Italialaiset metallityöläiset osoittavat mieltään autoalan lakon yhteydessä Roomassa 18.10.2024. Italiassa järjestäytymisaste on heikompi kuin Suomessa, ja selvästi suurempi osa työntekijöistä kokee konflikteja työelämässä.

Vahvat liitot vähen­tä­vät konflikteja

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA SIPAUSA/LEHTIKUVA/LAPRESSE

Moni ammat­ti­liit­to­jen heiken­tä­mistä tiukasti ajava polii­tikko tai työnan­taja väit­tää, että liitot kärjis­tä­vät risti­rii­toja ja lisää­vät lakkoja.

Todel­li­suus on kuiten­kin muuta. Jos maassa on liit­to­jen kautta kana­voi­tu­via neuvot­te­lu­jär­jes­tel­miä, kuten teho­kas luot­ta­mus­mies­ver­kosto, pienet risti­rii­dat eivät aiheuta helposti sitkeitä tai äkil­li­siä yhteentörmäyksiä.

China Labour Bulle­tin kerää tiedos­toa Kiinan lakoista. Syistä näkee, että ne olisi monesti vältetty neuvot­te­le­malla luot­ta­mus­mie­hen tai ammat­ti­lii­ton kanssa. Mutta Kiinassa ei aitoja ammat­ti­liit­toja tai reiluja neuvot­te­lu­jär­jes­tel­miä ole, ja tulok­sena on iso määrä lakkoja.

Yliopis­to­tut­kija Josef Ring­qvist tutki, kuinka järjes­täy­ty­mi­saste vaikut­taa konflik­tien koke­mi­seen työelä­mässä. Ruot­sa­lai­nen, ay-liik­keen rahoit­tama mutta riip­pu­ma­ton ajatus­paja Arena Idé julkaisi loka­kuussa hänen raporttinsa.

Tutki­muk­sen pohjana on 31 maassa tehty, 16 822 työn­te­ki­jää katta­nut kyse­ly­tut­ki­mus. Sen laati Inter­na­tio­nal Social Survey Programme, joka taas on 44 teol­li­suus­maan yhtei­nen tutkimusohjelma.

Maissa, joissa liitot olivat heikom­pia, työn­te­ki­jät koki­vat olevan paljon enem­män konflik­teja työelämässä.

Ring­qvist tutki, miten työn­te­ki­jät koke­vat konflik­tit työmark­ki­noilla. Vahvo­jen ammat­ti­liit­to­jen maissa tulos oli erikoi­sella tavalla kahta­lai­nen. Näissä maissa sekä liit­to­jen jäse­net, että ei-jäse­net näki­vät työmark­ki­noilla olevan enem­män risti­rii­toja kuin heik­ko­jen liit­to­jen maissa. Samalla he kuiten­kin koki­vat ne vähäisempinä.

Maissa, joissa liitot olivat heikom­pia, työn­te­ki­jät koki­vat olevan paljon enem­män konflik­teja työelä­mässä. Tutki­tuissa maissa näitä koki keski­mää­rin 44,4 prosent­tia. Suomessa oli kaik­kein korkein järjes­täy­ty­mi­saste ja konflik­teja koki 35,1 prosenttia.

Vertailu maan tulo­ta­soon ja työeh­to­so­pi­mus­ten katta­vuu­teen osoitti järjes­täy­ty­mi­sen lisää­vän niitä enem­män sopua työmarkkinoilla.

Ammat­ti­liit­to­jen vaiku­tus­mah­dol­li­suus poliit­ti­seen päätök­sen­te­koon vähen­tää osal­taan työmark­ki­noi­den konflik­teja. Liit­to­jen heiken­ty­mi­nen taas voi johtaa useam­piin ja avoi­mem­piin risti­rii­toi­hin työmark­ki­noilla, raportti tiivistää.