupumusta.

Monien maahan­muut­ta­ja­taus­taisten työnte­ki­jöiden ongel­mana ovat puutteet kieli­tai­dossa ja koulu­tuk­sessa. He saattavat päätyä fyysi­sesti ja henki­sesti kulut­ta­viin, mahdol­li­sesti myös tapaturma-alttii­siin töihin. Myös erilaisten kulttuu­risten normien törmää­minen aiheuttaa haasteita työpai­koilla, ja suvait­se­mat­tomat asenteet voivat johtaa konflik­teihin. Toisaalta työyh­teisön monimuo­toi­suus voi lisätä innova­tii­vi­suutta sekä tukea organi­saa­tion kansain­vä­lis­ty­mistä. Työnan­ta­jien on tuettava monimuo­toi­suutta, ja kuten nuorille työnte­ki­jöille, myös maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille hyvin hoidettu työhön pereh­dytys on erityisen tärkeää, raportti painottaa.

KUUMUUTTA, ALLERGIOITA, TAUTEJA SEKÄ VIHREÄN SIIRTYMÄN TÖITÄ

Ilmas­ton­muutos vaikuttaa työtur­val­li­suu­teen lukuisin tavoin. Osa vaiku­tuk­sista on suoria. Esimer­kiksi keski­läm­pö­ti­lojen nousu voi kesällä aiheuttaa kovia helteitä ja lämpö­kuor­mi­tusta, joka varsinkin suorit­ta­vassa työssä on terveys­riski. Talvella ilmas­ton­muu­toksen takia lämpö­tilat heitte­levät nollan molemmin puolin yhä isommassa osassa Suomea, mikä lisää liukas­tu­misten toden­nä­köi­syyttä, rapor­tissa arvellaan.

Epäsuo­riin vaiku­tuk­siin kuuluvat vaikkapa se, että siite­pö­ly­al­ler­giat voivat yleistyä ja muuttua vakavam­miksi, kun siite­pö­ly­kausi pitenee ja Suomen luontoon tulee uusia kasveja. Vekto­ri­vä­lit­teiset taudit eli zoonoosit ovat bakteeri‑, virus- ja loistau­teja, jotka tarttuvat ihmisiin esimer­kiksi hyttysten tai puutiaisten kautta. Zoonoo­seihin kuuluvat muun muassa Lymen borre­lioosi ja puutiai­sai­vo­tu­lehdus. Vesie­pi­de­mioiden, kuten kampy­lo­bak­teeri- ja norovi­rusin­fek­tioiden, uskotaan yleis­tyvän ilmas­ton­muu­toksen myötä, kun vesistöt lämpe­nevät, sademäärät kasvavat ja tulvia on enemmän.

Vihreä siirtymä vaikuttaa perin­tei­siin toimia­loihin ja voi synnyttää uusiakin aloja, esimer­kiksi uusiu­tu­vaan energiaan liittyviä. Kierto­ta­lous on yksi vihreän siirtymän keskeisiä tavoit­teita, mutta materi­aa­lien kierrä­tyk­seen kuten muihinkin vihrei­siin töihin kuuluu myös turval­li­suus­ris­kejä. Niitä voi ehkäistä haital­listen aineiden välttä­mi­sellä, tuote­suun­nit­te­lulla ja työpro­ses­sien riskienhallinnalla.

ILMASTONMUUTOS YRITYKSILLE VAIKEIMMIN HAHMOTETTAVA MUUTOSVOIMA

Raportin kirjoit­tajat haastat­te­livat neljää suoma­lais­yri­tystä, jotka edustivat logis­tiikka-alaa, tieto­tek­niikan palve­lualaa, tekno­lo­gia­teol­li­suutta ja paperialaa. Tarkoitus oli selvittää, miten eri aloilla ja eriko­koi­sissa yrityk­sissä työelämän muutos nähdään ja miten siihen on varauduttu.

Haastat­te­lujen perus­teella yritykset hahmot­tavat tekno­lo­gian ja väestö­ra­ken­teen muutoksen merki­tyksen työnteolle ja työsuo­je­lulle. Näihin on jo osittain varau­duttu ennakoi­vasti. Ilmas­ton­muu­toksen vaiku­tusten tunnis­ta­minen oli selvästi vaikeampaa.

Hanna Nurmi ja Lauri Kokkinen suosit­tavat raportin havain­tojen pohjalta muutamaa työsuo­je­lu­toi­men­pi­dettä, jotka vastaavat ennakoi­vasti työn muutok­seen: Etätyölle on luotava yhteiset käytännöt. Psyko­so­si­aa­linen kuormitus on tunnis­tet­tava ja saatava hallin­taan, kuten työn fyysi­setkin riskit. Ihmis­läh­töinen ennakointi on otettava työsuo­jelun lähtö­koh­daksi. Esihen­ki­lö­työtä tulee arvostaa antamalla esihen­ki­löille selkeä toimen­kuva, kohtuul­linen määrä alaisia ja tarvit­tava koulutus. Julkisen vallan pitää edistää yrittä­jien työtur­val­li­suus­käy­tän­töjä kohti samaa tasoa kuin palkansaajilla.