Veli-Matti Kauppinen: Koulutusleikkaukset nakertavat tuottavuutta

Osaavan henkilöstön pitäisi olla yritysten paras voimavara. Tämä ei valitettavasti toteudu arjessa. SAK:n liitoille viime vuonna toteutetussa kyselyssä luottamushenkilöistä yli puolet arvioi, että työpaikalla on henkilöitä, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta selvitäkseen edes nykyisistä työtehtävistään. Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä on sitä mieltä, että lisäkoulutuksen tarve koskee kaikenikäisiä työntekijöitä.

Samaan aikaan maan hallitus on toteuttanut politiikkaa, jossa koulutuksesta on leikattu tuntuvasti. Lisäksi päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki heikentää entisestään työntekijöiden mahdollisuutta pitää yllä ja kehittää ammatillista osaamistaan tai vaihtaa ammattia. Tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa moni yritys kärsii kiihtyvästä osaajapulasta.

Koulutuksella ja tuottavuudella on yhteys keskenään. Tämä pätee kaikkiin koulutustasoihin. Esimerkiksi työntekijän kouluttautuessa uuteen, korkeampaa teknologiaa hyödyntävään työhön, tuottavuus paranee. Koulutus myös maksaa itsenä takaisin, niin yksilölle, yhteiskunnalle kuin yritykselle.

Koulutukseen satsaamalla työpaikoilla ja yhteiskunnassa saadaan tuottavuus uuteen nousuun. Nyt valitettavasti kuljemme eri suuntaan. On hyvä muistaa, että ammatilliseen koulutukseen osallistuvista suuri osa on aikuisia, jotka vaihtavat alaa tai kehittävät itseään pärjätäkseen nykyisissä tehtävissään paremmin. Nyt tehdyt koulutusleikkaukset ovat huolestuttavia ja kaikkia vaikutuksia emme ole vielä nähneet.

Koulutuspolitiikan suuntaa voidaan vielä vaihtaa, mutta kohta juna on jo mennyt.

Viime vuonna ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen tehdyt säästöt näkyvät valitettavalla tavalla oppilaitoksissa henkilöstön irtisanomisina sekä supistuneena koulutustarjontana. Huhtikuussa hallituksen puoliväliriihessä selviää, mihin opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdentuva 75 miljoonan euron leikkauspaine kohdistuu. Pelkona on, että ammatillisesta- sekä aikuiskoulutuksesta leikataan lisää.

Huolestuttavat uutiset maailmalta tuovat tullessaan entistä suuremman tarpeen eri alojen osaajille. Esimerkiksi Euroopassa satsataan lähivuosina moninkertaisia lisäresursseja puolustusvälineteollisuuteen. Samaan aikaan lähes kaikki teollisuuden alat valittavat osaajapulasta. Uusien kehittyneiden tuotteiden tekeminen vaatii myös niiden valmistajilta entistä parempaa osaamista sekä työtaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Pelkkä innovaatioiden kehittäminen ei yksistään riitä.

Koulutuspolitiikan suuntaa voidaan vielä vaihtaa, mutta kohta juna on jo mennyt.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton koulutuspäällikkö.