Suoma­lais­ten työhy­vin­vointi on heikentynyt

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVITUS EMILIE UGGLA

Epävar­muus oman työn tule­vai­suu­desta kuor­mit­taa yhä useampaa.

Suoma­lai­set voivat työs­sään aiem­paa huonom­min. Asia selviää Työter­veys­lai­tok­sen Miten Suomi voi ‑tutki­muk­sesta. Korona-ajan jälkeen työn imu eli myön­tei­nen työssä koettu tunne- ja moti­vaa­tio­tila on laske­nut. Työssä koetaan aiem­paa enem­män tylsis­ty­mistä. Yhä useampi kokee työuu­pu­musoi­reita työs­sään. Myös työkyky on heikentynyt.

TTL:n tutki­mus­pro­fes­sori Jari Haka­sen mielestä suoma­lais­ten työhy­vin­vointi saa tällä hetkellä kouluar­vo­sa­naksi jotain 7 ja 8 väliltä.

– Meillä toki koetaan työn imua, ihmi­set koke­vat työnsä tärkeänä ja he teke­vät hyvin työtään haas­ta­vissa olosuh­teissa. Vaikka on stres­siä, ihmi­set suoriu­tu­vat työs­tään hyvin ja suoma­lai­nen työn­tekijä on pääsään­töi­sesti moti­voi­tu­nut työhönsä, Haka­nen arvioi.

– Mutta arvo­sa­naa laskee se, että työn imu on heiken­ty­nyt koro­naa edel­tä­västä ajasta. Tylsis­ty­mi­nen on lisään­ty­nyt ja samoin työuu­pu­mus, nuor­ten työhy­vin­vointi on laske­nut ja lisäksi johdon kuor­mit­tu­nei­suus on kasvanut.

TTL:n tutki­muk­sesta ilme­nee, että jopa joka kymme­nes työn­tekijä on toden­nä­köi­sesti työuu­pu­nut. Kohon­nut työuu­pu­mus­riski on noin joka kuuden­nella työn­te­ki­jällä. Eten­kin työuu­pu­nei­den osuus on kasva­nut aiem­mista tutkimuksista.

Tylsis­ty­mi­nen on lisään­ty­nyt ja samoin työuupumus.

Haka­sen mielestä sekä kohon­neen työuu­pu­mus­ris­kin että jo vaka­vasta työuu­pu­muk­sesta kärsi­vien määrä on liian suuri ja siksi asialle olisi tehtävä jotakin.

– Ongelma koskee kaik­kia aloja ja erilai­sia työteh­tä­viä. Mieles­täni tämän pitäisi herät­tää jo keskus­te­lua. Toki työpaik­ka­ta­solla pitäisi uskal­taa huomata ja tart­tua tähän asiaan, mutta selvästi ollaan hieman kädet­tö­miä teke­mään mitään, Haka­nen pohtii.

– Tämä on vahvasti työpaik­ka­ta­son asia, mutta se on myös toimia­la­ta­son ja myös kansal­li­nen asia. Meidän pitäisi miet­tiä keinoja, miten saadaan aikaan laadu­kasta työelämää.

MUUTOKSESSA AVOIMUUS ON TÄRKEÄ

TTL:n tutki­muk­sessa tarkas­tel­luista työn vaati­muk­sista suoma­lai­sia työn­te­ki­jöitä kuor­mit­taa eniten tietä­mät­tö­myys oman työn tule­vai­suu­desta. Muutos­neu­vot­te­luita on käyty monilla työpai­koilla ja vähin­tään yhtä monessa työpai­kalla niiden uhka leijuu ympärillä.

– Toki kuor­mi­tus­te­ki­jän kasvu liit­tyy varmasti suhdan­tee­seen. Monilla aloilla menee huonosti ja huoli omasta työpai­kasta on kasva­nut. Mutta tämän voi nähdä laajem­min­kin. Puhu­taan teko­ä­lystä ja sen vaiku­tuk­sesta työhön. Lisäksi meillä on monia uhka­te­ki­jöitä, kuten vaik­kapa sodat, jotka voivat kasvat­taa epävar­muu­den kokemusta.

Haka­sen mukaan työn­te­ki­jöi­den epävar­muu­den koke­muk­seen voidaan työpai­koilla vaikut­taa. Paljon on kiinni siitä, miten ja mitä työpai­kan johto kertoo asioista työntekijöille.

– Pahin asia on, että jos työn­te­ki­jät eivät saa riit­tä­västi tietoa omalla työpai­kal­laan. Muutos­neu­vot­te­lu­ti­lan­teissa olisi todella tärkeää, että johto avoi­mesti kommu­ni­koisi työn­te­ki­jöille asioista ja myös kuun­te­lisi työn­te­ki­jöitä. Kaikki ymmär­tä­vät, että on asioita, joista ei heti voida puhua julki­sesti. Paljon voidaan kuiten­kin tehdä avoi­mella ja luot­ta­musta herät­tä­vällä kommunikaatiolla.