Italialaiset metallityöläiset osoittavat mieltään autoalan lakon yhteydessä Roomassa 18.10.2024. Italiassa järjestäytymisaste on heikompi kuin Suomessa, ja selvästi suurempi osa työntekijöistä kokee konflikteja työelämässä.

Vahvat liitot vähentävät konflikteja

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA SIPAUSA/LEHTIKUVA/LAPRESSE

Moni ammat­tili­it­to­jen heiken­tämistä tiukasti aja­va poli­itikko tai työ­nan­ta­ja väit­tää, että liitot kär­jistävät ris­tiri­ito­ja ja lisäävät lakko­ja.

Todel­lisu­us on kuitenkin muu­ta. Jos maas­sa on liit­to­jen kaut­ta kanavoitu­via neu­vot­telu­jär­jestelmiä, kuten tehokas luot­ta­mus­miesverkos­to, pienet ris­tiri­idat eivät aiheuta hel­posti sitkeitä tai äkil­lisiä yhteen­tör­mäyk­siä.

Chi­na Labour Bul­letin kerää tiedos­toa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi mon­esti väl­tet­ty neu­vot­tele­mal­la luot­ta­mus­miehen tai ammat­tili­iton kanssa. Mut­ta Kiinas­sa ei aito­ja ammat­tili­it­to­ja tai reilu­ja neu­vot­telu­jär­jestelmiä ole, ja tulok­se­na on iso määrä lakko­ja.

Yliopis­to­tutk­i­ja Josef Ringqvist tut­ki, kuin­ka jär­jestäy­tymisas­te vaikut­taa kon­flik­tien kokemiseen työelämässä. Ruot­salainen, ay-liik­keen rahoit­ta­ma mut­ta riip­puma­ton aja­tus­pa­ja Are­na Idé julka­isi lokaku­us­sa hänen raport­tin­sa.

Tutkimuk­sen poh­jana on 31 maas­sa tehty, 16 822 työn­tek­i­jää kat­tanut kyse­ly­tutkimus. Sen laati Inter­na­tion­al Social Sur­vey Pro­gramme, joka taas on 44 teol­lisu­us­maan yhteinen tutkimu­so­hjel­ma.

Mais­sa, jois­sa liitot oli­vat heikom­pia, työn­tek­i­jät koki­vat ole­van paljon enem­män kon­flik­te­ja työelämässä.

Ringqvist tut­ki, miten työn­tek­i­jät koke­vat kon­flik­tit työ­markki­noil­la. Vahvo­jen ammat­tili­it­to­jen mais­sa tulos oli erikoisel­la taval­la kah­ta­lainen. Näis­sä mais­sa sekä liit­to­jen jäsenet, että ei-jäsenet näkivät työ­markki­noil­la ole­van enem­män ris­tiri­ito­ja kuin heikko­jen liit­to­jen mais­sa. Samal­la he kuitenkin koki­vat ne vähäisemp­inä.

Mais­sa, jois­sa liitot oli­vat heikom­pia, työn­tek­i­jät koki­vat ole­van paljon enem­män kon­flik­te­ja työelämässä. Tutk­i­tuis­sa mais­sa näitä koki keskimäärin 44,4 pros­ent­tia. Suomes­sa oli kaikkein korkein jär­jestäy­tymisas­te ja kon­flik­te­ja koki 35,1 pros­ent­tia.

Ver­tailu maan tulota­soon ja työe­htosopimusten kat­tavu­u­teen osoit­ti jär­jestäy­tymisen lisäävän niitä enem­män sop­ua työ­markki­noil­la.

Ammat­tili­it­to­jen vaiku­tus­mah­dol­lisu­us poli­it­tiseen päätök­sen­tekoon vähen­tää osaltaan työ­markki­noiden kon­flik­te­ja. Liit­to­jen heiken­tymi­nen taas voi johtaa use­ampi­in ja avoimem­pi­in ris­tiri­itoi­hin työ­markki­noil­la, raport­ti tiivistää.