Annika Marjamäki on kuvaajana luonnonvalon ystävä. Hän etsii erityisesti kuvauspaikkoja, jossa valo on kaunista.

Valoa ja viikin­kejä – ”Saatan käyttää kuvien käsit­te­lyyn tunteja”

5.3.2025

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT TOMMI MATTILA

Toiset kuvaavat lintuja, lapsia ja luontoa, Annika Marja­mäki viehättyy vähän karskim­mista kuvausaiheista.

Insta­gram-tililtä vyöryy miekkoja, kilpiä ja keihäitä, turkis­vaat­teita ja hulmuavia hiuksia. On taiste­lu­te­ma­tiikkaa, dramaat­tisia valoja ja varjoja.

Kuvien takana on lahte­lainen Annika Marja­mäki. Hän on osa noin 80 hengen Viking Photos­hoot ‑yhteisöä, joka harrastaa viikin­ki­tee­maista pukeu­tu­mista sekä sen valokuvaamista.

– Tämä ei ole larppausta, vaan toiminta keskittyy kuvaa­mi­seen, Marja­mäki täsmentää heti aluksi.

– Ryhmä sai vaikut­teita Viikingit-sarjasta, jonka kautta ihmiset kiinnos­tuivat viikin­ki­my­to­lo­gian kuvaa­mi­sesta, visuaa­li­sella Hollywood-twistillä. Ydinjoukko on alun perin Lahdesta, mutta porukkaa on ollut mukana ympäri maata, Kemiä myöten.

Osa ryhmästä keskittyy pukeu­tu­mi­seen, maskee­rauk­seen ja mallina oloon, osa valoku­vaa­mi­seen. Ryhmässä on monen tasoisia valoku­vaajia aloit­te­li­joista kokenei­siin konka­reihin. Marja­mäki sanoo olevansa “vakava­hen­kinen harras­taja”. Sitä hän on ollut 15 vuotta, mutta kuvannut enemmän ihmisiä vasta vuodesta 2018 lähtien.

– Alussa pelkäsin ihmisten kuvaa­mista ja keski­tyin luontoon, hevosiin ja esimer­kiksi kiihdy­tys­ajoihin. Viikin­ki­ku­vaus alkoi kiinnostaa, koska olen kiinnos­tunut historiasta.

ANNIKA MARJAMÄKI

Opiske­lija
Lahti

FIKSUJA KALUSTOHANKINTOJA

Viking Photos­hoot ‑ryhmällä on kerran vuodessa isompi tapah­tuma – kuten ensi syksyn reissu Kemiön saaris­toon – ja pari kolme pienempää kokoontumista.

Pukeu­tu­mi­sessa on erilaisia tapoja: jotkut tekevät vaatteita omin käsin, toiset ostavat niitä kaupoista ja kirppu­to­reilta tai tilaavat ulkomailta. Marja­mäki on valoku­vaajan roolissa taval­li­sissa ulkoi­lu­vaat­teissa, mutta silloin tällöin hänkin pukeutuu viikinkiasuun.

– Siten on helpompi soljua muiden joukossa. Oma hahmoni on kansan­nainen, jolla on pitkä punainen mekko sekä erilaisia nahka­vöitä ja asusteita.

Opettelen uuden kameran käyttöä aina todella pitkään.

Marja­mäen “vakava­hen­kinen harrastus” ei ole harras­tuk­sista halvin – kalus­tossa on kiinni rahaa noin kymppi­tonnin verran.

– Repussa on pari kamera­runkoa sekä kasa objek­tii­veja sekä pari kassil­lista valo- ja muuta kalustoa. Rakkain linssi on 70–200-millinen linssi, joka on hyvin käyttö­kel­poinen useim­missa tilan­teissa, Marja­mäki kertoo.

– Rungon ostan yleensä uutena, mutta muuten olen onnis­tunut hankki­maan hyvää käytettyä kalustoa. Opettelen uuden kameran käyttöä aina todella pitkään. Sen pitää tuntua käteen sopivalta ja asetukset pitää löytyä varmasti tositilanteessa.

Kuvan ottami­sella ja kuvan käsit­te­lyllä on yhtä suuret roolit Annika Marja­mäen prosessissa.

LAATUA OIKEALLA KAMERALLA

Ihmisiä kuvatessa Marja­mäki hakee ennen kaikkea läsnä­oloa, inten­sii­vi­syyttä, valon ja varjojen oikeaa suuntaa. Hänestä erityi­sesti miehiä on mielen­kiin­toista kuvata, koska heissä on karskiutta ja hyvin erilaisia piirteitä kuin naisissa.

Kuvan ottaminen on vain osa prosessia. Kuvan­kä­sit­te­lyllä, jossa kuva lopul­li­sesti tehdään, on vähin­tään yhtä iso rooli.

– Kameran näytöltä saattaa tulla tunne, että nytpä syntyi vuoden muoto­kuva. Kun kuvan katsoo kotona isolta näytöltä, se voikin ollakin huono. Joskus taas käy toisinpäin.

Insta­gra­miin kuvaa­minen hieman turhauttaa, koska kuvat ovat siellä niin pieniä.

– Saatan käyttää kuvien käsit­te­lyyn tunteja, ja sitten ihmiset eivät näe kaikkia kuvan yksityis­kohtia ja nyans­seja, hän hymähtää.

Kännyk­kä­kuva on liian käsitelty, yksityis­kohdat ovat mössöä ja resoluutio ei riitä isoksi kuvaksi.

Nykyisten känny­köiden kamerat ovat hyvin kehit­ty­neitä, pitkälle kiitos myös tekoälyn, mutta Marja­mäki puolustaa oikeaa, isoa “vanhan­ai­kaista” kameraa.

– Kännyk­kä­kuva on liian käsitelty, yksityis­kohdat ovat mössöä ja resoluutio ei riitä isoksi kuvaksi. Oikean kameran kuvassa on paljon infor­maa­tiota, jota pystyy kaiva­maan esille ja käsit­te­le­mään kuvaa mieleisekseen.

Marja­mäki on tehnyt töitä kirja­pai­noa­lalla koko työuransa – kunnes hänet vuosi sitten irtisa­not­tiin. Nyt hän opiskelee lähihoi­ta­jaksi ja on innois­saan tulevasta ammatista.

– Rakastin taitta­mista, ja kaipaan sitä paljon. Melko nopeasti tajusin, että valoku­vaus ja kuvan­kä­sit­tely korvaavat sitä puutetta. Niillä saan tyydy­tettyä visuaa­lisia tarpeitani.

 

KATSO KUVIA:

Viking Photos­hoot ‑yhteisö: www.instagram.com/viking_photoshoot

Annika Marja­mäki: www.instagram.com/ammikana

KUVA ANNIKA MARJAMÄKI
KUVA ANNIKA MARJAMÄKI