Palkankorotustavoite on 10 prosenttia – ”Ostovoimakuoppaa on kurottava umpeen”

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ammattiliitot kertovat tavoittelevansa 10 prosentin palkankorotusta. Tavoite on asetettu kahdelle vuodelle niin, että ensimmäisen vuoden palkankorotustavoite on 6 prosenttia, vähintään 150 euron korotus kuukausipalkkaan. Toisen vuoden tavoite on 4 prosenttia, vähintään 100 euron palkankorotus.

Teollisuusliiton teknologiasektori avasi neuvottelukierroksen työehdoista syyskuussa. Kemian sektorin pääalat seurasivat perässä lokakuussa. Muut ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tulevan talven ja kevään aikana.

Jäsenemme tietävät, millaisia tavoitteita meillä kaiken kaikkiaan on.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi SAK:n liittojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että viime vuosien hintojen nousu on aiheuttanut työntekijöille ostovoimakuopan, joka nyt on täytettävä.

– Olemme yhdessä pohtineet, millä tätä ostovoimakuoppaa saisimme kurottua kiinni ja siksi olemme päätyneet tällaiseen palkankorotustavoitteeseen, Aalto sanoi.

Palkkatavoitteiden esittäminen jo ennen kuin tekstikysymyksistä on työehtosopimusneuvotteluissa saatu neuvoteltua poikkeaa totutusta neuvottelujärjestyksestä. Aallon mukaan teknologiateollisuuden sopimus on umpeutumassa marraskuun lopussa, ja siksi on luontevaa, että palkkatavoitteet tuodaan julki jo tässä vaiheessa. Aallon mukaan käynnissä olevissa neuvotteluissa tekstikysymykset ovat yhä auki.

– Olemme päätyneet ratkaisuun, että avoimesti kerromme nyt, millaisia palkankorotustavoitteita meillä on ja samalla myös jäsenemme tietävät, millaisia tavoitteita meillä kaiken kaikkiaan on.

MATALAPALKKAISILLE ENEMMÄN

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoi, että kaupanalan työehtosopimus on voimassa tammikuun loppuun ja neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta käynnistyvät loppuvuoden aikana.

Rönni-Sällisen mukaan sekalinjainen palkankorotusmalli on tärkeä, sillä inflaatio on kohdellut palkansaajia epätasaisesti.

– Inflaatio on rokottanut erityisesti heitä, joiden iso osa palkasta menee ruokaan ja muihin välttämättömyyshyödykkeisiin. Siksi on tärkeää, että juuri kaikkein matalampia palkkoja pystytään korottamaan muita enemmän, Rönni-Sällinen perusteli sekalinjaista palkankorotusmallia.

Myös Auto- ja kuljetusalalla neuvottelut käynnistyvät loppuvuonna ja tiivistyvät tammikuussa. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko muistutti, että huomattavista korotustavoitteista huolimatta Suomen kustannuskilpailukyky ei tule vaarantumaan.

– Ekonomistit ovat selkeästi ilmaisseet sen, että Suomella ei ole kustannuskilpailukykyongelmaa. Tämä johtuu siitä, että ay-liike on ollut kohtuullisen pitkäänkin maltillinen palkkatoiveissaan. Näin ollen meillä on kerrankin tilanne, että kustannuskilpailukykymme ei näistä toiveista vaarannu, Kokko sanoi.

Siis voitolla työhön ja värkeissä on varaa.

Samaa mieltä oli Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.

– Tämä parannus ei hyödytä ainoastaan yksittäisiä työntekijöitä, vaan se tukee koko talouden elpymistä ja kasvua. Siis voitolla työhön ja värkeissä on varaa, Väntti sanoi.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat suhdannetilanteeseen.

– On äärettömän tärkeää, että saamme talouden boostia aikaan niin, että myös yritykset kantavat vastuunsa siitä, että kotimainen kulutus talouden yhtenä merkittävänä ylläpitäjänä ei rapaudu. Tällä on iso merkitys muun muassa elintarviketeollisuuden tarjoamiin työpaikkoihin, Kuntonen totesi.

HALLITUKSEN TOIMILLA MYÖS VAIKUTUS TOIMEENTULOON

Samoilla palkankorotustavoitteilla etenevät myös muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ja Rakennusliitto.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekströmin mukaan palkankorotustavoitteilla pyritään myös kompensoimaan hallituksen jo tekemiä heikennyksiä muun muassa ansioturvaan. JHL:n neuvottelukierros käynnistyy keväällä.

– Fakta on se, että inflaatio on nakertanut jäsentemme ostovoimaa. Tämän rinnalla myös poliittisten päätösten kautta on toteutettu ja jatkossa vielä toteutetaan toimia, joilla on vaikutus jäsentemme taloudelliseen toimeentuloon, Ekström sanoi.

Rönni-Sällinen kuitenkin muistutti, että palkkatoiveilla ei pyritä ulosmittaamaan hallituksen säästötoimia.

– Tässä on kysymys siitä, että hallituksen toimet ovat heikentäneet jäsentemme toimeentuloa. Se vaikuttaa siihen, miten jäsenemme tulevat palkallaan toimeen.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen puolestaan kertoi, että kausiluonteisella rakennusalalla hallituksen ansioturvan heikennykset tuntuvat alan työntekijöiden toimeentulossa.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkuri todella runtelee rakennusalan työntekijöitä. On ilman muuta selvää, että tätä taakkaa on siirretty työntekijöiden puolelle ja siksi on aivan kohtuullista vaatia asiallisia palkankorotuksia, Palonen sanoi.

Lue lisää SAK:n jäsenliittojen palkankorotustavoitteista täältä.

Tes-kierroksen seuranta ja muuta tietoa neuvotteluista www.sak.fi/voitollatyöhön.