Kemianteollisuuden työehtosopimusneuvottelujen aloituskokous pidettiin 11.10.2024 Helsingissä.

Kemian työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut käyn­tiin – ”Kentän viesti tiivis­tyy ostovoimaan”

TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN

Työn­te­ki­jät halua­vat parem­pia palk­koja, työnan­ta­jat halua­vat vien­tiä tuke­via sopi­muk­sia. Lisä­haas­tetta neuvot­te­luun tuovat maan halli­tuk­sen teke­mät ja suun­nit­te­le­mat muutok­set työlainsäädäntöön.

Kemian­teol­li­suu­den pääalo­jen työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut alkoi­vat perjan­tai­aa­muna 11.10.2024 Helsin­gissä Etelä­ranta 10:ssä. Ensim­mäi­sessä tapaa­mi­sessa osapuo­let kertoi­vat neuvottelutavoitteensa.

Teol­li­suus­lii­ton kemian sekto­rin johtaja Toni Laiho kertoo, että työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kier­rok­sella on taval­lista enem­män vaikeuskerrointa.

– Tällä kertaa on erikoi­suu­tena, että Suomen halli­tus on työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa kolman­tena pelaa­jana laki­hank­kei­neen, Laiho sanoo.

Orpon-Purran halli­tuk­sen toteut­ta­mat ja suun­nit­te­le­mat laki­muu­tok­set heiken­tä­vät työn­te­ki­jöi­den muutos­tur­vaa sekä asemaa työmarkkinoilla.

– Maan halli­tuk­sen hanke palkat­to­masta sairaus­lo­ma­päi­västä on puhut­ta­nut paljon, Laiho kertoo.

Teol­li­suus­lii­ton kemian sekto­rin johtaja Toni Laiho (oik.) ja tes-neuvot­te­lu­kun­nan jäsen Miika Peltola neuvottelupöydässä.

TEHTÄVÄNÄ PUOLUSTAA PALKANSAAJIA

Ammat­tio­sas­to­jen teke­mät esityk­set sekä sekto­ri­joh­to­kun­nassa ja sopi­musa­lo­jen tes-neuvot­te­lu­kun­nissa käydyt keskus­te­lut luovat pohjan tavoitteille.

– Tavoi­te­pa­ketti on runsas. Paljon on tuttuja teemoja, mutta paljon on uusia liit­tyen laki­muu­tok­siin, Laiho kertoo.

Asia­lis­talla on muun muassa työelä­män laatuun sekä työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mi­seen liit­ty­viä kehi­tys­koh­tia. Pääl­lim­mäi­senä ovat kuiten­kin palkan­ko­ro­tuk­set, sillä hinto­jen nousu on ajanut monet työn­te­ki­jät ahtaalle.

– Normaa­lilla työtä teke­vällä ihmi­sellä ei riitä rahat. Kentän viesti tiivis­tyy ostovoimaan.

Laihon mukaan kemian aloilla on valmius korkealla, joten neuvot­te­lui­hin voi lähteä rauhal­li­sin mielin.

– Koti­läk­syt ovat tehtynä, että pärjäämme. Tehtä­vämme on puolus­taa palkan­saa­jia erityi­sesti tässä maailmantilanteessa.

Normaa­lilla työtä teke­vällä ihmi­sellä ei riitä rahat. Kentän viesti tiivis­tyy ostovoimaan.

Työnan­ta­ja­puo­lella eri alojen tavoit­teet ovat olleet yhden­mu­kai­sia viime neuvot­te­lu­kier­rok­silla. Myös SAK:laiset ammat­ti­lii­tot ovat sopi­neet tiiviistä yhteistyöstä.

– Koor­di­naa­tio on ollut syvää työnan­ta­ja­puo­lella. Nyt yhteis­työtä tehdään palkansaajapuolellakin.

Neuvot­te­lu­jen asetel­mat ovat taval­lista mutkik­kaam­mat, mutta sopi­mi­nen on aina lähtökohta.

– Neuvot­te­lu­tu­los synty­nee tällä­kin kertaa. Se on aina kompro­missi, Laiho sanoo.

Neuvot­te­lut aloit­ta­neet kemian pääalat ovat kemian perus­teol­li­suus, muovi­tuo­te­teol­li­suus ja kemian tuote­teol­li­suus sekä öljy‑, maakaasu- ja petro­ke­mian teollisuus.

Kemian­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Minna Etu-Seppälä.

RAKENTAVAT NEUVOTTELUT TAVOITTEENA

Työnan­ta­jia edus­ta­van Kemian­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Minna Etu-Seppälä toivoo hyvä­hen­ki­siä työehtosopimusneuvotteluja.

– Lähtö­koh­tamme on ollut useam­pana vuonna, että pyrimme uudis­ta­maan työeh­to­so­pi­mus­maa­il­maa. Hyviä uudis­tuk­sia on tehty ja toivomme, että nämä etapit jatku­vat, Etu-Seppälä sanoo.

Suomen halli­tuk­sen työelä­mä­po­li­tiik­kaa vastus­ta­neet Painava syy ‑nimellä tunne­tut poliit­ti­set lakot ovat työnan­ta­ja­puo­len mielessä neuvot­te­lui­hin lähdettäessä.

– Meidän puolel­lamme neuvot­te­lui­den lähtö­ti­lan­tee­seen heijas­tuu yhtenä asiana viime kevään poliit­ti­set lakot ja niistä aiheu­tu­neet vahin­got, Etu-Seppälä sanoo.

Voi olla, että paikal­li­sen sopi­mi­sen asiat nouse­vat esiin neuvotteluissa.

Maan halli­tus on tuonut edus­kun­taan lakie­si­tyk­sen, joka laajen­taa paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdol­li­suuk­sia järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöihin.

– Sinänsä ajatus, että paikal­li­nen sopi­mi­nen laaje­nee, on tuet­tava, koska siellä yrityk­sissä makse­taan myös palkan­ko­ro­tuk­sia yleis­si­to­vuu­den perusteella.

Etu-Seppä­län mukaan paikal­li­sen sopi­mi­sen laajen­ta­mi­nen ei tuo mitään uutta järjes­täy­ty­nei­siin yrityk­siin, joten teema ei ole tullut laajasti esiin yrityskentällä.

– Voi olla, että paikal­li­sen sopi­mi­sen asiat nouse­vat esiin neuvot­te­luissa. Pitää keskus­tella, mitä sen osalta haluamme tehdä yhdessä.

Työnan­ta­ja­puo­len tavoit­teet liit­ty­vät vien­ti­teol­li­suu­den elpymiseen.

– Yritys­ken­tässä toivo­taan raken­ta­via neuvot­te­luja. Toivo­taan, että saatai­siin vienti vetä­mään. Siinä neuvot­te­luos­a­puo­lilla voi olla merkit­tävä rooli, Etu-Seppälä sanoo.

LUE MYÖS:

Työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kier­ros käyn­tiin – ”Pyrimme estä­mään laki­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia työeh­toi­hin” (Tekijä 18.9.2024)

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­laan jatkoa kymme­niin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin (Tekijä 1.10.2024)

Teol­li­suus­lii­ton työeh­to­so­pi­musa­lat ja neuvot­te­lu­ti­lan­teet (Teollisuusliitto.fi)