Uutinen
Teollisuusliitto jätti ensimmäisen lakkovaroituksen – ”Valmius laajempiinkin toimiin on olemassa”
Teollisuusliitto on jättänyt ensimmäisen lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että neuvotteluhalukkuus on yhä olemassa, mutta järeämpiinkin lakkotoimiin on mahdollisuus.
Teollisuusliitto on jättänyt maanantaina 18. marraskuuta 2024 ensimmäisen lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että neuvottelut teknologiateollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi eivät ole edenneet juurikaan kahden viime kuun aikana ja siksi vaihtoehtoja lakkovaroituksen jättämiselle ei ollut.
Toimipaikkakohtaiset työnseisaukset järjestetään tiistaina 3.12.2024. Lakkovaroitus koskee 13 yritystä ja yhteensä 25 toimipaikkaa. Työntekijöitä lakon piirissä on noin 1 900. Tarkennetut tiedot toimipaikoista on luettavissa täältä.
Toimipaikkakohtaiset työnseisaukset eivät koske hätätyötä eivätkä sellaista työtä, joka on välttämätöntä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta.
– Tänään annettu lakkovaroitus on vielä mittaluokaltaan melko pieni, mutta valmius laajempiin toimiin on olemassa, Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Toivomme, että tämä varoitus antaisi vauhtia neuvotteluille ja pystyisimme saamaan aikaan neuvottelutuloksen ennen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen umpeutumista. Meillä on yhä neuvotteluvalmius olemassa ja työnantajapuoli varmasti osaltaan arvioi oman neuvotteluhalukkuutensa, kun he ovat ottaneet vastaan tämän ilmoituksen työtaistelutoimista.
Teollisuusliiton teknologiasektori ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloittivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta syyskuussa. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy 30.11.2024.
OSTOVOIMAPARANNUS TÄHTÄIMESSÄ
Viime viikolla Teollisuusliitto kertoi, että se tavoittelee työehtosopimusneuvotteluista kaksivuotista palkkaratkaisua, jossa ensimmäisenä vuonna palkat nousisivat 6 prosenttia, ja toisena vuonna 4 prosenttia. Myös muut SAK:laiset ammattiliitot tavoittelevat vastaavaa palkkaratkaisua omissa työehtosopimusneuvotteluissaan.
Palkkaratkaisulla pyritään vahvistamaan palkansaajien ostovoimaa, joka on heikentynyt viime vuosien selvästi kiihtyneen hintojen nousun seurauksena.
Aalto sanoi myös, että työehtoehtosopimuksiin kohdistuu tällä hetkellä uudenlaista päivittämisen tarvetta, kun yhteiskunnan tukirakenteet heikentyvät työntekijöiden ympärillä.
– Kun kollektiivista vastuuta on heikennetty poliittisten päätösten kautta, on selvää, että pyrimme työehtosopimusten kautta vahvistamaan jäsentemme kykyä selvitä päivittäisessä elämässä ja käydä ostamassa ruokaa kaupasta kuten ennenkin.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että työehtosopimusneuvotteluissa on tällä hetkellä uudenlainen tilanne osin Suomen hallituksen tekemien ja jo tehtyjen lakimuutosten vuoksi.
– Meidän on laajasti arvioitava tekstikysymyksiä, huomattavasti laajemmin kuin olemme aiemmin tehneet. Tähän ovat syynä lakeihin jo tulleet ja mahdollisesti tulevat muutokset ja ylipäätään se, että työnantajan halu tehdä asioita toisin kuin mitä olemme aiemmin tehneet, Lehtonen sanoi.
– Tämä tuo meille sellaisen haasteen, että joudumme arvioimaan tekstikysymyksiä selvästi tarkemmin ja ne ovat nyt neuvotteluissa myös isommassa roolissa.
PALKANKOROTUSTAVOITE LINJASSA YRITYSKOHTAISTEN KANSSA
Työnantajaosapuoli on ollut pöyristynyt Teollisuusliiton ja SAK:n ammattiliittojen esittämistä palkankorotustavoitteista. Työnantaja on sanonut, että vaatimukset eivät ole tästä maailmasta.
Riku Aalto kuitenkin muistuttaa, että Teollisuusliiton syksyn aikana solmimissa, yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa palkankorotukset ovat olleet melko lailla esitetyn kaltaisia.
– Valitettavasti yrityskohtaisten työehtosopimusten sisältö ei ole julkinen. Mutta sopimuksessa palkankorotusten kustannusvaikutukset ovat olleet reilusti yli 7 ja 9 prosentin väliltä. Nämä ovat olleet kahden vuoden sopimuksia.
Aallon mukaan työnantaja on tuonut pöytään oman palkankorotusehdotuksensa, mutta työnantaja ei ole sitä julkisuuteen antanut.
Aallon mukaan palkansaajien palkankorotustavoitteiden julkaiseminen ei ole mitenkään tavatonta. Esimerkiksi Ruotsissa, jonka työmarkkinamallia hallitus sekä työnantajat ovat Suomeen haikailleet, palkankorotustavoitteiden julkistaminen on normaalia.
– Kilpailijamaiden sopimuksista puhuttaessa on olennaista ymmärtää, että esimerkiksi Saksaan sovitun ratkaisun kustannusvaikutus on yli 7 prosenttia, ja Ruotsissa teollisuuden ammattiliittojen neuvottelutavoitteen vaikutus kahdelle vuodelle olisi 8,4 prosenttia.
