Vakavissa työtapaturmissa on usein yhteinen nimittäjä

Teollisuusliiton työympäristöjuristi Mari Koskinen on ehtinyt työssään nähdä monenlaisia työtapaturmia. Vaikka Koskisen työtä on konsultoida ja kouluttaa liiton jäseniä ja työntekijöitä turvalliseen työympäristöön, työkykyyn, työtapaturmiin ja ajoittain myös sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä, valtaosa hänen työajastaan kuluu vakavien työtapaturmien selvittämiseen ja juridiseen hoitamiseen. Teollisuusliiton oikeusapu kattaa myös työtapaturmat.

– Meille tulee tietoon vakavia työtapaturmia lähes viikoittain. Tapauksia, joita ajan itse käräjäoikeuteen, on joitakin keväällä ja joitakin syksyllä, mutta pöydälläni käy kymmenittäin tapauksia vuosittain, Koskinen kertoo.

Ennen kuin työtapaturmatapaus päätyy oikeuteen asti, sen selvittelyyn ja muuhun hoitamiseen on kulunut jopa parisen vuotta aikaa.

Kun riskien arviointi jää tekemättä, syy on usein tietämättömyydessä.

Oikeuteen työtapaturma-asia voi päätyä kahta kautta, rikosasiana tai riita-asiana. Jos aluehallintovirasto eli Avi epäilee tarkastuksensa perusteella tapauksessa tapahtuneen työturvallisuusrikoksen, se tekee poliisille tutkintapyynnön. Rikostapauksissa Koskinen ajaa jäsenen puolesta vahingonkorvausta.

– Toinen reitti oikeuteen on, että ajamme tapausta tavallisena vahingonkorvauskanteena. Silloin Avi ei ole nähnyt tapauksessa rikosta, mutta työnantajan toiminnasta on silti nähtävissä työturvallisuuspuutteita, Koskinen selittää.

RISKIEN ARVIOINTI ON TYÖNANTAJAN VASTUULLA

Koskisen mielestä monissa vakavissa työtapaturmissa on nähtävissä hyvin samanlaisia piirteitä.

– Yhteistä tapaturmatapauksissa usein on se, että koneista puuttuvat suojaimet, jolloin käsi tai muu raaja osuu terään tai jää puristuksiin, Koskinen sanoo.

– Kun suojaimet puuttuvat, se johtuu usein puutteellisesta riskien arvioinnista.

Lain mukaan työnantajan velvollisuus on tehdä kaikista työssä käytettävistä koneista riskien arviointi, jossa käydään läpi kaikki koneen vaaranpaikat. Arvioinnin jälkeen vaaranpaikat on suojattava.

– Kun riskien arviointi jää tekemättä, syy on usein tietämättömyydessä. Mutta olen myös kuullut argumentteja, että suojat ja suojaimet hidastavat työntekoa.

Koskisen mukaan korona-ajan jälkeen työtapaturmat lisääntyivät.

– Mahtoiko syynä olla se, että riskien arvioinnit olivat jääneet päivittämättä vai jäivätkö uudet työntekijät ilman perehdytystä, Koskinen miettii.

Pitkällä aikavälillä vakavat työtapaturmat ovat vähentyneet. Tekniikan kehittyminen niin koneissa kuin suojaimissa ja suojavarusteissa on vähentänyt tapaturmia. Mutta edelleen Koskisen mukaan kirjo työnantajien välillä on suuri.

Koskinen muistuttaa, että työsuojelu on yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Vaikka riskien arviointi on työnantajien vastuulla, sitäkin pitäisi tehdä yhteistyössä.

– Kyllähän konetta käyttävä työntekijä tietää parhaiten koneen riskipaikat.