Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta arvioi, että alue- ja kuntavaaleissa äänestäjät antoivat selvän vastalauseen maan hallituksen politiikalle.

Valta kään­tyi vasem­malle alue- ja kunta­vaa­leissa – ”Työväestö on äänes­tä­nyt jaloillaan”

14.4.2025

TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Alue- ja kunta­vaa­leissa SDP oli suurin vaali­voit­taja, perus­suo­ma­lais­ten kanna­tus romahti. Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta arvioi, että vaali­tu­los luo kovat paineet Orpon halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­heen, jossa halli­tus linjaa loppu­kau­tensa toimista.

Alue- ja kunta­vaa­leissa nähtiin raju kanna­tuk­sen muutos suhteessa edel­li­siin vaalei­hin. SDP oli vaalien suurin voit­taja ja perus­suo­ma­lai­set suurin häviäjä.

Teol­li­suus­lii­ton yhteis­kun­ta­suh­de­pääl­likkö Timo Neva­ranta arvioi, että äänes­tä­jät lähes­tyi­vät vaaleja kahdelta kannalta. Toisaalta on kyse arjen asioista, kuten lähi­pal­ve­luista ja koulu­tuk­sesta. Toisaalta vaaleissa äänes­tä­jät antoi­vat palaut­teensa vallassa olevalle Petteri Orpon hallitukselle.

– Äänes­tä­jillä oli ylei­nen ajatus, että Suomi menee väärään suun­taan. Sitä ei voine kukaan kiis­tää, Neva­ranta sanoo.

Maan halli­tus on tähän mennessä tehnyt merkit­tä­vät leik­kauk­set muun muassa sosi­aa­li­tur­vaan ja heiken­tä­nyt työn­te­ki­jöi­den asemaa monin tavoin.

– Teol­li­suus­lii­tossa toivomme, että tällai­nen vaali­tu­los näkyisi muutok­sena halli­tuk­sen poli­tii­kassa. Työväestö on äänes­tä­nyt jaloillaan.

HALLITUKSEN KANNATUS MURENEE

Halli­tus­puo­luei­den yhteen­las­kettu kanna­tuk­sen muutos oli molem­missa vaaleissa miinuk­sella. Alue­vaa­leissa halli­tus­puo­lu­eet menet­ti­vät kanna­tusta 3,8 prosent­tiyk­sik­köä edel­li­siin alue­vaa­lei­hin verrat­tuna. Vastaa­vasti kunta­vaa­leissa kanna­tus laski 6,6 prosent­tiyk­sik­köä edel­lis­vaa­leista. Maan halli­tuk­sessa ovat kokoo­mus, perus­suo­ma­lai­set, RKP ja kristillisdemokraatit.

– Vaali­tu­lok­sella on väis­tä­mättä vaiku­tus halli­tusyh­teis­työ­hön, Neva­ranta arvioi.

Vaali­tu­lok­sella on väis­tä­mättä vaiku­tus hallitusyhteistyöhön.

Perus­suo­ma­lai­set oli molem­pien vaalien suurin häviäjä. Edel­li­siin vaalei­hin verrat­tuna alue­vaa­li­kan­na­tus laski 3,3 prosent­tiyk­sik­köä ja kunta­vaa­li­kan­na­tus 6,8 prosenttiyksikköä.

– Perus­suo­ma­lai­set on heilu­tel­lut saksia äänes­tä­jiensä edessä.

SDP voitti sekä alue- että kunta­vaa­lit. Edel­li­siin vaalei­hin verrat­tuna alue­vaa­li­kan­na­tus kasvoi 3,2 prosent­tiyk­sik­köä ja kunta­vaa­li­kan­na­tus 5,3 prosent­tiyk­sik­köä. Oppo­si­tio­puo­lueista myös vasem­mis­to­liitto ja keskusta kasvat­ti­vat kannatustaan.

– On selvää, ettei halli­tus­puo­lueilla ole lähel­le­kään enem­mis­tön tukea. Jos tulos tois­tuu edus­kun­ta­vaa­leissa, valta vaihtuu.

PAINEITA PUOLIVÄLIRIIHEEN

Pääsiäi­sen jälkeen Orpon halli­tus kokoon­tuu puoli­vä­li­rii­heen, jossa halli­tus linjaa kautensa toisen puolis­kon toimia. Halli­tus on tähän saakka toimi­nut elin­kei­noe­lä­män etujen ajajana, ja paine saman työn jatka­mi­seen on kova Etelä­ran­nan suunnalta.

– Elin­kei­noe­lämä pyrkii kaksin käsin puris­ta­maan halli­tus­rä­tistä kaikki vesi­pi­sa­rat irti, Neva­ranta kuvailee.

Elin­kei­noe­lämä pyrkii kaksin käsin puris­ta­maan halli­tus­rä­tistä kaikki vesi­pi­sa­rat irti.

Puoli­vä­li­rii­hen asetelma on jännit­tei­nen, sillä päämi­nis­te­ri­puo­lue piti asemansa väli­vaa­leissa. Kokoo­mus oli toiseksi suosi­tuin puolue sekä alue- että kunta­vaa­leissa. Edel­li­siin vaalei­hin verrat­tuna alue­vaa­li­kan­na­tus laski 1,2 prosent­tiyk­sik­köä ja kunta­vaa­li­kan­na­tus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä.

– Kehys­rii­hessä paineet ovat kovat elin­kei­noe­lä­män ja kokoo­muk­sen puolelta perus­suo­ma­lai­sia kohtaan. Toivon, että perus­suo­ma­lai­set pitäi­si­vät tässä tilan­teessa työväes­tön puolia.

ÄÄNET LUOTETUILLE

SAK:n kunta­vaa­li­gal­le­ri­aan ilmoit­tau­tui 530 teol­li­suus­liit­to­laista ehdo­kasta. Vastaa­vasti alue­vaa­li­gal­le­ri­aan ilmoit­tau­tui 168 teol­li­suus­liit­to­laista ehdokasta.

Eri puolilla Suomea valit­tiin uusia teol­li­suus­liit­to­lai­sia edus­ta­jia kuntien ja hyvin­voin­tia­luei­den valtuus­toi­hin. Yksi uusi kaupun­gin­val­tuu­tettu on Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto, joka sai Vantaalla vaali­päi­vän lasken­nan mukaan 926 ääntä.

Helsin­gissä Suomen lähi- ja perus­hoi­ta­ja­liitto SuPe­rin enti­nen puheen­joh­taja Silja Paavola puoles­taan sai yli 1 200 ääntä ja meni uutena edus­ta­jana kaupun­gin­val­tuus­toon. Neva­ranta arvioi, että moni työn­tekijä on halun­nut äänes­tää ehdo­kasta, joka ei vaalien jälkeen käännä takkiaan.

– Ihmi­set ovat tarvin­neet sellai­sen ehdok­kaan, johon voivat abso­luut­ti­sesti luot­taa työelä­mä­ky­sy­myk­sissä ja työn­te­ki­jöi­den edunvalvonnassa.

VAIKUTTAMINEN JATKUU

Alue- ja kunta­vaa­lien tulok­set kerto­vat, että muutos on mahdol­li­nen, jos äänes­tä­jät niin haluavat.

– Nämä vaalit ovat osoi­tus, ettei voi ajatella, että äänellä ei olisi merki­tystä, Neva­ranta sanoo.

Äänes­ty­sak­tii­vi­suus nousi alue­vaa­leissa ja laski kunta­vaa­leissa. Alue­vaa­lien äänes­tys­pro­sentti 51,7 oli 4,2 prosent­tiyk­sik­köä suurempi kuin vuoden 2022 vaaleissa. Kunta­vaa­lien äänes­tys­pro­sentti 54,2 oli 0,9 prosent­tiyk­sik­köä pienempi kuin vuoden 2021 vaaleissa.

Liiton on tehtävä äänes­ty­sak­ti­voin­tia ja muis­tu­tet­tava äänes­tä­mi­sen tärkeydestä.

Teol­li­suus­liitto pyrki vaalien alla akti­voi­maan jäse­ni­ään äänes­tä­mään. Neva­ranta pohtii, että nykyi­sen­kal­taista halli­tus­po­li­tiik­kaa ei olisi nähty, jos kaikki työn­te­ki­jät äänestäisivät.

– Liiton on tehtävä äänes­ty­sak­ti­voin­tia ja muis­tu­tet­tava äänes­tä­mi­sen tärkeydestä.

Orpon halli­tuk­sen työn­te­ki­jä­vas­tai­nen poli­tiikka on alle­vii­van­nut ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle, kuinka tärkeää yhteis­kun­nal­li­nen vaikut­ta­mi­nen on.

– Meillä on velvol­li­suus pyrkiä tuomaan esiin jäse­nis­tön huolta ja näke­myk­siä ja vaikut­ta­maan puoluei­siin, että ne teki­si­vät parem­paa politiikkaa.

ALUE- JA KUNTAVAALIT 2025

Puoluei­den kanna­tus alue­vaa­leissa (muutos alue­vaa­lei­hin 2022 verrattuna)
• ↑ SDP 22,5 % (+ 3,2)

• ↓ Kokoo­mus 20,4 % (- 1,2)
• ↑ Keskusta 19,4 % (+ 0,2)
• ↑ Vasem­mis­to­liitto 9,1 % (+ 1,1)
• ↑ Vihreät 9,1 % (+ 1,7)
• ↓ Perus­suo­ma­lai­set 7,8 (- 3,3)
• ↑ RKP 5,0 % (+ 0,1)
• ↑ Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit 4,8 % (+ 0,6)
• – Muut 0,6 %
• ↓  Liike Nyt 0,5 % (- 1,3)

Puoluei­den kanna­tus kunta­vaa­leissa (muutos kunta­vaa­lei­hin 2021 verrattuna)
• ↑ SDP 23,0 % (+ 5,3)
• ↑ Kokoo­mus 21,9 % (+ 0,5)
• ↑ Keskusta 16,4 % (+ 1,6)
• ↓ Vihreät 10,5 % (- 0,1)
• ↑ Vasem­mis­to­liitto 9,3 % (+ 1,3)
• ↓ Perus­suo­ma­lai­set 7,6 % (- 6,8)
• ↓ RKP 4,7 % (- 0,3)
• – Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit 3,6 % (0,0)
• – Muut 2,0 %
• ↓  Liike Nyt 0,4 % (- 1,2)

Lähteet: www.vaalit.fi, www.yle.fi

 

Lue myös: Huoli palve­luista ajaa äänes­tä­mään alue- ja kunta­vaa­leissa (Tekijä 3.3.2025)