Matti Roitto: Halli­tus naker­taa vakautta rauta­rou­van pelikirjalla

Yhdis­ty­neen kunin­gas­kun­nan enti­sen päämi­nis­te­rin ja kova­pin­tai­sen konser­va­tii­vi­puo­lu­een johta­jan, Marga­ret Thatc­he­rin ”peli­kirja” ja stra­te­gia näyt­tää olevan tuttu myös nyky­päi­vän Suomessa. Thatc­he­rista ja hänen ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke­vas­tai­suu­des­taan on kirjoi­tettu paljon. Thatc­he­rin ”kipei­den uudis­tus­ten” pidem­piai­kai­set seurauk­set ovat vali­tet­ta­van usein jääneet erityi­sesti rauta­rou­van ihai­li­joilta ja imitoi­jilta vähem­mälle huomiolle.

Jo Thatc­he­rin edel­täjä Edward Heath oli yrit­tä­nyt ”vakaut­taa työmark­ki­nat” hyök­kää­mällä suoraan ammat­ti­liit­toja vastaan 1974. Suun­ni­telma epäon­nis­tui. Myös vuonna 1979 valtaan nous­seen Thatc­he­rin hallinto pyrki nitis­tä­mään ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä. Käsi­kas­sa­rana oli hiili­kai­vos­ten massa­sul­ke­mi­sista alka­nei­den protes­tien ja niitä seuran­neen kaivos­työ­läis­ten lakon murta­mi­nen näännyttämällä.

Vielä tärkeäm­pänä työka­luna olivat laki­uu­dis­tuk­set. Niitä käyt­tä­mällä poliit­ti­nen tahto ja ideo­lo­gi­set tavoit­teet saatiin häivy­tet­tyä. Kyse­hän ei ollut halli­tuk­sesta tallo­massa työn­te­ki­jöitä, vaan hallin­nosta teke­mässä ensi­si­jaista työtään, lain­sää­dän­töä. Näen­näi­sesti pieniä, eril­li­siä muutok­sia tehtiin laajalla rinta­malla. Ne kaikki pyrki­vät naker­ta­maan ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen asemaa. Esimer­kiksi tuki­lakko-oikeutta rajat­tiin. Uudis­tuk­sia oikeu­tet­tiin kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­sella ja epämää­räi­sellä pakolla.

Keino on yleis­ty­mässä: Myös Ruot­sissa ja Tans­kassa halli­tuk­set hyök­kä­si­vät 2000-luvun ensim­mäi­sen vuosi­kym­me­nen lopulla järjes­täy­ty­nyttä työvoi­maa vastaan nime­no­maan laki­muu­tok­silla. Esimer­kiksi työt­tö­myys­kas­sa­mak­suja koro­tet­tiin, mikä aiheutti jäsen­ka­toa ja heikensi liit­to­jen talou­del­li­sia toimintaedellytyksiä.

Orpon halli­tuk­sen uudis­tuk­sista on taitettu peistä paljon. Uuti­soin­nissa niistä raken­tuva hätkäh­dyt­tävä koko­nais­kuva on jäänyt vähem­mälle huomiolle. Tämä on ymmär­ret­tä­vää, koska asiat ovat hyvin moni­mut­kai­sia. Muutos­lista on pitkä. Jopa havain­nol­lis­ta­vista esimer­keistä tulee pitkiä, koska asiat ketjuun­tu­vat kuin pätkä­työt konsa­naan ja lisää­vät tois­tensa vaikutusta.

Suomessa poliit­tis­ten lakko­jen rajoi­tus lain­sää­dän­nöllä oli kuin Thatc­he­rin peli­kir­jasta. Lakko-oikeuk­sia rajat­tiin merkit­tä­västi. Mahdol­li­set sank­tiot ulotet­tiin yhtei­sö­jen ohella myös yksi­lö­ta­solle, jotta protes­toin­ti­mah­dol­li­suu­det kape­ni­vat. Esimer­kiksi tuki­lak­ko­jen järjes­tä­mi­nen tehtiin vaikeaksi kuten sumu­jen saaril­la­kin. Kuten siellä, myös täällä muiden heiken­nys­ten teko helpot­tui, kun järjes­täy­ty­neille vasta­toi­mille laitet­tiin suitset.

Halli­tus aikoo keven­tää irti­sa­no­mi­sen henki­lö­koh­tai­sia perus­teita. Potkut olisi mahdol­lista saada ilman paina­vaa syytä. Protes­tointi on ensi­si­jai­sesti yksi­lön asia. Pitkään kestä­viin kallii­siin oikeu­den­käyn­tei­hin on harvalla mahdol­li­suuk­sia. Ammat­ti­liit­to­jen tarjoa­maa oikeu­del­lista tukea on sentään jäse­nille yhä tarjolla.

Radi­kaa­lien uudis­tus­ten vyöry­tys lain­sää­dän­tö­työksi ja pilk­ko­mi­nen pala­siksi on erin­omai­nen esimerkki hajota ja hallitse ‑toimin­ta­ta­vasta.

Ja tosi­aan, jos epäsuh­tai­sessa uusli­be­raa­lissa työelä­mässä tuli­si­kin potkut? Tai uudis­tus­ten jälkeen mahdol­li­set, ilman erityi­siä perus­teita tehdyt vuoden mittai­set sopi­muk­set tai niiden ketju­tuk­set päät­tyi­si­vät­kin? Tai jos alalla työolo­suh­teet olisi­vat heikot, eikä palk­kaus elät­täisi? Tai jos muista paina­vista syistä pitäisi miet­tiä alan vaih­toa? Ikävästi kävi: aikuis­kou­lu­tus­tuki lope­tet­tiin. Alaa voi vaih­taa, mutta help­poa se ei ole. Hanka­lassa talous­suh­dan­teessa, eten­kin yhdessä ansio­si­don­nais­ten päivä­ra­ho­jen leik­kaus­ten kanssa ”vapaasta valin­nasta” tulee vihe­liäi­sen vaikeaa, kun koulut­tau­tu­mi­nen pitää tehdä laina­ra­halla. Kun takai­sin­ot­to­vel­voi­tet­ta­kaan ei alle 50 henki­löä työl­lis­tä­vällä yrityk­sellä ole, on työn­te­ki­jöi­den kier­rät­tä­mi­nen ja työvoi­mas­hop­pailu helpompaa.

Riskit siir­ty­vät työn­te­ki­jälle, ja näillä keinoilla sido­taan suuta­rit entistä tiukem­min, mielui­ten määrä­ai­kai­siin työsuh­tei­siin ja epävar­muutta lisää­viin lestei­hinsä. Näitä seik­koja vastaan voisi tehdä mieli protes­toida yhdessä, mutta protesti olisi poliit­tista lakkoi­lua. Ja sitä oikeutta rajoi­tet­tiin­kin ensin.

Jos uudis­tuk­sista olisi ilmoi­tettu suoraan yhtenä koko­nai­suu­tena, olisi vasta­reak­tio ollut jyrkempi. Olisi välit­ty­nyt selkeäm­min se kuva, että pyri­tään ajamaan ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä ja järjes­täy­ty­nyttä työvoi­maa maan­ra­koon. Kansain­vä­li­siä sopi­muk­sia ja velvoit­tei­ta­kin olisi vaiku­tusar­vioin­nin merkeissä jouduttu jo aiem­min tarkas­te­le­maan. Tästä kansain­vä­li­nen työjär­jestö ILO halli­tusta jo muistuttikin.

Radi­kaa­lien uudis­tus­ten vyöry­tys lain­sää­dän­tö­työksi ja pilk­ko­mi­nen pala­siksi on erin­omai­nen esimerkki hajota ja hallitse ‑toimin­ta­ta­vasta. Metsän näke­mi­nen este­tään puilla. Uudis­tus­ten karmeus ja koko­nais­vai­ku­tus näkyy vasta kun pilko­tut osaset kootaan uudel­leen yhteen. Kyse on enem­män kuin osiensa summasta. Taita­vaa ja häikäi­le­mä­töntä poli­ti­koin­tia. Sellaista kuin Thatc­her­kin kuis­kaa­ji­neen teki.

Entä miten rauta­rou­van uudis­tuk­sille lopulta kävi? Monet aikoi­naan voitoiksi koetuista seikoista ovat osoit­tau­tu­neet lyhyt­kes­toi­siksi. Lähi­vuo­det toivat muka­naan poik­keuk­sel­lista epäva­kautta työmark­ki­noille. Työt­tö­myys ei talt­tu­nut, elin­kei­noe­lämä sulki tuotan­to­lai­tok­sia toisensa perään. Jopa 15 prosent­tia yritys­kan­nasta katosi. Inflaa­tion kuriin lait­ta­mi­nen nitisti talous­kas­vun. Varal­li­suuse­rot kasvoi­vat poik­keuk­sel­li­sen paljon. Teol­li­suus­po­li­tiikka ajet­tiin alas.

Valmis­ta­van teol­li­suu­den tilanne ja kilpai­lu­kyky ei ole Isossa-Britan­niassa edel­leen­kään kovin hyvä. Syitä on monia. Vähäi­sin syistä ei liene laaja työmark­ki­noi­den epävar­muus ja ailah­te­le­vuus. Suomessa työmark­ki­na­va­kautta on perin­tei­sesti vaalittu, mutta nyt se on uhat­tuna poik­keuk­sel­li­sella tavalla. Jos tämä ei ilah­duta, vaikut­taa voi yhä, esimer­kiksi seuraa­vissa edus­kun­ta­vaa­leissa. Niissä vali­taan lakien säätäjät.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija.

Lähteet:

Dickens, Linda (1989): Lear­ning to live with the law? The legis­la­tive attack on British trade unions since 1979. New Zealand Jour­nal of Industrial Rela­tions, vol. 14, No. 1.
Ketola, Eino (2007): Suomen Metal­li­työ­väen liitto 1961–1983. Otava.

Kjell­berg, A., & Lyhne Ibsen, C. (2016). ”Attacks on union orga­nizing: Rever­sible and irre­ver­sible chan­ges to the Ghent-systems in Sweden and Denmark”. Teok­sessa T. P. Larsen, & A. Ilsøe (Eds.), Den Danske Model set udefra – kompa­ra­tive pers­pek­ti­ver på dansk arbejds­mar­keds­re­gu­le­ring : Et fests­krif t til profes­sor emeri­tus Jesper Due og og profes­sor emeri­tus Jørgen Steen Madsen. Jurist- og Økonom­for­bun­dets Forlag.

O’Grady, Frances (2016): Anti trade union legis­la­tion in Britain. Theory & Struggle, Volume 117.

Onni­nen, Oskari: ”Orpo haluaisi tehdä thatc­he­rit – Markku Sippo­lan haas­tat­telu”, Image. Verk­ko­ver­sio 26.7.2024. https://www.apu.fi/artikkelit/en-usko-etta-kyse-on-tietoisesta-jaljittelysta-mutta-orpo-haluaisi-tehda-thatcherit-sanoo-vanhempi-yliopistonlehtori-markku-sippola

SAK. Työteh­to­jen heiken­nyk­set. https://www.sak.fi/naista-puhutaan/painava-syy/tyoehtojen-heikennykset/

Taylor, Andrew: ”The Conser­va­tive Party and the Trade Unions”, teok­sessa Mcllo­roy, John, Fish­man Nina & Camp­bell Alan (toim.): British Trade Unions and Industrial Poli­tics. Rout­ledge. 1999.

Towers, B. (1989). Running the Gaunt­let: British Trade Unions under Thatc­her, 1979–1988. ILR Review, 42(2), 163–188. https://doi.org/10.1177/001979398904200201

Työväen­liik­keen 100 itse­näi­syy­den vuotta. ”Metal­lin lakko”. http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu‑7/metallin-lakko/ (käyty 15.10.2024)