Kemianteollisuuden työehtosopimusneuvottelujen aloituskokous pidettiin 11.10.2024 Helsingissä.

Kemian työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut käyntiin – ”Kentän viesti tiivistyy ostovoimaan”

TEKSTI JA KUVAT ANTTI HYVÄRINEN

Työnte­kijät haluavat parempia palkkoja, työnan­tajat haluavat vientiä tukevia sopimuksia. Lisähaas­tetta neuvot­te­luun tuovat maan halli­tuksen tekemät ja suunnit­te­lemat muutokset työlainsäädäntöön.

Kemian­teol­li­suuden pääalojen työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­telut alkoivat perjan­tai­aa­muna 11.10.2024 Helsin­gissä Etelä­ranta 10:ssä. Ensim­mäi­sessä tapaa­mi­sessa osapuolet kertoivat neuvottelutavoitteensa.

Teolli­suus­liiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo, että työeh­to­so­pi­musten neuvot­te­lu­kier­rok­sella on taval­lista enemmän vaikeuskerrointa.

– Tällä kertaa on erikoi­suu­tena, että Suomen hallitus on työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa kolman­tena pelaa­jana lakihank­kei­neen, Laiho sanoo.

Orpon-Purran halli­tuksen toteut­tamat ja suunnit­te­lemat lakimuu­tokset heiken­tävät työnte­ki­jöiden muutos­turvaa sekä asemaa työmarkkinoilla.

– Maan halli­tuksen hanke palkat­to­masta sairaus­lo­ma­päi­västä on puhut­tanut paljon, Laiho kertoo.

Teolli­suus­liiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho (oik.) ja tes-neuvot­te­lu­kunnan jäsen Miika Peltola neuvottelupöydässä.

TEHTÄVÄNÄ PUOLUSTAA PALKANSAAJIA

Ammat­tio­sas­tojen tekemät esitykset sekä sekto­ri­joh­to­kun­nassa ja sopimusa­lojen tes-neuvot­te­lu­kun­nissa käydyt keskus­telut luovat pohjan tavoitteille.

– Tavoi­te­pa­ketti on runsas. Paljon on tuttuja teemoja, mutta paljon on uusia liittyen lakimuu­tok­siin, Laiho kertoo.

Asialis­talla on muun muassa työelämän laatuun sekä työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­mi­seen liittyviä kehitys­kohtia. Päällim­mäi­senä ovat kuitenkin palkan­ko­ro­tukset, sillä hintojen nousu on ajanut monet työnte­kijät ahtaalle.

– Normaa­lilla työtä tekevällä ihmisellä ei riitä rahat. Kentän viesti tiivistyy ostovoimaan.

Laihon mukaan kemian aloilla on valmius korkealla, joten neuvot­te­luihin voi lähteä rauhal­lisin mielin.

– Kotiläksyt ovat tehtynä, että pärjäämme. Tehtä­vämme on puolustaa palkan­saajia erityi­sesti tässä maailmantilanteessa.

Normaa­lilla työtä tekevällä ihmisellä ei riitä rahat. Kentän viesti tiivistyy ostovoimaan.

Työnan­ta­ja­puo­lella eri alojen tavoit­teet ovat olleet yhden­mu­kaisia viime neuvot­te­lu­kier­rok­silla. Myös SAK:laiset ammat­ti­liitot ovat sopineet tiiviistä yhteistyöstä.

– Koordi­naatio on ollut syvää työnan­ta­ja­puo­lella. Nyt yhteis­työtä tehdään palkansaajapuolellakin.

Neuvot­te­lujen asetelmat ovat taval­lista mutkik­kaammat, mutta sopiminen on aina lähtökohta.

– Neuvot­te­lu­tulos syntynee tälläkin kertaa. Se on aina kompro­missi, Laiho sanoo.

Neuvot­telut aloit­ta­neet kemian pääalat ovat kemian perus­teol­li­suus, muovi­tuo­te­teol­li­suus ja kemian tuote­teol­li­suus sekä öljy‑, maakaasu- ja petro­ke­mian teollisuus.

Kemian­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Minna Etu-Seppälä.

RAKENTAVAT NEUVOTTELUT TAVOITTEENA

Työnan­tajia edustavan Kemian­teol­li­suus ry:n työmark­kin­ajoh­taja Minna Etu-Seppälä toivoo hyvähen­kisiä työehtosopimusneuvotteluja.

– Lähtö­koh­tamme on ollut useam­pana vuonna, että pyrimme uudis­ta­maan työeh­to­so­pi­mus­maa­ilmaa. Hyviä uudis­tuksia on tehty ja toivomme, että nämä etapit jatkuvat, Etu-Seppälä sanoo.

Suomen halli­tuksen työelä­mä­po­li­tiikkaa vastus­ta­neet Painava syy ‑nimellä tunnetut poliit­tiset lakot ovat työnan­ta­ja­puolen mielessä neuvot­te­luihin lähdettäessä.

– Meidän puolel­lamme neuvot­te­luiden lähtö­ti­lan­tee­seen heijastuu yhtenä asiana viime kevään poliit­tiset lakot ja niistä aiheu­tu­neet vahingot, Etu-Seppälä sanoo.

Voi olla, että paikal­lisen sopimisen asiat nousevat esiin neuvotteluissa.

Maan hallitus on tuonut eduskun­taan lakie­si­tyksen, joka laajentaa paikal­lisen sopimisen mahdol­li­suuksia järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöihin.

– Sinänsä ajatus, että paikal­linen sopiminen laajenee, on tuettava, koska siellä yrityk­sissä makse­taan myös palkan­ko­ro­tuksia yleis­si­to­vuuden perusteella.

Etu-Seppälän mukaan paikal­lisen sopimisen laajen­ta­minen ei tuo mitään uutta järjes­täy­ty­nei­siin yrityk­siin, joten teema ei ole tullut laajasti esiin yrityskentällä.

– Voi olla, että paikal­lisen sopimisen asiat nousevat esiin neuvot­te­luissa. Pitää keskus­tella, mitä sen osalta haluamme tehdä yhdessä.

Työnan­ta­ja­puolen tavoit­teet liittyvät vienti­teol­li­suuden elpymiseen.

– Yritys­ken­tässä toivo­taan raken­tavia neuvot­te­luja. Toivo­taan, että saatai­siin vienti vetämään. Siinä neuvot­te­luos­a­puo­lilla voi olla merkit­tävä rooli, Etu-Seppälä sanoo.

LUE MYÖS:

Työeh­to­so­pi­musten neuvot­te­lu­kierros käyntiin – ”Pyrimme estämään lakimuu­tosten vaiku­tuksia työeh­toihin” (Tekijä 18.9.2024)

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­laan jatkoa kymme­niin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin (Tekijä 1.10.2024)

Teolli­suus­liiton työeh­to­so­pi­musalat ja neuvot­te­lu­ti­lan­teet (Teollisuusliitto.fi)