Lakossa Akaan SSAB:llä: ”Kaikkien työntekijöiden puolesta me täällä seistään”

Teollisuusliitto vauhdittaa työehtosopimusneuvotteluja lakoilla, joita on ilmoitettu teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Kuusi päivää kestävät lakot alkoivat valituissa yrityksissä maanantaina 27.1.2025. Seuraavat lakot on ilmoitettu alkamaan 3.2. ja 10.2. Teollisuusliitto on julistanut myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 2.3. saakka.

Kolme Teollisuusliiton keltaisiin huomioliiveihin sonnustautunutta miestä seisoo SSAB Europe Oy:n Akaan tehtaan portilla Toijalan keskustaan vievän vilkkaasti liikennöidyn Hämeentien varrella.

– Lakkojärjestelyt ovat onnistuneet aika täydellisesti. Porukka on pois töistä, ja tuotanto on hiljentynyt, kertoo pääluottamusmies, sähköasentaja Teemu Enbäck.

Pääluottamusmies Teemu Enbäck kertoo videolla, miksi kymmenen prosentin palkankorotustavoite on asiallinen.

Syytä riemuun ei kuitenkaan ole, sillä Enbäck tekisi mieluummin töitä kuin lakkoilisi. Samaa mieltä ovat asentaja-koneistaja Kai Joensivu ja työsuojeluvaltuutettu, asentaja Kai Kankainen.

– Kyllä taistelutahtoa löytyy, mutta ei tämä mukavaa ole, Joensivu sanoo.

– Ikävää, että pitää mennä näin pitkälle, mutta kun työnantajapuolella ei ole neuvotteluhalukkuutta, niin järkevään sopimukseen ei päästä ilman työtaistelutoimia, Kankainen toteaa.

Avoprofiileja teräksestä valmistava SSAB Akaa on yksi niistä 97 työpaikasta, jolle Teollisuusliitto kolmisen viikkoa sitten julisti maanantaista lauantailtaan kestävän lakon vauhdittaakseen teknologiateollisuuden jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluita.

– Olen lakossa, koska neuvottelut eivät tunnu etenevän muulla konstilla, Enbäck summaa.

”REALISTINEN TAVOITE”

Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa. Uudesta sopimuksesta on neuvoteltu syyskuusta alkaen, mutta valmista ei tunnu tulevan, Enbäck harmittelee.

– Työnantajat eivät ilmoita omia tavoitteitaan Ruotsin mallin mukaisesti, vaikka ovat sen perään huutaneet. Porukka kysyy minulta töissä koko ajan, että mitä se työnantaja tarjoaa.

Teollisuusliitto kertoi marraskuussa tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotusta. Enbäck on tyytyväinen, että liitto toi tavoitteensa selvästi julki.

– Minun on nyt helppo sanoa työtovereille, mikä on liiton tavoittelema korotus. Eihän se välttämättä toteudu, mutta mahdollisimman lähelle sitä olisi hyvä päästä, Enbäck sanoo.

Työnantajat eivät ilmoita omia tavoitteitaan Ruotsin mallin mukaisesti, vaikka ovat sen perään huutaneet.

Hän pitää kymmenen prosentin palkankorotustavoitetta realistisena, koska inflaatio on nostanut hintoja rajusti viime vuosina ja samaan aikaan sopimusten yleiskorotukset ovat olleet maltillisia. Se on syönyt työntekijöiden ostovoimaa, Enbäck huomauttaa.

– Mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaisissa neuvotteluissa on saavutettu 7–9 prosentin palkankorotuksia. Miksi se ei ole mahdollista myös teknologiateollisuudessa, hän kysyy.

TOIVEISSA LISÄÄ AVOIMUUTTA

– Kaikkien työntekijöiden puolesta me täällä seistään. Kyllähän sitä voisi mennä käsi ojossa sopimaan ja ottaa sen mitä annetaan, mutta se ei olisi paras vaihtoehto, Kankainen sanoo.

Hän kritisoi työnantajapuolta siitä, että se ei kerro omaa näkemystään palkankorotuksesta.

– Meitä pidetään ihan hölmöinä ja sanotaan, että ei tule onnistumaan, mutta samalla unohtuu, että itse ei ole annettu mitään prosenttia. Minä ainakin tykkään avoimuudesta.

Ei muuta kuin neuvottelupöytään ja kovaa vääntöä.

Kankainen peräänkuuluttaa nykyistä parempaa tiedonkulkua myös omalla työpaikallaan.

– Joudun paljon itse kaivamaan ja kyselemään tietoa, vaikka työsuojelutyön pitäisi olla yhteistoimintaa.

SSAB Akaan avoprofiilitehdas työllistää yhteensä 47 tuotannon työntekijää. Sen tunnetuin tuote on maantiekaide. Järjestäytymisaste on tehtaalla korkea.

– Meillä on kaksi työntekijää, jotka eivät ole järjestäytyneitä. Yritin kyllä saada heitä liiton jäseniksi, jotta heidän olisi ollut mahdollista saada lakkokorvausta, mutta ei, Enbäck kertoo.

”KOVAA VÄÄNTÖÄ”

Akaassa lakkovahdit haluavat pitää kiinni kaikista päättyneessä työehtosopimuksessa olleista eduista. Joensivulla on mielessä loma-ajan määräytymistä koskeva parannusehdotuskin.

– Lomaviikkoon kuuluu lauantai, vaikka se ei ole työpäivä. Kuudes päivä menee nyt harakoille. Jos se poistettaisiin, siitä tulisi viikko lisää tehokasta loma-aikaa.

– Sillä saataisiin parannettua työkykyä, jotta työntekijät jaksaisivat tehdä entistä pidempään töitä. Sitähän nyt toivotaan. Eläkeikä juoksee edellä karkuun koko ajan, Enbäck lisää.

Joku kompromissihan tähän on löydettävä.

Myös yleissitovat työehtosopimukset ovat kolmikolle tärkeää.

– En halua edes ajatella, millainen työelämä olisi ilman niitä, Kankainen kiteyttää.

Työehtosopimusten yleissitovuus takaa työrauhan työpaikoilla, kun työnantajien ei tarvitse neuvotella työntekijöiden kanssa erikseen jokaisesta asiasta, Enbäck toteaa.

– Teknologiateollisuuden tessissä [työehtosopimuksessa] oli paljon joustavia elementtejä ja paikallisesti sovittavaa. Se ei ollut kankea. Ei muuta kuin neuvottelupöytään ja kovaa vääntöä, hän sanoo.

– Joku kompromissihan tähän on löydettävä, ja paras kauppahan on se, jos molemmilla osapuolilla on vähän paha mieli, Kankainen sanoo.

Lue lisää työtaistelutoimista Teollisuusliiton verkkosivulta.