Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt

Suomalaiset voivat työssään aiempaa huonommin. Asia selviää Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksesta. Korona-ajan jälkeen työn imu eli myönteinen työssä koettu tunne- ja motivaatiotila on laskenut. Työssä koetaan aiempaa enemmän tylsistymistä. Yhä useampi kokee työuupumusoireita työssään. Myös työkyky on heikentynyt.

TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen mielestä suomalaisten työhyvinvointi saa tällä hetkellä kouluarvosanaksi jotain 7 ja 8 väliltä.

– Meillä toki koetaan työn imua, ihmiset kokevat työnsä tärkeänä ja he tekevät hyvin työtään haastavissa olosuhteissa. Vaikka on stressiä, ihmiset suoriutuvat työstään hyvin ja suomalainen työntekijä on pääsääntöisesti motivoitunut työhönsä, Hakanen arvioi.

– Mutta arvosanaa laskee se, että työn imu on heikentynyt koronaa edeltävästä ajasta. Tylsistyminen on lisääntynyt ja samoin työuupumus, nuorten työhyvinvointi on laskenut ja lisäksi johdon kuormittuneisuus on kasvanut.

TTL:n tutkimuksesta ilmenee, että jopa joka kymmenes työntekijä on todennäköisesti työuupunut. Kohonnut työuupumusriski on noin joka kuudennella työntekijällä. Etenkin työuupuneiden osuus on kasvanut aiemmista tutkimuksista.

Tylsistyminen on lisääntynyt ja samoin työuupumus.

Hakasen mielestä sekä kohonneen työuupumusriskin että jo vakavasta työuupumuksesta kärsivien määrä on liian suuri ja siksi asialle olisi tehtävä jotakin.

– Ongelma koskee kaikkia aloja ja erilaisia työtehtäviä. Mielestäni tämän pitäisi herättää jo keskustelua. Toki työpaikkatasolla pitäisi uskaltaa huomata ja tarttua tähän asiaan, mutta selvästi ollaan hieman kädettömiä tekemään mitään, Hakanen pohtii.

– Tämä on vahvasti työpaikkatason asia, mutta se on myös toimialatason ja myös kansallinen asia. Meidän pitäisi miettiä keinoja, miten saadaan aikaan laadukasta työelämää.

MUUTOKSESSA AVOIMUUS ON TÄRKEÄ

TTL:n tutkimuksessa tarkastelluista työn vaatimuksista suomalaisia työntekijöitä kuormittaa eniten tietämättömyys oman työn tulevaisuudesta. Muutosneuvotteluita on käyty monilla työpaikoilla ja vähintään yhtä monessa työpaikalla niiden uhka leijuu ympärillä.

– Toki kuormitustekijän kasvu liittyy varmasti suhdanteeseen. Monilla aloilla menee huonosti ja huoli omasta työpaikasta on kasvanut. Mutta tämän voi nähdä laajemminkin. Puhutaan tekoälystä ja sen vaikutuksesta työhön. Lisäksi meillä on monia uhkatekijöitä, kuten vaikkapa sodat, jotka voivat kasvattaa epävarmuuden kokemusta.

Hakasen mukaan työntekijöiden epävarmuuden kokemukseen voidaan työpaikoilla vaikuttaa. Paljon on kiinni siitä, miten ja mitä työpaikan johto kertoo asioista työntekijöille.

– Pahin asia on, että jos työntekijät eivät saa riittävästi tietoa omalla työpaikallaan. Muutosneuvottelutilanteissa olisi todella tärkeää, että johto avoimesti kommunikoisi työntekijöille asioista ja myös kuuntelisi työntekijöitä. Kaikki ymmärtävät, että on asioita, joista ei heti voida puhua julkisesti. Paljon voidaan kuitenkin tehdä avoimella ja luottamusta herättävällä kommunikaatiolla.