Valta kääntyi vasemmalle alue- ja kuntavaaleissa – ”Työväestö on äänestänyt jaloillaan”

Alue- ja kuntavaaleissa nähtiin raju kannatuksen muutos suhteessa edellisiin vaaleihin. SDP oli vaalien suurin voittaja ja perussuomalaiset suurin häviäjä.

Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta arvioi, että äänestäjät lähestyivät vaaleja kahdelta kannalta. Toisaalta on kyse arjen asioista, kuten lähipalveluista ja koulutuksesta. Toisaalta vaaleissa äänestäjät antoivat palautteensa vallassa olevalle Petteri Orpon hallitukselle.

– Äänestäjillä oli yleinen ajatus, että Suomi menee väärään suuntaan. Sitä ei voine kukaan kiistää, Nevaranta sanoo.

Maan hallitus on tähän mennessä tehnyt merkittävät leikkaukset muun muassa sosiaaliturvaan ja heikentänyt työntekijöiden asemaa monin tavoin.

– Teollisuusliitossa toivomme, että tällainen vaalitulos näkyisi muutoksena hallituksen politiikassa. Työväestö on äänestänyt jaloillaan.

HALLITUKSEN KANNATUS MURENEE

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatuksen muutos oli molemmissa vaaleissa miinuksella. Aluevaaleissa hallituspuolueet menettivät kannatusta 3,8 prosenttiyksikköä edellisiin aluevaaleihin verrattuna. Vastaavasti kuntavaaleissa kannatus laski 6,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleista. Maan hallituksessa ovat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.

– Vaalituloksella on väistämättä vaikutus hallitusyhteistyöhön, Nevaranta arvioi.

Vaalituloksella on väistämättä vaikutus hallitusyhteistyöhön.

Perussuomalaiset oli molempien vaalien suurin häviäjä. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus laski 3,3 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus 6,8 prosenttiyksikköä.

– Perussuomalaiset on heilutellut saksia äänestäjiensä edessä.

SDP voitti sekä alue- että kuntavaalit. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus 5,3 prosenttiyksikköä. Oppositiopuolueista myös vasemmistoliitto ja keskusta kasvattivat kannatustaan.

– On selvää, ettei hallituspuolueilla ole lähellekään enemmistön tukea. Jos tulos toistuu eduskuntavaaleissa, valta vaihtuu.

PAINEITA PUOLIVÄLIRIIHEEN

Pääsiäisen jälkeen Orpon hallitus kokoontuu puoliväliriiheen, jossa hallitus linjaa kautensa toisen puoliskon toimia. Hallitus on tähän saakka toiminut elinkeinoelämän etujen ajajana, ja paine saman työn jatkamiseen on kova Etelärannan suunnalta.

– Elinkeinoelämä pyrkii kaksin käsin puristamaan hallitusrätistä kaikki vesipisarat irti, Nevaranta kuvailee.

Elinkeinoelämä pyrkii kaksin käsin puristamaan hallitusrätistä kaikki vesipisarat irti.

Puoliväliriihen asetelma on jännitteinen, sillä pääministeripuolue piti asemansa välivaaleissa. Kokoomus oli toiseksi suosituin puolue sekä alue- että kuntavaaleissa. Edellisiin vaaleihin verrattuna aluevaalikannatus laski 1,2 prosenttiyksikköä ja kuntavaalikannatus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä.

– Kehysriihessä paineet ovat kovat elinkeinoelämän ja kokoomuksen puolelta perussuomalaisia kohtaan. Toivon, että perussuomalaiset pitäisivät tässä tilanteessa työväestön puolia.

ÄÄNET LUOTETUILLE

SAK:n kuntavaaligalleriaan ilmoittautui 530 teollisuusliittolaista ehdokasta. Vastaavasti aluevaaligalleriaan ilmoittautui 168 teollisuusliittolaista ehdokasta.

Eri puolilla Suomea valittiin uusia teollisuusliittolaisia edustajia kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin. Yksi uusi kaupunginvaltuutettu on Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, joka sai Vantaalla vaalipäivän laskennan mukaan 926 ääntä.

Helsingissä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin entinen puheenjohtaja Silja Paavola puolestaan sai yli 1 200 ääntä ja meni uutena edustajana kaupunginvaltuustoon. Nevaranta arvioi, että moni työntekijä on halunnut äänestää ehdokasta, joka ei vaalien jälkeen käännä takkiaan.

– Ihmiset ovat tarvinneet sellaisen ehdokkaan, johon voivat absoluuttisesti luottaa työelämäkysymyksissä ja työntekijöiden edunvalvonnassa.

VAIKUTTAMINEN JATKUU

Alue- ja kuntavaalien tulokset kertovat, että muutos on mahdollinen, jos äänestäjät niin haluavat.

– Nämä vaalit ovat osoitus, ettei voi ajatella, että äänellä ei olisi merkitystä, Nevaranta sanoo.

Äänestysaktiivisuus nousi aluevaaleissa ja laski kuntavaaleissa. Aluevaalien äänestysprosentti 51,7 oli 4,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2022 vaaleissa. Kuntavaalien äänestysprosentti 54,2 oli 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2021 vaaleissa.

Liiton on tehtävä äänestysaktivointia ja muistutettava äänestämisen tärkeydestä.

Teollisuusliitto pyrki vaalien alla aktivoimaan jäseniään äänestämään. Nevaranta pohtii, että nykyisenkaltaista hallituspolitiikkaa ei olisi nähty, jos kaikki työntekijät äänestäisivät.

– Liiton on tehtävä äänestysaktivointia ja muistutettava äänestämisen tärkeydestä.

Orpon hallituksen työntekijävastainen politiikka on alleviivannut ammattiyhdistysliikkeelle, kuinka tärkeää yhteiskunnallinen vaikuttaminen on.

– Meillä on velvollisuus pyrkiä tuomaan esiin jäsenistön huolta ja näkemyksiä ja vaikuttamaan puolueisiin, että ne tekisivät parempaa politiikkaa.

ALUE- JA KUNTAVAALIT 2025

Puolueiden kannatus aluevaaleissa (muutos aluevaaleihin 2022 verrattuna)
• ↑ SDP 22,5 % (+ 3,2)
• ↓ Kokoomus 20,4 % (- 1,2)
• ↑ Keskusta 19,4 % (+ 0,2)
• ↑ Vasemmistoliitto 9,1 % (+ 1,1)
• ↑ Vihreät 9,1 % (+ 1,7)
• ↓ Perussuomalaiset 7,8 (- 3,3)
• ↑ RKP 5,0 % (+ 0,1)
• ↑ Kristillisdemokraatit 4,8 % (+ 0,6)
• – Muut 0,6 %
• ↓  Liike Nyt 0,5 % (- 1,3)

Puolueiden kannatus kuntavaaleissa (muutos kuntavaaleihin 2021 verrattuna)
• ↑ SDP 23,0 % (+ 5,3)
• ↑ Kokoomus 21,9 % (+ 0,5)
• ↑ Keskusta 16,4 % (+ 1,6)
• ↓ Vihreät 10,5 % (- 0,1)
• ↑ Vasemmistoliitto 9,3 % (+ 1,3)
• ↓ Perussuomalaiset 7,6 % (- 6,8)
• ↓ RKP 4,7 % (- 0,3)
• – Kristillisdemokraatit 3,6 % (0,0)
• – Muut 2,0 %
• ↓  Liike Nyt 0,4 % (- 1,2)

Lähteet: www.vaalit.fi, www.yle.fi

Lue myös: Huoli palveluista ajaa äänestämään alue- ja kuntavaaleissa (Tekijä 3.3.2025)