Minna ja Miika Rinne sekä lapset Enni, Emma, Anni ja Atte osallistuivat ammattiosaston perhepäivään Helsingin Korkeasaaressa 21.9.2024.

Ammat­ti­liitto on kuin leijona, norsu ja mangusti – kirja­työn­te­ki­jäin perhe­päi­vässä pohdit­tiin liiton olemusta

25.9.2024

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANNIKA RAUHALA

Helsin­gin Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tys tarjosi jäse­nil­leen perhe­päi­vän Korkea­saa­ren eläin­tar­hassa. Tekijä kävi kysy­mässä osal­lis­tu­jilta, mikä eläin kuvaisi parhai­ten ammattiliittoa.

Jos ammat­ti­liitto olisi eläin, mikä eläin se olisi?

– Leijo­naemo, joka puolus­taa, vastaa Miika Rinne hetken pohdin­nan jälkeen.

Rinteen perhe osal­lis­tui kuuden hengen voimin Helsin­gin Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tyk­sen (HKY) perhe­päi­vään Korkea­saa­ren eläin­tar­hassa. Aurin­koi­sena syys­kuun päivänä eläi­met olivat hyvin näky­villä ja aktiivisina.

– Kovaa karjah­te­leva leijona herätti mielen­kiin­toa, Rinne kertoo.

Tuomo ja Marianna Tala sekä tytär Saima suun­nit­te­le­vat, että päivän aikana olisi kiva nähdä muun muassa kissapetoja.

Tuomo ja Marianna Tala tuli­vat Korkea­saa­reen lapsensa Saiman kanssa.

HKY:n halli­tuk­sen vara­jä­sen Tuomo Tala kertoo, että edel­li­sellä kerralla he olivat yhdis­tyk­sen reis­sulla trampoliinipuistossa.

– Koko perheen toimin­not ovat mielekkäimpiä.

Vierei­sessä aitauk­sessa huuli­pe­ka­rit pötköt­te­le­vät syysau­rin­gossa. Saima kertoo halua­vansa nähdä myös pikku­pan­dan ja lumileopardin.

– Toivoi­sin näke­väni ilvek­sen, kun en ole sitä nähnyt täällä ikinä, Marianna Tala sanoo.

Amurin­tii­keri tark­kaili eläin­tar­han vierailijoita.

Ammat­ti­liit­toa kuvaa­vaa eläintä ei kuiten­kaan löydy Korkeasaaresta.

– Ammat­ti­liitto on kuin norsu, kunnioi­tusta herät­tävä ja vakaa, Tuomo Tala toteaa.

Krista Väänä­nen (oikealla) ja Kirsi Timo­nen olivat eläin­tar­hassa isolla poru­kalla. Kuvassa Heik­ki­sen lapsista Rio ja Aurora (rattaissa) sekä Orion ja Oscar.

KISSAPETO JA TAUSTALINTU

Krista Väänä­sellä ja Kirsi Timo­sella on mukana jälki­kas­vua iso seurue. Yksi täyt­tää Korkea­saa­ri­bin­goa, toinen pomp­pii tram­po­lii­nilla ja pienim­mät istu­vat rattaissa.

– Ihanasti sattui tällai­nen ilma, niin on kunnon perhe­päivä, Väänä­nen sanoo.

Korkea­saari-bingossa saa ruksin ruutuun muun muassa sen jälkeen, kun on ihme­tel­lyt ötököitä.

Hän pohtii, että ammat­ti­liitto on kuin leijona, tai muu vastaava peto. Kynsiä saat­taa olla tarvetta näyt­tää hiljat­tain alka­neella työehtosopimuskierroksella.

– On tais­teltu asioi­den vuoksi, niin ei nyt anneta periksi, Väänä­nen sanoo.

Mona Väänä­nen ja Choman Räty kerto­vat, että Korkea­saa­ressa kiin­nos­ta­vat muun muassa tiike­rit ja muut isot kissat. Takana Vilma Väänä­nen ilmoit­taa, että kotka on ykköskohde.

Markus Laiti­nen ja Maura Poka lepuut­ta­vat jalkoja Pukki-veis­tok­sen koris­ta­massa puis­tossa. Laiti­nen toteaa, että karjuva leijona oli hänel­le­kin mieleen­pai­nuva koke­mus eläintarhakierrokselta.

– Tänä vuonna ensim­mäi­sen kerran tajusin, että kirja­työn­te­ki­jöi­den kautta pääsee mukaan tapah­tu­miin, Laiti­nen kertoo.

Ammat­ti­lii­ton eläin­ver­tausta pitää hieman pohtia. Laiti­nen kuvai­lee liit­toa taus­talla olevaksi hiljai­seksi linnuksi.

Kunin­gas­me­ri­kotka on on maail­man paina­vin kotka, joka voi kasvaa yli kymmenkiloiseksi.

Teks­tii­li­huol­toa­lalla työs­ken­te­levä Poka on myös­kin Teol­li­suus­lii­ton jäsen. Hän pitää liit­toa aktii­vi­sem­pana kissa­mai­sena eläimenä.

– Kissae­läin on hiljai­nen varjoissa, mutta samalla hyvin aktii­vi­nen, Poka sanoo.

Maura Poka ja Markus Laiti­nen ovat molem­mat Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä, mutta eri aloilta.

SOSIAALINEN LAUMAELÄIN

Otto ja Jenni Heik­kilä saapui­vat Korkea­saa­reen muka­nansa lapset Peppi, Joose ja Jooa. Vanhem­mat jaka­vat vuolasta kiitosta ammat­tiyh­dis­tyk­sen perhetapahtumille.

– Kustan­nus­ten nousu tuntuu meillä suur­per­heessä, niin tämä on tosi kiva. Lisää saman­lai­sia tapah­tu­mia jatkos­sa­kin, kiitos, Jenni Heik­kilä sanoo.

– Tämä on ollut posi­tii­vi­nen asia. Olemme hyödyn­tä­neet myös Linnan­mäen edul­li­sem­pia rannek­keita useam­pana kesänä, Otto Heik­kilä kertoo.

Jenni ja Otto Heik­kilä sekä lapset Joose, Jooa ja Peppi suun­ta­si­vat ruokai­lun jälkeen kohti Korkea­saa­ren kissalaaksoa.

Hinto­jen nousu luo paineita myös käyn­nissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin.

– Jos koro­tuk­set kompen­soi­vat viime vuosien 20 prosen­tin hinn­an­nousua, niin hyvä olisi. Vahvasti kuiten­kin epäi­len, Otto Heik­kilä sanoo.

Heik­ki­län perhe miet­tii poru­kalla ammat­ti­liit­toa kuvaa­vaa eläintä. Peppi ehdot­taa suosik­kie­läin­tään, eli mangus­tia. Korkea­saa­ressa onkin mahdol­lista kohdata pikku­man­gusti, joka on sosi­aa­li­nen laumae­läin Afri­kan kuivilta savan­neilta ja puoliaavikoilta.

Jani Ropo­nen ja Jessica Raita sekä lapset Jasu ja Jooa seura­si­vat kissa­laak­sossa muun muassa amurin­tii­ke­rei­den touhuja.

VAHVA KARHU

Helsin­gin Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tyk­sen, eli Teol­li­suus­lii­ton ammat­tio­sasto 408:n puheen­joh­taja Jessica Raita kertoo, että vuosit­tai­nen koko perheen tapah­tuma on järjes­tetty aiem­min joulun alla.

– Päätet­tiin tänä vuonna uudis­taa ja aikais­tet­tiin perhe­ta­pah­tuma alkusyk­syyn, Raita kertoo.

Korkea­saa­reen saapui 97 henkeä, mikä yllätti järjes­tä­jät iloi­sesti. Raita oli tapah­tu­massa puoli­sonsa Jani Ropo­sen ja lastensa Jooan ja Jasun kanssa.

– Moni haluaa pyhit­tää viikon­lo­pun perheel­leen, niin otetaan koko perhe mukaan tapah­tu­maan, Raita sanoo.

Moni haluaa pyhit­tää viikon­lo­pun perheel­leen, niin otetaan koko perhe mukaan tapahtumaan.

Vuonna 1869 perus­tettu HKY on Suomen vanhin ammat­tiyh­dis­tys, joka oli järjes­tä­mässä myös ensim­mäistä Suomen nyky­muo­toista työväen­vap­pua vuonna 1890.

– Aloi­timme uudes­taan vappu­ta­pah­tu­man järjes­tä­mi­sen Kirjan talolla yhdis­tyk­sen 150-vuotis­juh­la­vuonna. Siellä on ollut muka­vasti ihmi­siä mukana.

Helsin­gin Kirja­työn­te­ki­jäin Yhdis­tyk­sen puheen­joh­taja Jessica Raita kertoo, että ammat­tio­sas­ton perhe­päi­vässä on aiem­min oltu esimer­kiksi trampoliinipuistossa.

Raita kertoo, että hänen käymis­sään keskus­te­luissa jäse­nis­tön toiveet työeh­to­so­pi­mus­kier­rok­selle ovat olleet pääosin maltillisia.

– Toivo­taan paran­nuk­sia, mutta moni sanoo, että kunhan ei lähtisi enem­pää etuuk­sia pois.

Media- ja painoa­lan sekä jake­lun työeh­to­so­pi­muk­sissa on ehdo­ton työrau­ha­vel­voite, joka on perua ajalta, jolloin paine­tut sano­ma­leh­det olivat tiedon­vä­li­tyk­sen kärkeä. Kirjauk­sen takia alan työn­te­ki­jät eivät osal­lis­tu­neet viime talven Painava syy ‑työtais­te­lui­hin, joilla lail­li­sesti vastus­tet­tiin maan halli­tuk­sen politiikkaa.

– Meidän vakio­esi­tyk­semme työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lui­hin on, että luovut­tai­siin ehdot­to­masta työrau­ha­vel­voit­teesta. Se ei ole tätä päivää, Raita sanoo.

Toivo­taan paran­nuk­sia, mutta moni sanoo, että kunhan ei lähtisi enem­pää etuuk­sia pois.

Hänelle ammat­ti­liit­toa parhai­ten kuvaa metsän kuningas.

– Karhu on vahva, mutta ei liian hyök­käävä, Raita perustelee.

Karhu­lin­nassa asuvat vuonna 2001 synty­nyt Sofia sekä sen vuonna 2006 synty­nyt naaras­pentu Yulia. Nämä karhut ovat keske­nään hyvin saman näköisiä.

TOIVOTTAVASTI TIIKERI

Korkea­saa­ren karhu­lin­nan asuk­kai­den touhuja katse­le­massa ovat myös Saija Mäen­pää ja hänen olka­päil­lään matkan­nut Sauli.

– Tosi hyvällä mielellä tultiin. Saatiin viikon­lop­puoh­jel­maa, Mäen­pää sanoo.

Hän kertoo olevansa perhei­neen ensim­mäistä kertaa ammat­tiyh­dis­tyk­sen tapah­tu­massa. Katsot­ta­vaa on riittänyt.

– Kissa­laakso, apina­talo ja kaikki siinä välissä on jo käyty. Dinosau­ruk­set­kin käydään vielä katsomassa.

Saija Mäen­pää ja Sauli seura­si­vat karhu­lin­nan tapah­tu­mia ylätasanteelta.

Mäen­päälle ammat­ti­liit­toa edus­taa tällä hetkellä jokin hiljai­nen ja näky­mä­tön eläin. Hän pohtii, että parempi olisi, jos liitto olisi enem­män kuin tiikeri, joka saat­taa yllättää.

Mäen­päällä on suun­ni­tel­missa akti­voi­tua Teol­li­suus­lii­ton nuor­ten toimin­taan. Osal­lis­tu­malla voi vaikut­taa ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen suuntaan.

– Sen takia kai sitä itse­kin pyrkii mukaan toimin­taan, Mäen­pää sanoo.

Amurin­tii­keri on maail­man suurin kissapeto.

 

Lähde: Eläin­ten tiedot: www.korkeasaari.fi