Lakossa Akaan SSAB:llä: ”Kaik­kien työn­te­ki­jöi­den puolesta me täällä seistään”

Teol­li­suus­liitto vauh­dit­taa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luja lakoilla, joita on ilmoi­tettu tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen ja kemian­teol­li­suu­teen. Kuusi päivää kestä­vät lakot alkoi­vat vali­tuissa yrityk­sissä maanan­taina 27.1.2025. Seuraa­vat lakot on ilmoi­tettu alka­maan 3.2. ja 10.2. Teol­li­suus­liitto on julis­ta­nut myös ylityö- ja vuoron­vaih­to­kiel­lon 2.3. saakka.

Kolme Teol­li­suus­lii­ton keltai­siin huomio­lii­vei­hin sonnus­tau­tu­nutta miestä seisoo SSAB Europe Oy:n Akaan tehtaan portilla Toija­lan keskus­taan vievän vilk­kaasti liiken­nöi­dyn Hämeen­tien varrella.

– Lakko­jär­jes­te­lyt ovat onnis­tu­neet aika täydel­li­sesti. Porukka on pois töistä, ja tuotanto on hiljen­ty­nyt, kertoo pääluot­ta­mus­mies, sähkö­asen­taja Teemu Enbäck.

Pääluot­ta­mus­mies Teemu Enbäck kertoo videolla, miksi kymme­nen prosen­tin palkan­ko­ro­tus­ta­voite on asiallinen.

Syytä riemuun ei kuiten­kaan ole, sillä Enbäck tekisi mieluum­min töitä kuin lakkoi­lisi. Samaa mieltä ovat asen­taja-koneis­taja Kai Joen­sivu ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, asen­taja Kai Kankai­nen.

– Kyllä tais­te­lu­tah­toa löytyy, mutta ei tämä muka­vaa ole, Joen­sivu sanoo.

– Ikävää, että pitää mennä näin pitkälle, mutta kun työnan­ta­ja­puo­lella ei ole neuvot­te­lu­ha­luk­kuutta, niin järke­vään sopi­muk­seen ei päästä ilman työtais­te­lu­toi­mia, Kankai­nen toteaa.

Avopro­fii­leja teräk­sestä valmis­tava SSAB Akaa on yksi niistä 97 työpai­kasta, jolle Teol­li­suus­liitto kolmi­sen viik­koa sitten julisti maanan­taista lauan­tail­taan kestä­vän lakon vauh­dit­taak­seen tekno­lo­gia­teol­li­suu­den jumiu­tu­neita työehtosopimusneuvotteluita.

– Olen lakossa, koska neuvot­te­lut eivät tunnu etene­vän muulla kons­tilla, Enbäck summaa.

”REALISTINEN TAVOITE”

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­mus päät­tyi marras­kuun lopussa. Uudesta sopi­muk­sesta on neuvo­teltu syys­kuusta alkaen, mutta valmista ei tunnu tule­van, Enbäck harmittelee.

– Työnan­ta­jat eivät ilmoita omia tavoit­tei­taan Ruot­sin mallin mukai­sesti, vaikka ovat sen perään huuta­neet. Porukka kysyy minulta töissä koko ajan, että mitä se työnan­taja tarjoaa.

Teol­li­suus­liitto kertoi marras­kuussa tavoit­te­le­vansa kymme­nen prosen­tin palkan­ko­ro­tusta. Enbäck on tyyty­väi­nen, että liitto toi tavoit­teensa selvästi julki.

– Minun on nyt helppo sanoa työto­ve­reille, mikä on liiton tavoit­te­lema koro­tus. Eihän se vält­tä­mättä toteudu, mutta mahdol­li­sim­man lähelle sitä olisi hyvä päästä, Enbäck sanoo.

Työnan­ta­jat eivät ilmoita omia tavoit­tei­taan Ruot­sin mallin mukai­sesti, vaikka ovat sen perään huutaneet.

Hän pitää kymme­nen prosen­tin palkan­ko­ro­tus­ta­voi­tetta realis­ti­sena, koska inflaa­tio on nosta­nut hintoja rajusti viime vuosina ja samaan aikaan sopi­mus­ten yleis­ko­ro­tuk­set ovat olleet maltil­li­sia. Se on syönyt työn­te­ki­jöi­den osto­voi­maa, Enbäck huomauttaa.

– Mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den yritys­koh­tai­sissa neuvot­te­luissa on saavu­tettu 7–9 prosen­tin palkan­ko­ro­tuk­sia. Miksi se ei ole mahdol­lista myös tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa, hän kysyy.

TOIVEISSA LISÄÄ AVOIMUUTTA

– Kaik­kien työn­te­ki­jöi­den puolesta me täällä seis­tään. Kyllä­hän sitä voisi mennä käsi ojossa sopi­maan ja ottaa sen mitä anne­taan, mutta se ei olisi paras vaih­toehto, Kankai­nen sanoo.

Hän kriti­soi työnan­ta­ja­puolta siitä, että se ei kerro omaa näke­mys­tään palkankorotuksesta.

– Meitä pide­tään ihan hölmöinä ja sano­taan, että ei tule onnis­tu­maan, mutta samalla unoh­tuu, että itse ei ole annettu mitään prosent­tia. Minä aina­kin tykkään avoimuudesta.

Ei muuta kuin neuvot­te­lu­pöy­tään ja kovaa vääntöä.

Kankai­nen perään­kuu­lut­taa nykyistä parem­paa tiedon­kul­kua myös omalla työpaikallaan.

– Joudun paljon itse kaiva­maan ja kyse­le­mään tietoa, vaikka työsuo­je­lu­työn pitäisi olla yhteistoimintaa.

SSAB Akaan avopro­fii­li­teh­das työl­lis­tää yhteensä 47 tuotan­non työn­te­ki­jää. Sen tunne­tuin tuote on maan­tie­kaide. Järjes­täy­ty­mi­saste on tehtaalla korkea.

– Meillä on kaksi työn­te­ki­jää, jotka eivät ole järjes­täy­ty­neitä. Yritin kyllä saada heitä liiton jäse­niksi, jotta heidän olisi ollut mahdol­lista saada lakko­kor­vausta, mutta ei, Enbäck kertoo.

”KOVAA VÄÄNTÖÄ”

Akaassa lakko­vah­dit halua­vat pitää kiinni kaikista päät­ty­neessä työeh­to­so­pi­muk­sessa olleista eduista. Joen­si­vulla on mielessä loma-ajan määräy­ty­mistä koskeva parannusehdotuskin.

– Loma­viik­koon kuuluu lauan­tai, vaikka se ei ole työpäivä. Kuudes päivä menee nyt hara­koille. Jos se pois­tet­tai­siin, siitä tulisi viikko lisää teho­kasta loma-aikaa.

– Sillä saatai­siin paran­net­tua työky­kyä, jotta työn­te­ki­jät jaksai­si­vat tehdä entistä pidem­pään töitä. Sitä­hän nyt toivo­taan. Eläkeikä juok­see edellä karkuun koko ajan, Enbäck lisää.

Joku kompro­mis­si­han tähän on löydettävä.

Myös yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set ovat kolmi­kolle tärkeää.

– En halua edes ajatella, millai­nen työelämä olisi ilman niitä, Kankai­nen kiteyttää.

Työeh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus takaa työrau­han työpai­koilla, kun työnan­ta­jien ei tarvitse neuvo­tella työn­te­ki­jöi­den kanssa erik­seen jokai­sesta asiasta, Enbäck toteaa.

– Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den tessissä [työeh­to­so­pi­muk­sessa] oli paljon jous­ta­via element­tejä ja paikal­li­sesti sovit­ta­vaa. Se ei ollut kankea. Ei muuta kuin neuvot­te­lu­pöy­tään ja kovaa vään­töä, hän sanoo.

– Joku kompro­mis­si­han tähän on löydet­tävä, ja paras kaup­pa­han on se, jos molem­milla osapuo­lilla on vähän paha mieli, Kankai­nen sanoo.

Lue lisää työtais­te­lu­toi­mista Teol­li­suus­lii­ton verk­ko­si­vulta.