Ajassa
Vuosi 2024 on ollut nousukauden odotusta – leikkauspolitiikka ajaa monet ihmiset ahtaalle
Vuosi 2024 on ollut Suomen teollisuudessa odottava. Kasvukausi ei käynnistynyt odotetusti, mutta toisaalta työllisyydessä ei tapahtunut dramaattisia muutoksia. Maan hallituksen leikkauspolitiikka on kuitenkin ajanut monet ihmiset ahtaalle.
Vuosi 2024 on ollut Suomen teollisuudessa odottava, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
– Teollisuuden työllisyydessä ei ole tapahtunut valtavan dramaattista. Viime sydäntalvi oli kaikkein huonoin aika. Maaliskuun jälkeen työllisyys alkoi parantua ja syksymmällä taas heikentyä, Anttila kertoo.
Rakennusteollisuuden erittäin heikko tilanne ja kotimaisen kysynnän vähyys ovat painaneet työllisyyslukuja alas, mutta teollisuudessa tilanne on ollut rauhallisempi.
Syksyllä 2024 teollisuudessa oli työllisiä enemmän kuin esimerkiksi alkuvuonna 2022. Lokakuussa 2024 työmarkkinoiden käytössä olevien Teollisuusliiton jäsenten työttömyysaste oli 6,8 prosenttia.
– Tunnelma on odottavan myönteinen. Signaaleja paremmasta on nähtävissä, Anttila sanoo.
Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kertoo, että viime vuodenvaihteen heikot taloudelliset ajat osattiin ennustaa, mutta seuraavaa kasvun käännettä on odoteltu jo tovi.
– Odotettiin, että alkuvuoden aikana hiihtolomien jälkeen olisi jo selkeää paranemista talouden ja teollisuuden tilanteessa. Käänne on ollut paljon nihkeämpää kuin oletettiin, Eklund sanoo.
Korkeat korot ovat vähentäneet rakentamista ja muita investointeja, mikä näkyy Suomen teollisuudessa, jossa tuotetaan merkittävä osa investointitavaroita.
– Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous ja teollisuus ovat erittäin herkkiä korkojen nousulle, Eklund sanoo.
VAROVAISUUTTA ILMASSA
Nyt korot ovat jo laskusuunnassa, mutta investoijat ovat vielä varovaisia. Tärkeän vientimaan Saksan ongelmat ja Venäjän kaupan sulkeutuminen heijastuvat myös Suomeen.
– Venäjän kaupan loppuminen vaikuttaa isommalta kolaukselta kuin ensi alkuun näytti, Eklund sanoo.
Viime vuosina hinnat ovat nousseet kovaa tahtia, joten kotitalouksien ostovoima on ollut koetuksella. Tämä on näkynyt myös palvelujen kulutuksessa ja tavaroiden hankinnoissa.
– Kotitalouksien ostovoima ei ole kovin kummoinen. Mahdollisuus kuluttaa on rajallinen, Anttila sanoo.
Orpon-Purran hallituksen työvoimapolitiikka ei ole ollut aktiivista eli konkreettisia toimia työllisyyden paranemiseksi.
Osansa on tehnyt myös maan hallitus, joka on säätänyt lakeja, jotka tekevät ihmisten arjesta epävarmempaa. Tästä ovat esimerkkeinä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset ja muutosturvan heikennykset.
– Orpon-Purran hallituksen työvoimapolitiikka ei ole ollut aktiivista eli konkreettisia toimia työllisyyden paranemiseksi. Sen sijaan heikennysten ja leikkausten avulla on haettu laskennallisia työllisyysvaikutuksia, Anttila sanoo.
Paikallista sopimista laajentava lainsäädäntö on tulossa voimaan vuoden 2025 alusta. Työntekijäpuolella on arvioitu, että lakimuutokset ovat uhka työehtosopimusten yleissitovuudelle.
– Ostovoima ei todellakaan parane, jos palkkataso hinnoiteltaisiin nykyisessä eduskunnassa. Se on rujo kuva, Anttila sanoo.
KOHTAAVATKO TYÖT JA TEKIJÄT?
Edellisen paremman suhdanteen aikaan puhuttiin paljon teollisuuden työvoimapulasta.
– Useamman vuoden työvoimapula ei heijastunut siihen, että työnantajat olisivat alkaneet nostaa palkkoja. Markkinatalous ei toiminut siinä, Eklund sanoo.
Viime aikoina on ollut myös näkyvissä, etteivät muutosneuvottelut ole koskeneet ensisijaisesti työntekijöitä.
– Takavuosina irtisanottiin työntekijöitä, nyt kohteena ovat toimihenkilöt. Se kertoo osaltaan, että duunariväki on laitettu tuotannossa vähiin, Eklund sanoo.
Digitalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat teollisuutta ja teollisuuden töitä. Uudenlaiselle osaamiselle on tarvetta, mutta kouluttautumisen mahdollisuuksia on heikennetty leikkaamalla toisen asteen koulutuksesta ja lopettamalla aikuiskoulutustuki.
– Talouskasvunkin kannalta olisi hyvä, että ihmiset hakeutuisivat aloille, jossa tarvitaan työvoimaa, Eklund sanoo.
PALVELUJEN ROOLI ON KASVANUT
Teollisen tavaratuotannon merkitys on muuttunut kansantaloudessa.
– Tavarantuotanto ei enää kannattele samalla lailla kansantaloutta ja käynnistä korkeasuhdanteita, Eklund sanoo.
Palvelujen rooli on kasvanut, kun erilaisten suoratoisto- ja ohjelmistopalvelujen kulutus on noussut.
– Maailmalla talouskasvu ei painotu teollisuuteen, vaan monenlaisiin palveluihin, Eklund sanoo.
Suomen teollisuus pystyy tuottamaan enemmän, kun raha liikkuu maailmalla. Normaalitilanteessa Suomi kyllä pärjää
Osa yrityksistä on saanut liitettyä tuotteisiin erilaiset ylläpito- ja huoltopalvelut, mutta parantamisen varaa on.
– Palvelujen ongelmat haittaavat kansantalouden kehitystä, vaikka teollisuus ja tavaratuotanto pärjäisivät hyvin, Eklund sanoo.
Suomen teollisuuden näkymä on positiivinen, kun suhdanne kääntyy taas ylöspäin.
– Suomen teollisuus pystyy tuottamaan enemmän, kun raha liikkuu maailmalla. Normaalitilanteessa Suomi kyllä pärjää, Eklund sanoo.
Työttömyysturvaan rajut leikkaukset
Maan hallitus on leikannut ansiosidonnaista työttömyysturvaa lukuisin tavoin vuonna 2024.
– Vuosi on ollut kassan jäsenten ja kassan kannalta vaikea, kertoo Avoimen työttömyyskassan etuuspäällikkö Kaisa Tikka.
Vuoden alussa sekä huhtikuussa, elokuussa ja syyskuussa on tullut voimaan lakimuutoksia, jotka ovat muun muassa pidentäneet työttömyyden alun omavastuuaikaa, poistaneet päivärahan lapsikorotukset, poistaneet vuorottelukorvauksen ja leikanneet ansiopäivärahan tasoa.
Leikkaukset näkyvät jo maksetuissa etuusmäärissä, mutta ansiopäivärahan porrastuksen vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä. Ennen syyskuuta työttömäksi tai lomautetuksi jääneet ovat vielä vanhojen sääntöjen piirissä.
Nykyisin työttömyyspäiväraha leikkaantuu kahden kuukauden työttömyyden tai lomautuksen jälkeen 20 prosenttia, kahdeksan kuukauden jälkeen leikkaus kasvaa 25 prosenttiin.
– Kun porrastukset tulevat voimaan täysimääräisesti, on odotettavissa, että monen ahdinko syvenee.
Hallitus myös pidensi ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseen vaadittavaa työssäoloehtoa kuudesta kuukaudesta kokonaiseen vuoteen. Työssäoloehdon pidentäminen vähentää valtiovarainministeriön arvion mukaan ansiopäivärahan saajien määrää noin 17 prosenttia.
– Lukema on järkyttävä, Tikka toteaa.
Kun porrastukset tulevat voimaan täysimääräisesti, on odotettavissa, että monen ahdinko syvenee.
Työuran loppuvaiheessa olevista työttömistä yhä useampi joutuu jatkossa Kelan etuuksien varaan, sillä hallitus poisti myös ikäsidonnaiset poikkeukset, kuten ikääntyneiden työllistämisvelvoitteen.
– Ikääntyneet eivät enää voi hyödyntää erityissääntöjä päästäkseen ansiosidonnaisen turvan piiriin.
Hallitus myös poisti suojaosan, joka aiemmin mahdollisti keikkaluontoisten töiden tekemisen 300 eurolla ilman, että tulot pienensivät ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Aikanaan suojaosa luotiin kannustamaan lyhytaikaistenkin töiden ottamista.
– Osa-aikatyön tekeminen on nyt vähemmän kannattavaa. Tämä on iso leikkaus varsinkin heille, jotka tekevät osa-aika- ja keikkatyötä.
KIIREELLÄ MUTKIKKAITA MUUTOKSIA
Massiivisten muutosten teko yhden kalenterivuoden aikana on johtanut päivärahahakemusten käsittelyaikojen pitenemiseen. Siirtymäaikana kassojen on pitänyt tehdä päätöksiä sekä vanhan että uuden lainsäädännön perusteella.
– Lakimuutosten toimeenpano on mutkikasta. Kassat ovat kommentoineet lakiesityksiin, että lakimuutokset tulevat liian nopeasti.
Kiireellä tehdyt lakimuutokset ovat sattuneet aikaan, jolloin monilla A-kassan aloilla on korkea työttömyys. Erityisesti rakennusalan ahdinko on työllistänyt kassaa.
Vuosikymmeniä oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on perustunut tehtyihin työtunteihin. Nyt on siirrytty järjestelmään, jossa tarkastellaan kuukauden aikana maksettua palkkaa.
– Monilla kassan jäsenillä on kahden viikon palkkajakso. Lakia säädettäessä on mietitty kuukausipalkkaisia.
Kassat ovat kommentoineet lakiesityksiin, että lakimuutokset tulevat liian nopeasti.
Pidemmän päälle työssäoloehdon euroistaminen voi lisätä automaatiota ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä, mutta siirtymävaiheessa monenlaisia ongelmia tulee vastaan.
– Olemme joutuneet yhdistelemään vanhaa ja uutta työssäoloehtoa.
A-kassa aloitti henkilöstönsä koulutukset ajoissa, mutta kaikkiin vastaan tuleviin tulkintatilanteisiin ei ole mahdollista valmistautua. Päivärahan hakijoiden tilanteet ovat yksilöllisiä.
– On pohdittu, mitä voi tulla vastaan, mutta silti todellisuus yllättää aina. Kassana haluamme tulkita lakia jäsenen etu edellä.
KASSAN JÄSENYYS KANNATTAA
Kassan jäsenten antama palaute on ollut isolta osin ymmärtäväistä. Leikkauksista on keskusteltu paljon julkisuudessa, joten on tullut selväksi, mistä leikkaukset johtuvat.
A-kassa on viestinyt jäsenilleen muun muassa tekstiviesteillä, uutiskirjeillä ja verkkosivun kautta.
– Ihmiset ovat ymmärtäneet, että nämä eivät ole meidän tekemiämme päätöksiä, vaan toimeenpanemme maan hallituksen linjauksia.
Teollisuusliitto vakuuttaa jäsenensä työttömyyden varalta A-kassassa. Kassan jäsenyys siis sisältyy liiton jäsenmaksuun.
Hallituksen tekemät leikkaukset vaikuttavat eniten ihmisiin, joiden työttömyys pitkittyy. Alle kahden kuukauden työttömyysjaksoissa leikkaukset ovat maltillisempia.
– Vaikka leikkauksia on tullut, liiton ja kassan jäsenyys kannattaa edelleen, Tikka sanoo.
Ihmisiä auttavat järjestöt säästökuurille
Maan hallituksen leikkauslinja tuntuu yhdistyskentällä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas kertoo, että vuosi 2024 on ollut vaikea.
Palveluja tuottavien järjestöjen tilanne on tiukka, sillä palveluja ostavat hyvinvointialueet ovat säästökuurilla.
– Vaikka tarve ei ole vähentynyt tilastollisesti, ostot ovat vähentyneet merkittävästi, Vertti Kiukas sanoo.
Perinteisten yleishyödyllisten yhdistysten rahoitus on tänä vuonna ollut ennätystasolla, mutta kolmen seuraavan vuoden aikana valtio leikkaa järjestöjen avustuksista 130 miljoonaa euroa, eli kolmanneksen.
– Tulevaisuuskuva on äärimmäisen epäselvä ja synkkä. Monet järjestöt ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja.
KAKSINKERTAINEN LEIKKAUS
Sote-järjestöt tekevät muun muassa mielenterveystyötä, nuorisotyötä ja tukevat eri elämäntilanteissa olevia ja heidän läheisiään.
Tukea tarvitsevien tilanne mutkistuu kaksinkertaisesti, kun hallitus leikkaa sosiaaliturvaa ja -palveluja tarvitsevilta ihmisiltä sekä heitä tukevilta järjestöiltä.
Järjestöt ovat etukäteen tuoneet ilmi, ettei leikkausten yhteisvaikutuksia ole arvioitu. Edessä on hyppäys tuntemattomaan.
– Hallituksen yhteiskuntapolitiikka leikkaa massiivisesti sosiaaliturvaa ja korottaa sairastamisen kustannuksia. Järjestöillä on ollut vähän hyvää sanottavaa hallituksen politiikasta.
Hallituksen yhteiskuntapolitiikka leikkaa massiivisesti sosiaaliturvaa ja korottaa sairastamisen kustannuksia.
Leikkaukset toteutetaan kolmen vuoden aikana. Vuonna 2025 avustuksia leikataan 80 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavana vuonna molempina 25 miljoonaa lisää.
– Meidän alamme tilanteesta on keskusteltu vähemmän kuin kulttuurileikkauksista tai liikuntaleikkauksista, vaikka meillä leikkaukset ovat isompia, Kiukas sanoo.
MYÖS VAPAAEHTOISTYÖ KÄRSII
Äkkiseltään voisi ajatella, että leikkauksien jälkeen järjestöt korvaavat palkattua työtä vapaaehtoistyöllä. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä palkattu työvoima puitteet vapaaehtoistyölle.
– Meidän sektorillamme yhdistetään ammatillista työtä ja vapaaehtoista työtä. Jos puitteet katoavat, katoaa myös vapaaehtoinen työ.
Julkisissa keskusteluissa on myös esitetty, että järjestöt voivat kohdentaa leikkaukset hallintoon.
– Sellaisia hallintoja ei ole ollut olemassakaan. Tällainen leikkaus ei voi mennä ohi, ettei se osuisi ihmisten kanssa tehtävään työhön.
Järjestöt kritisoivat myös leikkausten toteutustapaa.
– Leikkaus on puhdasta juustohöylää. Tässä kohtaa ei tehdä vaikuttavuusarviota, lähteekö raha hyödyllisestä vai tehottomasta toiminnasta.
YHDISTYSTEN LUVATTU MAA?
Järjestöt ovat täydentäneet julkisia palveluja, joita on viime vuosikymmeninä kavennettu.
– Jos kolmannes järjestötoiminnasta katoaa, se ei voi olla lisäämättä julkisen palvelujärjestelmän menoja. Järjestöjen rooli on merkittävämpi tänään kuin 20 vuotta sitten.
Suomea on kuvailtu yhdistysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2023 Suomessa toimi lähes 11 000 sote-alan järjestöä, joilla oli noin 1,3 miljoonaa jäsentä, puoli miljoonaa vapaaehtoista ja noin 50 000 työntekijää.
Kiukas arvioi, että vaikka leikkaukset tekevät loven suomalaiseen järjestökenttään, on yhdistys jatkossakin toimiva tapa toimia paremman yhteiskunnan puolesta.
– Järjestön perustaminen on edelleen suomalainen tapa vastata ongelmiin.
Työperäisen hyväksikäytön torjunnassa riittää tehtävää
Vuonna 2024 Teollisuusliitossa aloitti toimintansa uusi ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikkö.
– Pyrimme kehittämään omaa organisaatiotamme, että olisimme vastaanottavaisia ja saisimme ulkomaalaistaustaisia mukaan toimintaan, kertoo uuden yksikön päällikkö Riikka Vasama.
Yksikön keskeinen työkalu on Teollisuusliiton Hermes -sovellus, joka tarjoaa ajantasaista tietoa työelämästä ja Suomessa asumisesta.
Yhdeksällä kielellä palvelevassa sovelluksessa on nyt viiden teollisuusliittolaisen alan työehdot. Vasama kertoo, että vuonna 2025 sovellukseen tulee seitsemän uutta sopimusalaa, viisi kemian sektorilta ja kaksi puutuotesektorilta.
– Sovellus on tarkoitettu avuksi ihan kaikille, Vasama sanoo.
Teollisuusliitto tekee työtä työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja esimerkiksi kausityön työehtojen parantamiseksi. Erilaisten ongelmien korjaaminen vaatii, että ongelmat tunnistetaan ja tunnustetaan.
– Yhteiskunnassa puhutaan paljon työperäisestä hyväksikäytöstä. Se on nyt tunnustettu ilmiö.
KOLMEN KUUKAUDEN SÄÄNTÖ ON RISKI
Maan hallitus on muuttamassa ulkomaalaislakia siten, että jatkossa EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman on työttömäksi jäätyään löydettävä uusi työpaikka kolmen kuukauden kuluessa. Jos työntekijä ei työllisty määräajassa, hän menettää oleskelulupansa. Erityisasiantuntijoille aikaraja olisi kuusi kuukautta. Hallitus haluaa lakimuutokset voimaan huhtikuussa 2025.
– Suomi kilpailee ahkerista ja osaavista työntekijöistä monen muun maan kanssa. En ole ihan varma, ymmärretäänkö kaikkialla, millainen riski tällaisella politiikalla otetaan, Vasama sanoo.
Oikeistohallitus on kantanut huolta Suomen maakuvasta muun muassa arvostelemalla ja rajoittamalla poliittisia lakkoja. Maakuvaa punnitaan myös silloin, kun ulkomaalainen työntekijä harkitsee, minne päin maailmaa suuntaa.
– Kiristykset aiheuttavat sen, että ihmiset kokevat, etteivät ole tervetulleita ja valitsevat vastaanottavaisemman maan.
Suomi kilpailee ahkerista ja osaavista työntekijöistä monen muun maan kanssa.
Lakimuutos tekee ulkomaalaisista työntekijöistä entistä alttiimpia hyväksikäytölle. Kolme kuukautta on kenelle tahansa lyhyt aika löytää uusi työ, mutta haaste on moninkertainen, jos työmarkkinoiden ja työelämän käytännöt eivät ole tuttuja.
– Jos työsuhde päättyy, on vaara, että tukalassa tilanteessa joutuu ottamaan vastaan työtarjouksen, joka ei ole mistään kotoisin.
Maan hallitus haluaa myös laajentaa paikallista sopimista tavalla, joka työntekijäpuolen tulkinnan mukaan kasvattaa työnantajien valtaa suhteessa työntekijöihin.
Jos sopiminen ei ole tasapainossa, työntekijät saattavat tehdä itselleen epäedullisia sopimuksia. Ulkomaalaisille työntekijöille tilanne on hankala, jos heillä ei ole tietoa suomalaisesta työelämästä.
– Jos vain toinen tuntee yksityiskohdat, sopiminen keikahtanut epätasapainoon. Se on suuri huolenaihe.
Vasama korostaa, ettei kyse ole ainoastaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asemasta, vaan työehtojen polkeminen vaikuttaa pidemmän päälle kaikkiin työntekijöihin.
HALLITUSOHJELMASSA MYÖS HYVÄÄ
Maan hallituksen ohjelmassa on myös hyviä linjauksia, jotka ovat olleet vielä taka-alalla vaalikauden alussa.
Hallitusohjelmassa linjataan muun muassa kiskontalainsäädännön muuttamisesta. Jos suunnitelmat toteutuvat, jatkossa työelämässä tapahtuvan kiskonnan ei enää tarvitse täyttää syrjinnän piirteitä ja rangaistukset ovat nykyistä kovempia.
– Hallitusohjelmassa on hyviäkin ehdotuksia, jotka ansaitsevat tulla mainituksi, Vasama sanoo.
Hallituskauden aikana on laadittu myös työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma. Seuraavaksi odotetaan, että linjaukset ja ohjelmat laitetaan toteen.
”Seuraavat pari vuotta näyttävät paremmilta”
Toistaiseksi kasvun käynnistyminen perustuu odotuksiin ja ennusteisiin. Alamäki on loppunut, mutta ei ole päästy kiinni talouden kasvuun, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Korkeat korot ovat painaneet investointeja alas Suomessa ja maailmalla. Heikko ostovoima puolestaan on leikannut kotimaista kysyntää, joten seuraavaa noususuhdannetta odotetaan innolla.
Rakentamisen aallonpohja ja hiljaiset asuntomarkkinat ovat pikkuhiljaa piristymässä korkojen laskun ansiosta. Ekonomisti Juho Kostiainen arvioi, että ensin elpyy korjausrakentaminen ja seuraavaksi uusrakentaminen.
– Asuntokaupat ovat pikkusen piristyneet kesästä lähtien.
Jos talouskasvu lähtee liikkeelle vuodenvaihteessa, vaikutukset näkyvät ihmisten elämässä viiveellä.
– Yleensä menee puoli vuotta, että työllisyys seuraa perässä.
Viime vuosina kiihtynyt työperäinen maahanmuutto luo uudenlaista tulevaisuuskuvaa Suomeen. Toivoa sopii, että tilastokeskuksen viimeisin väestöennuste toteutuu.
– Jos työikäinen väestö kasvaa, tuo se kasvudynamiikkaa koko talouteen.
AJOITUKSET VOISIVAT OLLA PAREMPIA
Maan hallitus on laittanut valtion rahapussin nyörit tiukalle. Leikattu on muun muassa työttömyysturvasta ja sosiaalimenoista.
Kostiainen pohtii, että ajoitus ei ole optimi, sillä politiikan ja talouden syklit menevät eri tahdissa. Politiikassa leikkaukset on perinteisesti tehty vaalikauden alussa, jotta vaalien lähestyessä voidaan tehdä suositumpia päätöksiä.
– Parempi olisi tehdä leikkaukset ja sopeutukset nousu- kuin laskusuhdanteessa.
Parempi olisi tehdä leikkaukset ja sopeutukset nousu- kuin laskusuhdanteessa.
Rahapolitiikka on nopeampi keino reagoida suhdanteisiin. Euroalueella rahapolitiikka on kuitenkin yhteistä, joten korkoa on mahdoton säätää joka maan tilanteeseen sopivaksi.
Suomessa inflaatio on hidastunut muuta euroaluetta nopeammin, joten suomalaisittain korkoja olisi saanut laskea nopeammin.
– On selvää, että Suomen osalta rahapolitiikka on ollut liian kireää.
KILPAILUKYKY KUNNOSSA
Suomessa voidaan odottaa seuraavaa kasvukautta rauhallisin mielin.
– Olemme eurooppalaisessa vertailussa hyvässä asemassa kilpailukyvyn kannalta.
Suomalaiset yritykset ovat investoineet tulevaisuuteen, mutta parantamisen varaa on.
– Periaatteessa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat hyvällä tasolla, mutta 15 vuoden takaisista tasoista on jääty jälkeen.
– Näkemykseni mukaan olisi varaa kasvattaa tuotannollisia ja kehittämisinvestointeja, joilla pyrittäisiin luomaan kasvupotentiaalia jatkoa ajatellen.
Olemme eurooppalaisessa vertailussa hyvässä asemassa kilpailukyvyn kannalta.
On mahdollista, että aiemmin tehdyt investoinnit alkavat purra suhdanteen taas parantuessa.
– Näyttää, että pk-yritykset ovat panostaneet, mutta se ei ole vielä näkynyt tuottavuuskehityksessä.
Maailmalla on monta epävarmuutta sotineen ja vallanvaihtoineen, mutta ekonomistin silmin tulevat vuodet näyttävä lupaavilta.
– Seuraavat pari vuotta näyttävät paremmilta kuin edelliset pari vuotta.
