Ruot­siin kaksi­vuo­ti­nen teol­li­suus­so­pi­mus – palkat nouse­vat 6,4 prosenttia

Viidestä teol­li­suusa­lo­jen ammat­ti­lii­tosta koos­tuva neuvot­te­lu­jär­jestö vaati syksyllä 4,2 prosen­tin palkan­ko­ro­tusta vuodelle. Viime viikolla ammat­ti­lii­tot hylkä­si­vät sovin­toe­si­tyk­sen, joka olisi nosta­nut palk­koja 7,7 prosent­tia kolmen vuoden aikana.

Ruot­sin teol­li­suus­liit­to­jen yhteen­liit­ty­mään kuulu­vat Ruot­sin suurin teol­li­suus­liitto IF Metall, puu‑, metsä- ja graa­fis­ten alojen liitto GS-facket, elin­tar­vi­ke­työn­te­ki­jät Livs, insi­nöö­ri­liitto Sveri­ges Ingen­jö­rer sekä toimi­hen­ki­lö­liitto Unionen.

Sopi­mus­rat­kaisu tarjoaa hyvät edel­ly­tyk­set reaa­li­palk­ko­jen nousulle.

Teol­li­suusa­lo­jen sopi­mus, Industriav­ta­let, on kohta kolmen­kym­me­nen vuoden ajan aset­ta­nut ”merkin”, märket, eli määrit­tä­nyt palkan­ko­ro­tuk­sia myös muilla aloilla.

– Sopi­mus­rat­kaisu tarjoaa hyvät edel­ly­tyk­set reaa­li­palk­ko­jen nousulle ja ovat tasolla, joka voi aset­taa stan­dar­din Ruot­sin työmark­ki­noille ja samalla hyödyt­tää Ruot­sin kilpai­lu­ky­kyä, liitot sanoi­vat yhtei­sessä tiedot­tees­saan sovun synnyttyä.

Ruot­sin teol­li­suus­so­pi­mus sisäl­tää lisäksi niin sano­tun mata­la­palk­ka­sat­sauk­sen, joka kohden­tuu alle 29 100 kruu­nua (hiukan alle 2 700 euroa kuukau­dessa) ansait­se­ville työn­te­ki­jöille. Heillä palkat nouse­vat palk­ka­rat­kai­sun mukai­sen prosent­ti­ko­ro­tuk­sen lisäksi vielä 1 000 kruu­nua tänä vuonna ja 900 kruu­nua ensi vuonna.

Sopi­muk­siin kirjat­tiin liit­to­jen aloit­teesta lisäksi kirjauk­sia koskien työajan lyhen­nyk­siä sekä osa-aikae­lä­kettä. Muutok­set nosta­vat sopi­mus­rat­kai­sun kustannustasoa.

Suomessa teol­li­suu­den sopi­muk­set nosta­vat palk­koja noin kahdek­san prosent­tia kolmessa vuodessa.

SAMA TULOS ILMAN LAKKOJA? 

Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund seuraa tiiviisti työmark­ki­noita Suomen verrok­ki­maissa. Eklund pitää Ruot­sin teol­li­suus­liit­to­jen sopi­mus­rat­kai­sua odotettuna.

– Kustan­nus­ta­sol­taan Ruot­sin sopi­mus­rat­kaisu osui samoille tonteille Suomen kanssa. Tämä pätee myös Saksaan. Itäval­lassa ja Alan­ko­maissa on taas viime aikoina sovittu kustan­nus­ta­sol­taan kalliim­pia sopi­muk­sia kuin meillä, Eklund kertoo.

Työnan­ta­jien toiminta työmark­ki­noilla on Suomessa sellaista, että se johtaa useam­min lakkoi­hin kuin Ruotsissa.

Eklund huomaut­taa, että sekä Ruot­sin että Suomen työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut lähti­vät liik­keelle saman­lai­sesta tilan­teesta ja osapuo­let ovat puhu­neet sopi­mus­neu­vot­te­luista samoin sanankääntein.

– Työnan­ta­jat painot­ti­vat kustan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä ja suhdan­netta, työn­te­ki­jät taas puoles­taan puhui­vat palkkakuopasta.

Yksi asia oli kuiten­kin naapu­rissa toisin.

– Sama tilan­ne­kuva, samat prio­ri­tee­tit, päädyt­tiin samaan tulok­seen, tai ehkä vähän parem­paan­kin, mutta ilman lakkoja. Näki­sin, että työnan­ta­jien toiminta työmark­ki­noilla on Suomessa sellaista, että se johtaa useam­min lakkoi­hin, kuin Ruot­sissa, Eklund tiivistää.