Vuosi 2024 oli nousu­kau­den odotusta – leik­kaus­po­li­tiikka ajoi monet ihmi­set ahtaalle

Vuosi 2024 on ollut Suomen teol­li­suu­dessa odot­tava, kertoo Teol­li­suus­lii­ton tutki­mus­pääl­likkö Anu-Hanna Anttila.

– Teol­li­suu­den työl­li­syy­dessä ei ole tapah­tu­nut valta­van dramaat­tista. Viime sydän­talvi oli kaik­kein huonoin aika. Maalis­kuun jälkeen työl­li­syys alkoi paran­tua ja syksym­mällä taas heiken­tyä, Anttila kertoo.

Raken­nus­teol­li­suu­den erit­täin heikko tilanne ja koti­mai­sen kysyn­nän vähyys ovat paina­neet työl­li­syys­lu­kuja alas, mutta teol­li­suu­dessa tilanne on ollut rauhallisempi.

Syksyllä 2024 teol­li­suu­dessa oli työl­li­siä enem­män kuin esimer­kiksi alku­vuonna 2022. Loka­kuussa 2024 työmark­ki­noi­den käytössä olevien Teol­li­suus­lii­ton jäsen­ten työt­tö­myy­saste oli 6,8 prosenttia.

– Tunnelma on odot­ta­van myön­tei­nen. Signaa­leja parem­masta on nähtä­vissä, Anttila sanoo.

Teol­li­suus­lii­ton erikois­tut­kija Timo Eklund kertoo, että viime vuoden­vaih­teen heikot talou­del­li­set ajat osat­tiin ennus­taa, mutta seuraa­vaa kasvun kään­nettä on odoteltu jo tovi.

– Odotet­tiin, että alku­vuo­den aikana hiih­to­lo­mien jälkeen olisi jo selkeää para­ne­mista talou­den ja teol­li­suu­den tilan­teessa. Käänne on ollut paljon nihkeäm­pää kuin oletet­tiin, Eklund sanoo.

Korkeat korot ovat vähen­tä­neet raken­ta­mista ja muita inves­toin­teja, mikä näkyy Suomen teol­li­suu­dessa, jossa tuote­taan merkit­tävä osa investointitavaroita.

– Kansain­vä­li­sessä vertai­lussa Suomen talous ja teol­li­suus ovat erit­täin herk­kiä korko­jen nousulle, Eklund sanoo.

VAROVAISUUTTA ILMASSA

Nyt korot ovat jo laskusuun­nassa, mutta inves­toi­jat ovat vielä varo­vai­sia. Tärkeän vien­ti­maan Saksan ongel­mat ja Venä­jän kaupan sulkeu­tu­mi­nen heijas­tu­vat myös Suomeen.

– Venä­jän kaupan loppu­mi­nen vaikut­taa isom­malta kolauk­selta kuin ensi alkuun näytti, Eklund sanoo.

Viime vuosina hinnat ovat nous­seet kovaa tahtia, joten koti­ta­louk­sien osto­voima on ollut koetuk­sella. Tämä on näky­nyt myös palve­lu­jen kulu­tuk­sessa ja tava­roi­den hankinnoissa.

– Koti­ta­louk­sien osto­voima ei ole kovin kummoi­nen. Mahdol­li­suus kulut­taa on rajal­li­nen, Anttila sanoo.

Orpon-Purran halli­tuk­sen työvoi­ma­po­li­tiikka ei ole ollut aktii­vista eli konkreet­ti­sia toimia työl­li­syy­den paranemiseksi.

Osansa on tehnyt myös maan halli­tus, joka on säätä­nyt lakeja, jotka teke­vät ihmis­ten arjesta epävar­mem­paa. Tästä ovat esimerk­keinä ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van leik­kauk­set ja muutos­tur­van heikennykset.

– Orpon-Purran halli­tuk­sen työvoi­ma­po­li­tiikka ei ole ollut aktii­vista eli konkreet­ti­sia toimia työl­li­syy­den para­ne­mi­seksi. Sen sijaan heiken­nys­ten ja leik­kaus­ten avulla on haettu lasken­nal­li­sia työl­li­syys­vai­ku­tuk­sia, Anttila sanoo.

Paikal­lista sopi­mista laajen­tava lain­sää­däntö on tulossa voimaan vuoden 2025 alusta. Työn­te­ki­jä­puo­lella on arvioitu, että laki­muu­tok­set ovat uhka työeh­to­so­pi­mus­ten yleissitovuudelle.

– Osto­voima ei todel­la­kaan parane, jos palk­ka­taso hinnoi­tel­tai­siin nykyi­sessä edus­kun­nassa. Se on rujo kuva, Anttila sanoo.

KOHTAAVATKO TYÖT JA TEKIJÄT?

Edel­li­sen parem­man suhdan­teen aikaan puhut­tiin paljon teol­li­suu­den työvoimapulasta.

– Useam­man vuoden työvoi­ma­pula ei heijas­tu­nut siihen, että työnan­ta­jat olisi­vat alka­neet nostaa palk­koja. Mark­ki­na­ta­lous ei toimi­nut siinä, Eklund sanoo.

Viime aikoina on ollut myös näky­vissä, ettei­vät muutos­neu­vot­te­lut ole koske­neet ensi­si­jai­sesti työntekijöitä.

– Taka­vuo­sina irti­sa­not­tiin työn­te­ki­jöitä, nyt kohteena ovat toimi­hen­ki­löt. Se kertoo osal­taan, että duuna­ri­väki on laitettu tuotan­nossa vähiin, Eklund sanoo.

Digi­ta­li­saa­tio ja vihreä siir­tymä muut­ta­vat teol­li­suutta ja teol­li­suu­den töitä. Uuden­lai­selle osaa­mi­selle on tarvetta, mutta koulut­tau­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sia on heiken­netty leik­kaa­malla toisen asteen koulu­tuk­sesta ja lopet­ta­malla aikuiskoulutustuki.

– Talous­kas­vun­kin kannalta olisi hyvä, että ihmi­set hakeu­tui­si­vat aloille, jossa tarvi­taan työvoi­maa, Eklund sanoo.

PALVELUJEN ROOLI ON KASVANUT

Teol­li­sen tava­ra­tuo­tan­non merki­tys on muut­tu­nut kansantaloudessa.

– Tava­ran­tuo­tanto ei enää kannat­tele samalla lailla kansan­ta­loutta ja käyn­nistä korkea­suh­dan­teita, Eklund sanoo.

Palve­lu­jen rooli on kasva­nut, kun erilais­ten suora­toisto- ja ohjel­mis­to­pal­ve­lu­jen kulu­tus on noussut.

– Maail­malla talous­kasvu ei painotu teol­li­suu­teen, vaan monen­lai­siin palve­lui­hin, Eklund sanoo.

Suomen teol­li­suus pystyy tuot­ta­maan enem­män, kun raha liik­kuu maail­malla. Normaa­li­ti­lan­teessa Suomi kyllä pärjää

Osa yrityk­sistä on saanut liitet­tyä tuot­tei­siin erilai­set yllä­pito- ja huol­to­pal­ve­lut, mutta paran­ta­mi­sen varaa on.

– Palve­lu­jen ongel­mat hait­taa­vat kansan­ta­lou­den kehi­tystä, vaikka teol­li­suus ja tava­ra­tuo­tanto pärjäi­si­vät hyvin, Eklund sanoo.

Suomen teol­li­suu­den näkymä on posi­tii­vi­nen, kun suhdanne kään­tyy taas ylöspäin.

– Suomen teol­li­suus pystyy tuot­ta­maan enem­män, kun raha liik­kuu maail­malla. Normaa­li­ti­lan­teessa Suomi kyllä pärjää, Eklund sanoo.

Työt­tö­myys­tur­vaan rajut leikkaukset

– Vuosi on ollut kassan jäsen­ten ja kassan kannalta vaikea, kertoo Avoi­men työt­tö­myys­kas­san etuus­pääl­likkö Kaisa Tikka.

Vuoden alussa sekä huhti­kuussa, elokuussa ja syys­kuussa on tullut voimaan laki­muu­tok­sia, jotka ovat muun muassa piden­tä­neet työt­tö­myy­den alun omavas­tuu­ai­kaa, pois­ta­neet päivä­ra­han lapsi­ko­ro­tuk­set, pois­ta­neet vuorot­te­lu­kor­vauk­sen ja leikan­neet ansio­päi­vä­ra­han tasoa.

Leik­kauk­set näky­vät jo makse­tuissa etuus­mää­rissä, mutta ansio­päi­vä­ra­han porras­tuk­sen vaiku­tuk­set tule­vat näky­viin viiveellä. Ennen syys­kuuta työt­tö­mäksi tai lomau­te­tuksi jääneet ovat vielä vanho­jen sään­tö­jen piirissä.

Nykyi­sin työt­tö­myys­päi­vä­raha leik­kaan­tuu kahden kuukau­den työt­tö­myy­den tai lomau­tuk­sen jälkeen 20 prosent­tia, kahdek­san kuukau­den jälkeen leik­kaus kasvaa 25 prosenttiin.

– Kun porras­tuk­set tule­vat voimaan täysi­mää­räi­sesti, on odotet­ta­vissa, että monen ahdinko syvenee.

Halli­tus myös pidensi ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van saami­seen vaadit­ta­vaa työs­sä­oloeh­toa kuudesta kuukau­desta koko­nai­seen vuoteen. Työs­sä­oloeh­don piden­tä­mi­nen vähen­tää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan ansio­päi­vä­ra­han saajien määrää noin 17 prosenttia.

– Lukema on järkyt­tävä, Tikka toteaa.

Kun porras­tuk­set tule­vat voimaan täysi­mää­räi­sesti, on odotet­ta­vissa, että monen ahdinko syvenee.

Työuran loppu­vai­heessa olevista työt­tö­mistä yhä useampi joutuu jatkossa Kelan etuuk­sien varaan, sillä halli­tus poisti myös ikäsi­don­nai­set poik­keuk­set, kuten ikään­ty­nei­den työllistämisvelvoitteen.

– Ikään­ty­neet eivät enää voi hyödyn­tää erityis­sään­töjä pääs­täk­seen ansio­si­don­nai­sen turvan piiriin.

Halli­tus myös poisti suojao­san, joka aiem­min mahdol­listi keik­ka­luon­tois­ten töiden teke­mi­sen 300 eurolla ilman, että tulot pienen­si­vät ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa. Aika­naan suojaosa luotiin kannus­ta­maan lyhy­tai­kais­ten­kin töiden ottamista.

– Osa-aika­työn teke­mi­nen on nyt vähem­män kannat­ta­vaa. Tämä on iso leik­kaus varsin­kin heille, jotka teke­vät osa-aika- ja keikkatyötä.

KIIREELLÄ MUTKIKKAITA MUUTOKSIA

Massii­vis­ten muutos­ten teko yhden kalen­te­ri­vuo­den aikana on johta­nut päivä­ra­ha­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­ko­jen pite­ne­mi­seen. Siir­ty­mä­ai­kana kasso­jen on pitä­nyt tehdä päätök­siä sekä vanhan että uuden lain­sää­dän­nön perusteella.

– Laki­muu­tos­ten toimeen­pano on mutki­kasta. Kassat ovat kommen­toi­neet lakie­si­tyk­siin, että laki­muu­tok­set tule­vat liian nopeasti.

Kiireellä tehdyt laki­muu­tok­set ovat sattu­neet aikaan, jolloin monilla A‑kassan aloilla on korkea työt­tö­myys. Erityi­sesti raken­nusa­lan ahdinko on työl­lis­tä­nyt kassaa.

Vuosi­kym­me­niä oikeus ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan on perus­tu­nut tehtyi­hin työtun­tei­hin. Nyt on siir­rytty järjes­tel­mään, jossa tarkas­tel­laan kuukau­den aikana makset­tua palkkaa.

– Monilla kassan jäse­nillä on kahden viikon palk­ka­jakso. Lakia säädet­täessä on mietitty kuukausipalkkaisia.

Kassat ovat kommen­toi­neet lakie­si­tyk­siin, että laki­muu­tok­set tule­vat liian nopeasti.

Pidem­män päälle työs­sä­oloeh­don eurois­ta­mi­nen voi lisätä auto­maa­tiota ja nopeut­taa hake­mus­ten käsit­te­lyä, mutta siir­ty­mä­vai­heessa monen­lai­sia ongel­mia tulee vastaan.

– Olemme joutu­neet yhdis­te­le­mään vanhaa ja uutta työssäoloehtoa.

A‑kassa aloitti henki­lös­tönsä koulu­tuk­set ajoissa, mutta kaik­kiin vastaan tule­viin tulkin­ta­ti­lan­tei­siin ei ole mahdol­lista valmis­tau­tua. Päivä­ra­han haki­joi­den tilan­teet ovat yksilöllisiä.

– On pohdittu, mitä voi tulla vastaan, mutta silti todel­li­suus yllät­tää aina. Kassana haluamme tulkita lakia jäse­nen etu edellä.

KASSAN JÄSENYYS KANNATTAA

Kassan jäsen­ten antama palaute on ollut isolta osin ymmär­tä­väistä. Leik­kauk­sista on keskus­teltu paljon julki­suu­dessa, joten on tullut selväksi, mistä toimet johtuvat.

A‑kassa on vies­ti­nyt jäse­nil­leen muun muassa teks­ti­vies­teillä, uutis­kir­jeillä ja verk­ko­si­vun kautta.

– Ihmi­set ovat ymmär­tä­neet, että nämä eivät ole meidän teke­miämme päätök­siä, vaan toimeen­pa­nemme maan halli­tuk­sen linjauksia.

Teol­li­suus­liitto vakuut­taa jäse­nensä työt­tö­myy­den varalta A‑kassassa. Kassan jäse­nyys siis sisäl­tyy liiton jäsenmaksuun.

Halli­tuk­sen teke­mät leik­kauk­set vaikut­ta­vat eniten ihmi­siin, joiden työt­tö­myys pitkit­tyy. Alle kahden kuukau­den työt­tö­myys­jak­soissa muutok­set ovat maltillisempia.

– Vaikka leik­kauk­sia on tullut, liiton ja kassan jäse­nyys kannat­taa edel­leen, Tikka sanoo.

Ihmi­siä autta­vat järjes­töt säästökuurille

Palve­luja tuot­ta­vien järjes­tö­jen tilanne on tiukka, sillä palve­luja osta­vat hyvin­voin­tia­lu­eet ovat säästökuurilla.

– Vaikka tarve ei ole vähen­ty­nyt tilas­tol­li­sesti, ostot ovat vähen­ty­neet merkit­tä­västi, Vertti Kiukas sanoo.

Perin­teis­ten yleis­hyö­dyl­lis­ten yhdis­tys­ten rahoi­tus on tänä vuonna ollut ennä­tys­ta­solla, mutta kolmen seuraa­van vuoden aikana valtio leik­kaa järjes­tö­jen avus­tuk­sista 130 miljoo­naa euroa, eli kolmanneksen.

– Tule­vai­suus­kuva on äärim­mäi­sen epäselvä ja synkkä. Monet järjes­töt ovat käyn­nis­tä­neet yt-neuvotteluja.

KAKSINKERTAINEN LEIKKAUS

Sote-järjes­töt teke­vät muun muassa mielen­ter­veys­työtä, nuori­so­työtä ja tuke­vat eri elämän­ti­lan­teissa olevia ja heidän läheisiään.

Tukea tarvit­se­vien tilanne mutkis­tuu kaksin­ker­tai­sesti, kun halli­tus leik­kaa sosi­aa­li­tur­vaa ja ‑palve­luja tarvit­se­vilta ihmi­siltä sekä heitä tuke­vilta järjestöiltä.

Järjes­töt ovat etukä­teen tuoneet ilmi, ettei toimien yhteis­vai­ku­tuk­sia ole arvioitu. Edessä on hyppäys tuntemattomaan.

– Halli­tuk­sen yhteis­kun­ta­po­li­tiikka leik­kaa massii­vi­sesti sosi­aa­li­tur­vaa ja korot­taa sairas­ta­mi­sen kustan­nuk­sia. Järjes­töillä on ollut vähän hyvää sanot­ta­vaa halli­tuk­sen politiikasta.

Halli­tuk­sen yhteis­kun­ta­po­li­tiikka leik­kaa massii­vi­sesti sosi­aa­li­tur­vaa ja korot­taa sairas­ta­mi­sen kustannuksia.

Leik­kauk­set toteu­te­taan kolmen vuoden aikana. Vuonna 2025 avus­tuk­sia leika­taan 80 miljoo­naa euroa ja kahtena seuraa­vana vuonna molem­pina 25 miljoo­naa lisää.

– Meidän alamme tilan­teesta on keskus­teltu vähem­män kuin kult­tuuri- tai liikun­ta­leik­kauk­sista, vaikka meillä leik­kauk­set ovat isom­pia, Kiukas sanoo.

MYÖS VAPAAEHTOISTYÖ KÄRSII

Äkki­sel­tään voisi ajatella, että leik­kauk­sien jälkeen järjes­töt korvaa­vat palkat­tua työtä vapaa­eh­tois­työllä. Tilanne ei kuiten­kaan ole näin yksin­ker­tai­nen, sillä palkattu työvoima puit­teet vapaaehtoistyölle.

– Meidän sekto­ril­lamme yhdis­te­tään amma­til­lista työtä ja vapaa­eh­toista työtä. Jos puit­teet katoa­vat, katoaa myös vapaa­eh­toi­nen työ.

Julki­sissa keskus­te­luissa on myös esitetty, että järjes­töt voivat kohden­taa sääs­töt hallintoon.

– Sellai­sia hallin­toja ei ole ollut olemas­sa­kaan. Tällai­nen leik­kaus ei voi mennä ohi, ettei se osuisi ihmis­ten kanssa tehtä­vään työhön.

Järjes­töt kriti­soi­vat myös leik­kaus­ten toteutustapaa.

– Leik­kaus on puhdasta juus­to­höy­lää. Tässä kohtaa ei tehdä vaikut­ta­vuusar­viota, lähteekö raha hyödyl­li­sestä vai tehot­to­masta toiminnasta.

YHDISTYSTEN LUVATTU MAA?

Järjes­töt ovat täyden­tä­neet julki­sia palve­luja, joita on viime vuosi­kym­me­ninä kavennettu.

– Jos kolman­nes järjes­tö­toi­min­nasta katoaa, se ei voi olla lisää­mättä julki­sen palve­lu­jär­jes­tel­män menoja. Järjes­tö­jen rooli on merkit­tä­vämpi tänään kuin 20 vuotta sitten.

Suomea on kuvailtu yhdis­tys­ten luva­tuksi maaksi. Vuonna 2023 Suomessa toimi lähes 11 000 sote-alan järjes­töä, joilla oli noin 1,3 miljoo­naa jäsentä, puoli miljoo­naa vapaa­eh­toista ja noin 50 000 työntekijää.

Kiukas arvioi, että vaikka leik­kauk­set teke­vät loven suoma­lai­seen järjes­tö­kent­tään, on yhdis­tys jatkos­sa­kin toimiva tapa toimia parem­man yhteis­kun­nan puolesta.

– Järjes­tön perus­ta­mi­nen on edel­leen suoma­lai­nen tapa vastata ongelmiin.

Työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön torjun­nassa riit­tää tehtävää

– Pyrimme kehit­tä­mään omaa orga­ni­saa­tio­tamme, että olisimme vastaa­not­ta­vai­sia ja saisimme ulko­maa­lais­taus­tai­sia mukaan toimin­taan, kertoo uuden yksi­kön pääl­likkö Riikka Vasama.

Yksi­kön keskei­nen työkalu on Teol­li­suus­lii­ton Hermes ‑sovel­lus, joka tarjoaa ajan­ta­saista tietoa työelä­mästä ja Suomessa asumisesta.

Yhdek­sällä kielellä palve­le­vassa sovel­luk­sessa on nyt viiden teol­li­suus­liit­to­lai­sen alan työeh­dot. Vasama kertoo, että vuonna 2025 sovel­luk­seen tulee seit­se­män uutta sopi­musa­laa, viisi kemian sekto­rilta ja kaksi puutuotesektorilta.

– Sovel­lus on tarkoi­tettu avuksi ihan kaikille, Vasama sanoo.

Teol­li­suus­liitto tekee työtä työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön ehkäi­se­mi­seksi ja esimer­kiksi kausi­työn työeh­to­jen paran­ta­mi­seksi. Erilais­ten ongel­mien korjaa­mi­nen vaatii, että ongel­mat tunnis­te­taan ja tunnustetaan.

– Yhteis­kun­nassa puhu­taan paljon työpe­räi­sestä hyväk­si­käy­töstä. Se on nyt tunnus­tettu ilmiö.

KOLMEN KUUKAUDEN SÄÄNTÖ ON RISKI

Maan halli­tus on muut­ta­massa ulko­maa­lais­la­kia siten, että jatkossa EU:n ulko­puo­lelta tule­van työvoi­man on työt­tö­mäksi jääty­ään löydet­tävä uusi työpaikka kolmen kuukau­den kuluessa. Jos työn­tekijä ei työl­listy määrä­ajassa, hän menet­tää oles­ke­lu­lu­pansa. Erityis­asian­tun­ti­joille aika­raja olisi kuusi kuukautta. Halli­tus haluaa laki­muu­tok­set voimaan huhti­kuussa 2025.

– Suomi kilpai­lee ahke­rista ja osaa­vista työn­te­ki­jöistä monen muun maan kanssa. En ole ihan varma, ymmär­re­täänkö kaik­kialla, millai­nen riski tällai­sella poli­tii­kalla otetaan, Vasama sanoo.

Oikeis­to­hal­li­tus on kanta­nut huolta Suomen maaku­vasta muun muassa arvos­te­le­malla ja rajoit­ta­malla poliit­ti­sia lakkoja. Maaku­vaa punni­taan myös silloin, kun ulko­maa­lai­nen työn­tekijä harkit­see, minne päin maail­maa suuntaa.

– Kiris­tyk­set aiheut­ta­vat sen, että ihmi­set koke­vat, ettei­vät ole terve­tul­leita ja valit­se­vat vastaa­not­ta­vai­sem­man maan.

Suomi kilpai­lee ahke­rista ja osaa­vista työn­te­ki­jöistä monen muun maan kanssa.

Laki­muu­tos tekee ulko­maa­lai­sista työn­te­ki­jöistä entistä alttiim­pia hyväk­si­käy­tölle. Kolme kuukautta on kenelle tahansa lyhyt aika löytää uusi työ, mutta haaste on monin­ker­tai­nen, jos työmark­ki­noi­den ja työelä­män käytän­nöt eivät ole tuttuja.

– Jos työsuhde päät­tyy, on vaara, että tuka­lassa tilan­teessa joutuu otta­maan vastaan työtar­jouk­sen, joka ei ole mistään kotoisin.

Maan halli­tus haluaa myös laajen­taa paikal­lista sopi­mista tavalla, joka työn­te­ki­jä­puo­len tulkin­nan mukaan kasvat­taa työnan­ta­jien valtaa suhteessa työntekijöihin.

Jos sopi­mi­nen ei ole tasa­pai­nossa, työn­te­ki­jät saat­ta­vat tehdä itsel­leen epäe­dul­li­sia sopi­muk­sia. Ulko­maa­lai­sille työn­te­ki­jöille tilanne on hankala, jos heillä ei ole tietoa suoma­lai­sesta työelämästä.

– Jos vain toinen tuntee yksi­tyis­koh­dat, sopi­mi­nen keikah­ta­nut epäta­sa­pai­noon. Se on suuri huolenaihe.

Vasama koros­taa, ettei kyse ole ainoas­taan ulko­maa­lais­taus­tais­ten työn­te­ki­jöi­den asemasta, vaan työeh­to­jen polke­mi­nen vaikut­taa pidem­män päälle kaik­kiin työntekijöihin.

HALLITUSOHJELMASSA MYÖS HYVÄÄ

Maan halli­tuk­sen ohjel­massa on myös hyviä linjauk­sia, jotka ovat olleet vielä taka-alalla vaali­kau­den alussa.

Halli­tus­oh­jel­massa linja­taan muun muassa kiskon­ta­lain­sää­dän­nön muut­ta­mi­sesta. Jos suun­ni­tel­mat toteu­tu­vat, jatkossa työelä­mässä tapah­tu­van kiskon­nan ei enää tarvitse täyt­tää syrjin­nän piir­teitä ja rangais­tuk­set ovat nykyistä kovempia.

– Halli­tus­oh­jel­massa on hyviä­kin ehdo­tuk­sia, jotka ansait­se­vat tulla maini­tuksi, Vasama sanoo.

Halli­tus­kau­den aikana on laadittu myös työpe­räi­sen hyväk­si­käy­tön vastai­nen toimen­pi­deoh­jelma. Seuraa­vaksi odote­taan, että linjauk­set ja ohjel­mat laite­taan toteen.

”Seuraa­vat pari vuotta näyt­tä­vät paremmilta”

Korkeat korot ovat paina­neet inves­toin­teja alas Suomessa ja maail­malla. Heikko osto­voima puoles­taan on leikan­nut koti­maista kysyn­tää, joten seuraa­vaa noususuh­dan­netta odote­taan innolla.

Raken­ta­mi­sen aallon­pohja ja hiljai­set asun­to­mark­ki­nat ovat pikku­hil­jaa piris­ty­mässä korko­jen laskun ansiosta. Ekono­misti Juho Kostiai­nen arvioi, että ensin elpyy korjaus­ra­ken­ta­mi­nen ja seuraa­vaksi uusrakentaminen.

– Asun­to­kau­pat ovat pikkusen piris­ty­neet kesästä lähtien.

Jos talous­kasvu lähtee liik­keelle vuoden­vaih­teessa, vaiku­tuk­set näky­vät ihmis­ten elämässä viiveellä.

– Yleensä menee puoli vuotta, että työl­li­syys seuraa perässä.

Viime vuosina kiih­ty­nyt työpe­räi­nen maahan­muutto luo uuden­laista tule­vai­suus­ku­vaa Suomeen. Toivoa sopii, että tilas­to­kes­kuk­sen viimei­sin väes­tö­en­nuste toteutuu.

– Jos työi­käi­nen väestö kasvaa, tuo se kasvu­dy­na­miik­kaa koko talouteen.

AJOITUKSET VOISIVAT OLLA PAREMPIA

Maan halli­tus on lait­ta­nut valtion raha­pus­sin nyörit tiukalle. Leikattu on muun muassa työt­tö­myys­tur­vasta ja sosiaalimenoista.

Kostiai­nen pohtii, että ajoi­tus ei ole optimi, sillä poli­tii­kan ja talou­den syklit mene­vät eri tahdissa. Poli­tii­kassa leik­kauk­set on perin­tei­sesti tehty vaali­kau­den alussa, jotta vaalien lähes­tyessä voidaan tehdä suosi­tum­pia päätöksiä.

– Parempi olisi tehdä leik­kauk­set ja sopeu­tuk­set nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Parempi olisi tehdä leik­kauk­set ja sopeu­tuk­set nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Raha­po­li­tiikka on nopeampi keino reagoida suhdan­tei­siin. Euroa­lu­eella raha­po­li­tiikka on kuiten­kin yhteistä, joten korkoa on mahdo­ton säätää joka maan tilan­tee­seen sopivaksi.

Suomessa inflaa­tio on hidas­tu­nut muuta euroa­luetta nopeam­min, joten suoma­lai­sit­tain korkoja olisi saanut laskea nopeammin.

– On selvää, että Suomen osalta raha­po­li­tiikka on ollut liian kireää.

KILPAILUKYKY KUNNOSSA

Suomessa voidaan odot­taa seuraa­vaa kasvu­kautta rauhal­li­sin mielin.

– Olemme euroop­pa­lai­sessa vertai­lussa hyvässä asemassa kilpai­lu­ky­vyn kannalta.

Suoma­lai­set yrityk­set ovat inves­toi­neet tule­vai­suu­teen, mutta paran­ta­mi­sen varaa on.

– Peri­aat­teessa tutki­mus- ja kehi­ty­sin­ves­toin­nit ovat hyvällä tasolla, mutta 15 vuoden takai­sista tasoista on jääty jälkeen.

– Näke­myk­seni mukaan olisi varaa kasvat­taa tuotan­nol­li­sia ja kehit­tä­mi­sin­ves­toin­teja, joilla pyrit­täi­siin luomaan kasvu­po­ten­ti­aa­lia jatkoa ajatellen.

Olemme euroop­pa­lai­sessa vertai­lussa hyvässä asemassa kilpai­lu­ky­vyn kannalta.

On mahdol­lista, että aiem­min tehdyt inves­toin­nit alka­vat purra suhdan­teen taas parantuessa.

– Näyt­tää, että pk-yrityk­set ovat panos­ta­neet, mutta se ei ole vielä näky­nyt tuottavuuskehityksessä.

Maail­malla on monta epävar­muutta soti­neen ja vallan­vaih­toi­neen, mutta ekono­mis­tin silmin tule­vat vuodet näyt­tävä lupaavilta.

– Seuraa­vat pari vuotta näyt­tä­vät parem­milta kuin edel­li­set pari vuotta.