Päih­deoh­jelma lisää työturvallisuutta

Vuonna 2022 Suomessa sattui Tapa­tur­ma­va­kuu­tus­kes­kuk­sen mukaan 92 000 työta­pa­tur­maa. Varsi­naista tilas­to­tie­toa siitä, millai­nen osuus alko­ho­lilla tai muilla päih­teillä on ollut tapa­tur­missa ei ole. Aalto-yliopis­tossa on kuiten­kin arvioitu ulko­mailta saadun tilas­to­tie­don ja mate­ma­tii­kan perus­teella, että Suomessa esimer­kiksi alko­holi olisi osate­ki­jänä vähin­tään 5 000 ja enim­mil­lään yli 10 000 työta­pa­tur­massa vuosittain.

On arvioitu, että esimer­kiksi niin sano­tuista alko­ho­lin riski­ku­lut­ta­jista eli runsaasti alko­ho­lia käyt­tä­vistä noin 85 prosent­tia ja alko­ho­li­riip­pu­vai­sis­ta­kin noin 70 prosent­tia on työelämässä.

Työta­pa­tur­mat ovat vain pieni osa alko­ho­lin ja muiden päih­tei­den runsaan käytön aiheut­ta­mista ongel­mista työelä­mässä. Sairaus­pois­sao­lo­jen kasvu, työte­hon lasku, riis­to­rii­to­jen lisään­ty­mi­nen työpai­kalla sekä mielen­ter­vey­son­gel­mat ovat vain muuta­mia esimerk­kejä päih­tei­den käytön haitoista työelämässä.

– Alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jilla toki ongel­mia näkyy, kuten sairaus­pois­sao­lo­jen suuri määrä ja myös työky­vyt­tö­myy­se­läk­keen riski kasvaa, Työter­veys­lai­tok­sen tutkija Mirkka Vuorento kertoo päih­tei­den käytön ongel­mista työelämässä.

PÄIHDEOHJELMA JOKA ORGANISAATIOON

Lain mukaan työnan­ta­jalla on oltava käytössä työter­veys­huol­to­laissa tarkoi­tettu kirjal­li­nen päih­deoh­jelma, mikäli hän teet­tää työn­te­ki­jöil­lään huumausai­ne­tes­tin. Työter­veys­lai­tos kuiten­kin suosit­taa yrityk­siä laati­maan ohjel­man ilman huumetestaustakin.

Päih­deoh­jelma on ohjeis­tus, jossa orga­ni­saa­tio määrit­te­lee, miten henki­lös­tön päih­tei­den käyt­töön, tupa­koin­tiin ja raha­pe­laa­mi­seen suhtau­du­taan ja miten niihin liit­ty­vät ongel­mat käytän­nössä pyri­tään ratkai­se­maan raken­ta­vasti sekä työn­tekijän että orga­ni­saa­tion eduksi.

– Työter­veys­lai­tok­sella on tarjolla työpaik­ko­jen tueksi päih­deoh­jel­ma­työ­kalu, jonka avulla orga­ni­saa­tiot voivat laatia itsel­leen sopi­van päih­deoh­jel­man, Vuorento sanoo.

– Tarjolla on yksin­ker­tai­nen perus­malli, johon yritys lisää vain nimen ja päivä­mää­rän ja sen jälkeen pape­rin voi tulos­taa. Mutta kannus­tamme orga­ni­saa­tioita räätä­löi­mään itsel­leen sopi­van mallin.

Vuorento koros­taa, että päih­deoh­jelma olisi hyvä laatia yhdessä työnan­ta­jan, henki­lös­tön tai heidän edus­ta­jiensa sekä työter­veys­huol­lon asian­tun­ti­joi­den kanssa.

Yksin­ker­tai­sessa mallissa käydään läpi työpai­kan päih­tei­den käytön ja raha­pe­laa­mi­sen ongel­mien ennal­taeh­käi­se­vät toimet riskiar­vioin­nista, ongel­mien tunnis­ta­mi­seen ja puheeksi otta­mi­seen. Lisäksi siinä käydään läpi työnan­ta­jan, esihen­ki­löi­den, työsuo­je­lun, tervey­den­huol­lon sekä työn­te­ki­jöi­den vastuut. Ohjel­massa anne­taan myös ohjeet päih­tei­den, tupak­ka­tuot­tei­den ja raha­pe­laa­mi­sen hait­to­jen ennaltaehkäisyyn.

– Päih­deoh­jelma auttaa ennal­taeh­käi­se­mään päih­teistä ja raha­pe­laa­mi­sesta aiheu­tu­via hait­toja sekä vähen­tä­mään niistä aiheu­tu­via riskejä. Ohjelma pyrkii myös alen­ta­maan päihde- ja raha­pe­laa­mi­sesta aiheu­tu­via kustannuksia.

LUE LISÄÄ

Päih­deoh­jel­ma­työ­kalu: hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/paihdeohjelmatyokalu