Vuosi 2024 oli nousukauden odotusta – leikkauspolitiikka ajoi monet ihmiset ahtaalle

Vuosi 2024 on ollut Suomen teol­lisu­udessa odot­ta­va, ker­too Teol­lisu­us­li­iton tutkimus­pääl­likkö Anu-Han­na Antti­la.

– Teol­lisu­u­den työl­lisyy­dessä ei ole tapah­tunut val­ta­van dra­maat­tista. Viime sydän­talvi oli kaikkein huonoin aika. Maalisku­un jäl­keen työl­lisyys alkoi paran­tua ja syksym­mäl­lä taas heiken­tyä, Antti­la ker­too.

Raken­nus­te­ol­lisu­u­den erit­täin heikko tilanne ja koti­maisen kysyn­nän vähyys ovat paina­neet työl­lisyys­luku­ja alas, mut­ta teol­lisu­udessa tilanne on ollut rauhal­lisem­pi.

Syksyl­lä 2024 teol­lisu­udessa oli työl­lisiä enem­män kuin esimerkik­si alku­vuon­na 2022. Lokaku­us­sa 2024 työ­markki­noiden käytössä ole­vien Teol­lisu­us­li­iton jäsen­ten työt­tömyysaste oli 6,8 pros­ent­tia.

– Tun­nel­ma on odot­ta­van myön­teinen. Sig­naale­ja parem­mas­ta on nähtävis­sä, Antti­la sanoo.

Teol­lisu­us­li­iton erikois­tutk­i­ja Timo Eklund ker­too, että viime vuo­den­vai­h­teen heikot taloudel­liset ajat osat­ti­in ennus­taa, mut­ta seu­raavaa kasvun kään­net­tä on odotel­tu jo tovi.

– Odotet­ti­in, että alku­vuo­den aikana hiih­tolomien jäl­keen olisi jo selkeää parane­mista talouden ja teol­lisu­u­den tilanteessa. Käänne on ollut paljon nihkeäm­pää kuin oletet­ti­in, Eklund sanoo.

Korkeat korot ovat vähen­täneet rak­en­tamista ja mui­ta investoin­te­ja, mikä näkyy Suomen teol­lisu­udessa, jos­sa tuote­taan merkit­tävä osa investoin­ti­tavaroi­ta.

– Kan­sain­välisessä ver­tailus­sa Suomen talous ja teol­lisu­us ovat erit­täin herkkiä korko­jen nousulle, Eklund sanoo.

VAROVAISUUTTA ILMASSA

Nyt korot ovat jo laskusu­un­nas­sa, mut­ta investoi­jat ovat vielä varovaisia. Tärkeän vien­ti­maan Sak­san ongel­mat ja Venäjän kau­pan sulkeu­tu­mi­nen hei­jas­tu­vat myös Suomeen.

– Venäjän kau­pan lop­pumi­nen vaikut­taa isom­mal­ta kolauk­selta kuin ensi alku­un näyt­ti, Eklund sanoo.

Viime vuosi­na hin­nat ovat nousseet kovaa tah­tia, joten koti­talouk­sien ostovoima on ollut koe­tuk­sel­la. Tämä on näkynyt myös palvelu­jen kulu­tuk­ses­sa ja tavaroiden han­k­in­nois­sa.

– Koti­talouk­sien ostovoima ei ole kovin kum­moinen. Mah­dol­lisu­us kulut­taa on rajalli­nen, Antti­la sanoo.

Orpon-Purran hal­li­tuk­sen työvoimapoli­ti­ik­ka ei ole ollut akti­ivista eli konkreet­tisia toimia työl­lisyy­den parane­misek­si.

Osansa on tehnyt myös maan hal­li­tus, joka on säätänyt lake­ja, jot­ka tekevät ihmis­ten arjes­ta epä­varmem­paa. Tästä ovat esimerkkeinä ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van leikkauk­set ja muu­tostur­van heiken­nyk­set.

– Orpon-Purran hal­li­tuk­sen työvoimapoli­ti­ik­ka ei ole ollut akti­ivista eli konkreet­tisia toimia työl­lisyy­den parane­misek­si. Sen sijaan heiken­nys­ten ja leikkausten avul­la on haet­tu lasken­nal­lisia työl­lisyys­vaiku­tuk­sia, Antti­la sanoo.

Paikallista sopimista laa­jen­ta­va lain­säädän­tö on tulos­sa voimaan vuo­den 2025 alus­ta. Työn­tek­i­jäpuolel­la on arvioitu, että lakimuu­tok­set ovat uhka työe­htosopimusten yleis­si­tovu­udelle.

– Ostovoima ei todel­lakaan parane, jos palkkata­so hin­noiteltaisi­in nykyisessä eduskun­nas­sa. Se on rujo kuva, Antti­la sanoo.

KOHTAAVATKO TYÖT JA TEKIJÄT?

Edel­lisen parem­man suh­dan­teen aikaan puhut­ti­in paljon teol­lisu­u­den työvoima­pu­las­ta.

– Use­am­man vuo­den työvoima­pu­la ei hei­jas­tunut siihen, että työ­nan­ta­jat oli­si­vat alka­neet nos­taa palkko­ja. Markki­na­t­alous ei toimin­ut siinä, Eklund sanoo.

Viime aikoina on ollut myös näkyvis­sä, etteivät muu­tosneu­vot­te­lut ole koske­neet ensisi­jais­es­ti työn­tek­i­jöitä.

– Takavu­osi­na irti­san­ot­ti­in työn­tek­i­jöitä, nyt kohteena ovat toim­i­henkilöt. Se ker­too osaltaan, että duu­nar­ivä­ki on laitet­tu tuotan­nos­sa vähi­in, Eklund sanoo.

Dig­i­tal­isaa­tio ja vihreä siir­tymä muut­ta­vat teol­lisu­ut­ta ja teol­lisu­u­den töitä. Uuden­laiselle osaamiselle on tarvet­ta, mut­ta koulut­tau­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia on heiken­net­ty leikkaa­mal­la toisen asteen koulu­tuk­ses­ta ja lopet­ta­mal­la aikuisk­oulu­tus­tu­ki.

– Talouskasvunkin kannal­ta olisi hyvä, että ihmiset hakeu­tu­isi­vat aloille, jos­sa tarvi­taan työvoimaa, Eklund sanoo.

PALVELUJEN ROOLI ON KASVANUT

Teol­lisen tavaratuotan­non merk­i­tys on muut­tunut kansan­taloudessa.

– Tavaran­tuotan­to ei enää kan­nat­tele samal­la lail­la kansan­talout­ta ja käyn­nistä korkea­suh­dan­tei­ta, Eklund sanoo.

Palvelu­jen rooli on kas­vanut, kun eri­lais­ten suo­ra­tois­to- ja ohjelmistopalvelu­jen kulu­tus on nous­sut.

– Maail­mal­la talouskasvu ei pain­o­tu teol­lisu­u­teen, vaan mon­en­laisi­in palvelui­hin, Eklund sanoo.

Suomen teol­lisu­us pystyy tuot­ta­maan enem­män, kun raha liikkuu maail­mal­la. Nor­maal­i­ti­lanteessa Suo­mi kyl­lä pär­jää

Osa yri­tyk­sistä on saanut liitet­tyä tuot­teisi­in eri­laiset ylläpi­to- ja huoltopalve­lut, mut­ta paran­tamisen varaa on.

– Palvelu­jen ongel­mat hait­taa­vat kansan­talouden kehi­tys­tä, vaik­ka teol­lisu­us ja tavaratuotan­to pär­jäi­sivät hyvin, Eklund sanoo.

Suomen teol­lisu­u­den näkymä on posi­ti­ivi­nen, kun suh­danne kään­tyy taas ylöspäin.

– Suomen teol­lisu­us pystyy tuot­ta­maan enem­män, kun raha liikkuu maail­mal­la. Nor­maal­i­ti­lanteessa Suo­mi kyl­lä pär­jää, Eklund sanoo.

Työttömyysturvaan rajut leikkaukset

– Vuosi on ollut kas­san jäsen­ten ja kas­san kannal­ta vaikea, ker­too Avoimen työt­tömyyskas­san etu­us­pääl­likkö Kaisa Tik­ka.

Vuo­den alus­sa sekä huhtiku­us­sa, eloku­us­sa ja syysku­us­sa on tul­lut voimaan lakimuu­tok­sia, jot­ka ovat muun muas­sa piden­täneet työt­tömyy­den alun omavas­tu­uaikaa, pois­ta­neet päivära­han lap­siko­ro­tuk­set, pois­ta­neet vuorot­teluko­r­vauk­sen ja leikan­neet ansiopäivära­han tasoa.

Leikkauk­set näkyvät jo mak­se­tuis­sa etu­us­määris­sä, mut­ta ansiopäivära­han por­ras­tuk­sen vaiku­tuk­set tule­vat näkyvi­in viiveel­lä. Ennen syysku­u­ta työt­tömäk­si tai lomaute­tuk­si jääneet ovat vielä van­ho­jen sään­tö­jen piiris­sä.

Nyky­isin työt­tömyyspäivära­ha leikkaan­tuu kah­den kuukau­den työt­tömyy­den tai lomau­tuk­sen jäl­keen 20 pros­ent­tia, kahdek­san kuukau­den jäl­keen leikkaus kas­vaa 25 pros­ent­ti­in.

– Kun por­ras­tuk­set tule­vat voimaan täysimääräis­es­ti, on odotet­tavis­sa, että mon­en ahdinko syve­nee.

Hal­li­tus myös piden­si ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van saamiseen vaa­dit­tavaa työssäoloe­htoa kuud­es­ta kuukaud­es­ta kokon­aiseen vuo­teen. Työssäoloe­hdon piden­tämi­nen vähen­tää val­tio­varain­min­is­ter­iön arvion mukaan ansiopäivära­han saa­jien määrää noin 17 pros­ent­tia.

– Luke­ma on järkyt­tävä, Tik­ka toteaa.

Kun por­ras­tuk­set tule­vat voimaan täysimääräis­es­ti, on odotet­tavis­sa, että mon­en ahdinko syve­nee.

Työu­ran lop­pu­vai­heessa ole­vista työt­tömistä yhä use­ampi joutuu jatkos­sa Kelan etuuk­sien varaan, sil­lä hal­li­tus poisti myös ikäsi­don­naiset poikkeuk­set, kuten ikään­tynei­den työl­listämisvelvoit­teen.

– Ikään­tyneet eivät enää voi hyö­dyn­tää eri­tyis­sään­töjä päästäk­seen ansiosi­don­naisen tur­van piiri­in.

Hal­li­tus myös poisti suo­jaosan, joka aiem­min mah­dol­listi keikkalu­on­tois­t­en töi­den tekemisen 300 eurol­la ilman, että tulot pienen­sivät ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa. Aikanaan suo­jaosa luoti­in kan­nus­ta­maan lyhy­taikaistenkin töi­den ottamista.

– Osa-aikatyön tekem­i­nen on nyt vähem­män kan­nat­tavaa. Tämä on iso leikkaus varsinkin heille, jot­ka tekevät osa-aika- ja keikkatyötä.

KIIREELLÄ MUTKIKKAITA MUUTOKSIA

Mas­si­ivis­ten muu­tosten teko yhden kalen­terivuo­den aikana on johtanut päivära­ha­hake­musten käsit­telyaiko­jen piten­e­miseen. Siir­tymäaikana kas­so­jen on pitänyt tehdä päätök­siä sekä van­han että uuden lain­säädän­nön perus­teel­la.

– Lakimuu­tosten toimeen­pano on mutkikas­ta. Kas­sat ovat kom­men­toi­neet lakiesi­tyk­si­in, että lakimuu­tok­set tule­vat liian nopeasti.

Kiireel­lä tehdyt lakimuu­tok­set ovat sat­tuneet aikaan, jol­loin monil­la A‑kassan aloil­la on korkea työt­tömyys. Eri­tyis­es­ti raken­nusalan ahdinko on työl­listänyt kas­saa.

Vuosikym­meniä oikeus ansiosi­don­naiseen työt­tömyys­tur­vaan on perus­tunut tehty­i­hin työ­tun­tei­hin. Nyt on siir­ryt­ty jär­jestelmään, jos­sa tarkastel­laan kuukau­den aikana mak­set­tua palkkaa.

– Monil­la kas­san jäse­nil­lä on kah­den viikon palkka­jak­so. Lakia säädet­täessä on mietit­ty kuukausi­palkkaisia.

Kas­sat ovat kom­men­toi­neet lakiesi­tyk­si­in, että lakimuu­tok­set tule­vat liian nopeasti.

Pidem­män päälle työssäoloe­hdon eurois­t­a­mi­nen voi lisätä automaa­tio­ta ja nopeut­taa hake­musten käsit­te­lyä, mut­ta siir­tymä­vai­heessa mon­en­laisia ongelmia tulee vas­taan.

– Olemme joutuneet yhdis­telemään van­haa ja uut­ta työssäoloe­htoa.

A‑kassa aloit­ti henkilöstön­sä koulu­tuk­set ajois­sa, mut­ta kaikki­in vas­taan tule­vi­in tulk­in­tati­lanteisi­in ei ole mah­dol­lista valmis­tau­tua. Päivära­han hak­i­joiden tilanteet ovat yksilöl­lisiä.

– On pohdit­tu, mitä voi tul­la vas­taan, mut­ta silti todel­lisu­us yllät­tää aina. Kas­sana halu­amme tulki­ta lakia jäse­nen etu edel­lä.

KASSAN JÄSENYYS KANNATTAA

Kas­san jäsen­ten anta­ma palaute on ollut isol­ta osin ymmärtäväistä. Leikkauk­sista on keskustel­tu paljon julk­isu­udessa, joten on tul­lut selväk­si, mis­tä toimet johtu­vat.

A‑kassa on viestinyt jäse­nilleen muun muas­sa tek­stivi­esteil­lä, uutiskir­jeil­lä ja verkko­sivun kaut­ta.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet, että nämä eivät ole mei­dän tekemiämme päätök­siä, vaan toimeen­panemme maan hal­li­tuk­sen lin­jauk­sia.

Teol­lisu­us­li­it­to vaku­ut­taa jäse­nen­sä työt­tömyy­den var­al­ta A‑kassassa. Kas­san jäsenyys siis sisäl­tyy liiton jäsen­mak­su­un.

Hal­li­tuk­sen tekemät leikkauk­set vaikut­ta­vat eniten ihmisi­in, joiden työt­tömyys pitkit­tyy. Alle kah­den kuukau­den työt­tömyys­jak­sois­sa muu­tok­set ovat maltil­lisem­pia.

– Vaik­ka leikkauk­sia on tul­lut, liiton ja kas­san jäsenyys kan­nat­taa edelleen, Tik­ka sanoo.

Ihmisiä auttavat järjestöt säästökuurille

Palvelu­ja tuot­tavien jär­jestö­jen tilanne on tiuk­ka, sil­lä palvelu­ja osta­vat hyv­in­voin­tialueet ovat säästöku­uril­la.

– Vaik­ka tarve ei ole vähen­tynyt tilas­tol­lis­es­ti, ostot ovat vähen­tyneet merkit­tävästi, Vert­ti Kiukas sanoo.

Per­in­teis­ten yleishyödyl­lis­ten yhdis­tys­ten rahoi­tus on tänä vuon­na ollut ennä­tys­ta­sol­la, mut­ta kol­men seu­raa­van vuo­den aikana val­tio leikkaa jär­jestö­jen avus­tuk­sista 130 miljoon­aa euroa, eli kol­man­nek­sen.

– Tule­vaisu­usku­va on äärim­mäisen epä­selvä ja synkkä. Mon­et jär­jestöt ovat käyn­nistäneet yt-neu­vot­telu­ja.

KAKSINKERTAINEN LEIKKAUS

Sote-jär­jestöt tekevät muun muas­sa mie­len­ter­veystyötä, nuoriso­työtä ja tuke­vat eri elämän­ti­lanteis­sa ole­via ja hei­dän läheisiään.

Tukea tarvit­se­vien tilanne mutk­istuu kaksinker­tais­es­ti, kun hal­li­tus leikkaa sosi­aal­i­tur­vaa ja ‑palvelu­ja tarvit­sevil­ta ihmisiltä sekä heitä tukevil­ta jär­jestöiltä.

Jär­jestöt ovat etukä­teen tuoneet ilmi, ettei toimien yhteis­vaiku­tuk­sia ole arvioitu. Edessä on hyp­päys tun­tem­at­tomaan.

– Hal­li­tuk­sen yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka leikkaa mas­si­ivis­es­ti sosi­aal­i­tur­vaa ja korot­taa sairas­tamisen kus­tan­nuk­sia. Jär­jestöil­lä on ollut vähän hyvää san­ot­tavaa hal­li­tuk­sen poli­ti­ikas­ta.

Hal­li­tuk­sen yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka leikkaa mas­si­ivis­es­ti sosi­aal­i­tur­vaa ja korot­taa sairas­tamisen kus­tan­nuk­sia.

Leikkauk­set toteutetaan kol­men vuo­den aikana. Vuon­na 2025 avus­tuk­sia leikataan 80 miljoon­aa euroa ja kaht­e­na seu­raa­vana vuon­na molemp­ina 25 miljoon­aa lisää.

– Mei­dän alamme tilanteesta on keskustel­tu vähem­män kuin kult­tuuri- tai liikun­taleikkauk­sista, vaik­ka meil­lä leikkauk­set ovat isom­pia, Kiukas sanoo.

MYÖS VAPAAEHTOISTYÖ KÄRSII

Äkkiseltään voisi ajatel­la, että leikkauk­sien jäl­keen jär­jestöt kor­vaa­vat palkat­tua työtä vapaae­htoistyöl­lä. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinker­tainen, sil­lä palkat­tu työvoima puit­teet vapaae­htoistyölle.

– Mei­dän sek­to­ril­lamme yhdis­tetään ammatil­lista työtä ja vapaae­htoista työtä. Jos puit­teet katoa­vat, katoaa myös vapaae­htoinen työ.

Julk­i­sis­sa keskusteluis­sa on myös esitet­ty, että jär­jestöt voivat kohden­taa säästöt hallintoon.

– Sel­l­aisia hallinto­ja ei ole ollut ole­mas­sakaan. Täl­lainen leikkaus ei voi men­nä ohi, ettei se osu­isi ihmis­ten kanssa tehtävään työhön.

Jär­jestöt kri­ti­soi­vat myös leikkausten toteu­tustapaa.

– Leikkaus on puh­das­ta juus­to­höylää. Tässä kohtaa ei tehdä vaikut­tavu­usarvio­ta, läh­teekö raha hyödyl­lis­es­tä vai tehot­tomas­ta toimin­nas­ta.

YHDISTYSTEN LUVATTU MAA?

Jär­jestöt ovat täy­den­täneet julk­isia palvelu­ja, joi­ta on viime vuosikym­meninä kaven­net­tu.

– Jos kol­mannes jär­jestö­toimin­nas­ta katoaa, se ei voi olla lisäämät­tä julkisen palvelu­jär­jestelmän meno­ja. Jär­jestö­jen rooli on merkit­tävämpi tänään kuin 20 vuot­ta sit­ten.

Suomea on kuvail­tu yhdis­tys­ten luvatuk­si maak­si. Vuon­na 2023 Suomes­sa toi­mi läh­es 11 000 sote-alan jär­jestöä, joil­la oli noin 1,3 miljoon­aa jäsen­tä, puoli miljoon­aa vapaae­htoista ja noin 50 000 työn­tek­i­jää.

Kiukas arvioi, että vaik­ka leikkauk­set tekevät loven suo­ma­laiseen jär­jestökent­tään, on yhdis­tys jatkos­sakin toimi­va tapa toimia parem­man yhteiskun­nan puoles­ta.

– Jär­jestön perus­t­a­mi­nen on edelleen suo­ma­lainen tapa vas­ta­ta ongelmi­in.

Työperäisen hyväksikäytön torjunnassa riittää tehtävää

– Pyrimme kehit­tämään omaa organ­isaa­tio­tamme, että olisimme vas­taan­ot­tavaisia ja saisimme ulko­maalais­taus­taisia mukaan toim­intaan, ker­too uuden yksikön pääl­likkö Riik­ka Vasama.

Yksikön keskeinen työkalu on Teol­lisu­us­li­iton Her­mes ‑sovel­lus, joka tar­joaa ajan­ta­saista tietoa työelämästä ja Suomes­sa asumis­es­ta.

Yhdek­säl­lä kielel­lä palvel­evas­sa sovel­luk­ses­sa on nyt viiden teol­lisu­us­li­it­to­laisen alan työe­hdot. Vasama ker­too, että vuon­na 2025 sovel­luk­seen tulee seit­semän uut­ta sopimusalaa, viisi kemi­an sek­to­ril­ta ja kak­si puu­tuote­sek­to­ril­ta.

– Sovel­lus on tarkoitet­tu avuk­si ihan kaikille, Vasama sanoo.

Teol­lisu­us­li­it­to tekee työtä työperäisen hyväk­sikäytön ehkäisemisek­si ja esimerkik­si kausi­työn työe­hto­jen paran­tamisek­si. Eri­lais­ten ongelmien kor­jaami­nen vaatii, että ongel­mat tun­nis­te­taan ja tun­nuste­taan.

– Yhteiskun­nas­sa puhutaan paljon työperäis­es­tä hyväk­sikäytöstä. Se on nyt tun­nustet­tu ilmiö.

KOLMEN KUUKAUDEN SÄÄNTÖ ON RISKI

Maan hal­li­tus on muut­ta­mas­sa ulko­maalais­lakia siten, että jatkos­sa EU:n ulkop­uolelta tule­van työvoiman on työt­tömäk­si jää­tyään löy­det­tävä uusi työ­paik­ka kol­men kuukau­den kulues­sa. Jos työn­tek­i­jä ei työl­listy määräa­jas­sa, hän menet­tää oleskelulu­pansa. Eri­ty­isas­iantun­ti­joille aikara­ja olisi kuusi kuukaut­ta. Hal­li­tus halu­aa lakimuu­tok­set voimaan huhtiku­us­sa 2025.

– Suo­mi kil­pailee ahk­erista ja osaav­ista työn­tek­i­jöistä mon­en muun maan kanssa. En ole ihan var­ma, ymmär­retäänkö kaikkial­la, mil­lainen ris­ki täl­laisel­la poli­ti­ikalla ote­taan, Vasama sanoo.

Oikeis­to­hal­li­tus on kan­tanut huol­ta Suomen maaku­vas­ta muun muas­sa arvostele­mal­la ja rajoit­ta­mal­la poli­it­tisia lakko­ja. Maaku­vaa pun­ni­taan myös sil­loin, kun ulko­maalainen työn­tek­i­jä hark­it­see, minne päin maail­maa suun­taa.

– Kiristyk­set aiheut­ta­vat sen, että ihmiset koke­vat, etteivät ole ter­ve­tullei­ta ja val­it­se­vat vas­taan­ot­tavaisem­man maan.

Suo­mi kil­pailee ahk­erista ja osaav­ista työn­tek­i­jöistä mon­en muun maan kanssa.

Lakimuu­tos tekee ulko­maalai­sista työn­tek­i­jöistä entistä alt­ti­impia hyväk­sikäytölle. Kolme kuukaut­ta on kenelle tahansa lyhyt aika löytää uusi työ, mut­ta haaste on moninker­tainen, jos työ­markki­noiden ja työelämän käytän­nöt eivät ole tut­tu­ja.

– Jos työ­suhde päät­tyy, on vaara, että tukalas­sa tilanteessa joutuu otta­maan vas­taan työ­tar­jouk­sen, joka ei ole mis­tään kotoisin.

Maan hal­li­tus halu­aa myös laa­jen­taa paikallista sopimista taval­la, joka työn­tek­i­jäpuolen tulkin­nan mukaan kas­vat­taa työ­nan­ta­jien val­taa suh­teessa työn­tek­i­jöi­hin.

Jos sopimi­nen ei ole tas­apain­os­sa, työn­tek­i­jät saat­ta­vat tehdä itselleen epäedullisia sopimuk­sia. Ulko­maalaisille työn­tek­i­jöille tilanne on han­kala, jos heil­lä ei ole tietoa suo­ma­lais­es­ta työelämästä.

– Jos vain toinen tun­tee yksi­tyisko­h­dat, sopimi­nen keikah­tanut epä­tas­apain­oon. Se on suuri huole­nai­he.

Vasama korostaa, ettei kyse ole ain­oas­taan ulko­maalais­taus­tais­ten työn­tek­i­jöi­den ase­mas­ta, vaan työe­hto­jen polkem­i­nen vaikut­taa pidem­män päälle kaikki­in työn­tek­i­jöi­hin.

HALLITUSOHJELMASSA MYÖS HYVÄÄ

Maan hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa on myös hyviä lin­jauk­sia, jot­ka ovat olleet vielä taka-alal­la vaa­likau­den alus­sa.

Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lin­jataan muun muas­sa kiskon­ta­lain­säädän­nön muut­tamis­es­ta. Jos suun­nitel­mat toteu­tu­vat, jatkos­sa työelämässä tapah­tu­van kiskon­nan ei enää tarvitse täyt­tää syr­jin­nän piirteitä ja ran­gais­tuk­set ovat nyky­istä kovem­pia.

– Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on hyviäkin ehdo­tuk­sia, jot­ka ansait­se­vat tul­la maini­tuk­si, Vasama sanoo.

Hal­li­tuskau­den aikana on laa­dit­tu myös työperäisen hyväk­sikäytön vas­tainen toimen­pideo­hjel­ma. Seu­raavak­si odote­taan, että lin­jauk­set ja ohjel­mat laite­taan toteen.

”Seuraavat pari vuotta näyttävät paremmilta”

Korkeat korot ovat paina­neet investoin­te­ja alas Suomes­sa ja maail­mal­la. Heikko ostovoima puolestaan on leikan­nut koti­maista kysyn­tää, joten seu­raavaa noususuh­dan­net­ta odote­taan innol­la.

Rak­en­tamisen aal­lon­po­h­ja ja hil­jaiset asun­tomarkki­nat ovat pikkuhil­jaa piristymässä korko­jen laskun ansios­ta. Ekon­o­misti Juho Kos­ti­ainen arvioi, että ensin elpyy kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen ja seu­raavak­si uus­rak­en­t­a­mi­nen.

– Asun­tokau­pat ovat pikkusen piristyneet kesästä läh­tien.

Jos talouskasvu läh­tee liik­keelle vuo­den­vai­h­teessa, vaiku­tuk­set näkyvät ihmis­ten elämässä viiveel­lä.

– Yleen­sä menee puoli vuot­ta, että työl­lisyys seu­raa perässä.

Viime vuosi­na kiihtynyt työperäi­nen maa­han­muut­to luo uuden­laista tule­vaisu­usku­vaa Suomeen. Toivoa sopii, että tilas­tokeskuk­sen viimeisin väestöen­nuste toteu­tuu.

– Jos työikäi­nen väestö kas­vaa, tuo se kasvu­dy­nami­ikkaa koko talouteen.

AJOITUKSET VOISIVAT OLLA PAREMPIA

Maan hal­li­tus on lait­tanut val­tion raha­pussin nyörit tiukalle. Leikat­tu on muun muas­sa työt­tömyys­tur­vas­ta ja sosi­aal­i­menoista.

Kos­ti­ainen pohtii, että ajoi­tus ei ole opti­mi, sil­lä poli­ti­ikan ja talouden syk­lit menevät eri tahdis­sa. Poli­ti­ikas­sa leikkauk­set on per­in­teis­es­ti tehty vaa­likau­den alus­sa, jot­ta vaalien läh­estyessä voidaan tehdä suosi­tumpia päätök­siä.

– Parem­pi olisi tehdä leikkauk­set ja sopeu­tuk­set nousu- kuin laskusuh­dan­teessa.

Parem­pi olisi tehdä leikkauk­set ja sopeu­tuk­set nousu- kuin laskusuh­dan­teessa.

Rahapoli­ti­ik­ka on nopeampi keino reagoi­da suh­dan­teisi­in. Euroalueel­la rahapoli­ti­ik­ka on kuitenkin yhteistä, joten korkoa on mah­do­ton säätää joka maan tilanteeseen sopi­vak­si.

Suomes­sa inflaa­tio on hidas­tunut muu­ta euroaluet­ta nopeam­min, joten suo­ma­laisit­tain korko­ja olisi saanut laskea nopeam­min.

– On selvää, että Suomen osalta rahapoli­ti­ik­ka on ollut liian kireää.

KILPAILUKYKY KUNNOSSA

Suomes­sa voidaan odot­taa seu­raavaa kasvukaut­ta rauhal­lisin mielin.

– Olemme euroop­palaises­sa ver­tailus­sa hyvässä ase­mas­sa kil­pailukyvyn kannal­ta.

Suo­ma­laiset yri­tyk­set ovat investoi­neet tule­vaisu­u­teen, mut­ta paran­tamisen varaa on.

– Peri­aat­teessa tutkimus- ja kehi­tys­in­vestoin­nit ovat hyväl­lä tasol­la, mut­ta 15 vuo­den takai­sista tasoista on jää­ty jäl­keen.

– Näke­myk­seni mukaan olisi varaa kas­vat­taa tuotan­nol­lisia ja kehit­tämis­in­vestoin­te­ja, joil­la pyrit­täisi­in luo­maan kasvupo­ten­ti­aalia jatkoa ajatellen.

Olemme euroop­palaises­sa ver­tailus­sa hyvässä ase­mas­sa kil­pailukyvyn kannal­ta.

On mah­dol­lista, että aiem­min tehdyt investoin­nit alka­vat purra suh­dan­teen taas parantues­sa.

– Näyt­tää, että pk-yri­tyk­set ovat panos­ta­neet, mut­ta se ei ole vielä näkynyt tuot­tavu­uske­hi­tyk­sessä.

Maail­mal­la on mon­ta epä­var­muut­ta soti­neen ja val­lan­vai­h­toi­neen, mut­ta ekon­o­mistin silmin tule­vat vuodet näyt­tävä lupaav­il­ta.

– Seu­raa­vat pari vuot­ta näyt­tävät parem­mil­ta kuin edel­liset pari vuot­ta.