Italialaiset metallityöläiset osoittavat mieltään autoalan lakon yhteydessä Roomassa 18.10.2024. Italiassa järjestäytymisaste on heikompi kuin Suomessa, ja selvästi suurempi osa työntekijöistä kokee konflikteja työelämässä.

Vahvat liitot vähen­tävät konflikteja

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA SIPAUSA/LEHTIKUVA/LAPRESSE

Moni ammat­ti­liit­tojen heiken­tä­mistä tiukasti ajava polii­tikko tai työnan­taja väittää, että liitot kärjis­tävät risti­rii­toja ja lisäävät lakkoja.

Todel­li­suus on kuitenkin muuta. Jos maassa on liittojen kautta kanavoi­tuvia neuvot­te­lu­jär­jes­telmiä, kuten tehokas luotta­mus­mies­ver­kosto, pienet risti­riidat eivät aiheuta helposti sitkeitä tai äkillisiä yhteentörmäyksiä.

China Labour Bulletin kerää tiedostoa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi monesti vältetty neuvot­te­le­malla luotta­mus­miehen tai ammat­ti­liiton kanssa. Mutta Kiinassa ei aitoja ammat­ti­liit­toja tai reiluja neuvot­te­lu­jär­jes­telmiä ole, ja tulok­sena on iso määrä lakkoja.

Yliopis­to­tut­kija Josef Ringqvist tutki, kuinka järjes­täy­ty­mi­saste vaikuttaa konflik­tien kokemi­seen työelä­mässä. Ruotsa­lainen, ay-liikkeen rahoit­tama mutta riippu­maton ajatus­paja Arena Idé julkaisi lokakuussa hänen raporttinsa.

Tutki­muksen pohjana on 31 maassa tehty, 16 822 työnte­kijää kattanut kysely­tut­kimus. Sen laati Inter­na­tional Social Survey Programme, joka taas on 44 teolli­suus­maan yhteinen tutkimusohjelma.

Maissa, joissa liitot olivat heikompia, työnte­kijät kokivat olevan paljon enemmän konflik­teja työelämässä.

Ringqvist tutki, miten työnte­kijät kokevat konfliktit työmark­ki­noilla. Vahvojen ammat­ti­liit­tojen maissa tulos oli erikoi­sella tavalla kahta­lainen. Näissä maissa sekä liittojen jäsenet, että ei-jäsenet näkivät työmark­ki­noilla olevan enemmän risti­rii­toja kuin heikkojen liittojen maissa. Samalla he kuitenkin kokivat ne vähäisempinä.

Maissa, joissa liitot olivat heikompia, työnte­kijät kokivat olevan paljon enemmän konflik­teja työelä­mässä. Tutki­tuissa maissa näitä koki keski­määrin 44,4 prosenttia. Suomessa oli kaikkein korkein järjes­täy­ty­mi­saste ja konflik­teja koki 35,1 prosenttia.

Vertailu maan tulota­soon ja työeh­to­so­pi­musten katta­vuu­teen osoitti järjes­täy­ty­misen lisäävän niitä enemmän sopua työmarkkinoilla.

Ammat­ti­liit­tojen vaiku­tus­mah­dol­li­suus poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon vähentää osaltaan työmark­ki­noiden konflik­teja. Liittojen heiken­ty­minen taas voi johtaa useam­piin ja avoimem­piin risti­rii­toihin työmark­ki­noilla, raportti tiivistää.